Ystäväni lähti viikoksi ulkomaille ja meikäläinen sai hoitoon tämän ihanan otuksen! 

 

Olen henkeen ja vereen koiraihminen ja tässä elämäntilanteessa, kun oman koiran hankkiminen on melkein mahdotonta, on ihanaa että välillä saa lainakoiran helpottamaan koirakuumetta. Muistan kun olin pieni, eikä meillä vielä ollut omaa koiraa, meillä oli hoidossa perhetutun koira. Jokainen aamu oli kuin jouluaatto, kun sai herätä siihen että koira antaa märkiä pusuja naamaan. Rakastan myös sitä ääntä, joka tulee kun koiran kynnet rapisevat parkettia vasten. Myös märän koiran haju on mielestäni hyvä, vaikka monet vihaavat sitä. Siitä tulee niin hyviä muistoja mieleen. 

Viime viikonlopun aikana tuli käveltyä ainakin 30 kilometriä ja sai taas todeta sen, kuinka hyvää kävelylenkit tekevät. Siinä pääsee jotenkin irtaantumaan arjesta ja selvitettyä hyvin omia ajatuksia. Välillä sitä priorisoi kävelylenkin edelle esimerkiksi elokuvan katselun, missä ei toki ole mitään vikaa, vaikka usein rentouttavampaa olisi mennä luonnon helmaan. Tällä viikolla tulee varmasti ulkoiltua vieläkin enemmän. 

Soittakaa tekin kaverille ja sopikaa treffit kävelylenkille tai laittakaa kuulokkeet korville ja hyvää musiikkia, podcasti tai äänikirja tulemaan ja nauttikaa auringosta!

Kommentit (4)