Aamuyöstä lähdemme Costa Ricaa kohti ja jätän todella haikena Lower East Siden taakseni. Viimeiset kolme kuukautta ovat antaneet minulle enemmän kuin osasin kuvitella. Jotenkin sitä on vielä edes vaikea käsittää, kuinka hienoja muistoja täällä on jo ehtinyt syntyä. On hassua, kuinka nopeasti paikka alkoi tuntua kodilta.

Lähikioskin työntekijät tulivat höpöttelemään kun niihin törmäsi kadulla ja vakio lounaspaikan tarjoilijat aina ilahtuivat silminnähden kun astui sisään ravintolaan ja muistivat, että olen pähkinöille allerginen. Totuin pesemään tiskit harjan sijaan sienellä ja istumaan kyykyssä suihkussa, joka sijaitsee olohuoneessa. Opin tykkäämään asunnossamme hiippailevasta hiirestä ja tippaamiskulttuurista tuli luontevaa. 

Kaikki kuitenkin loppuu aikanaan, ja niin myös tämänkin sadun täytyy. Nyt täytyy virittäytyä toisenlaiseen tunnelmaan ja keskittyä kaikkiin ihaniin asioihin, mitä on luvassa. Aion imeä D-vitamiinia auringosta, meditoida, joogata, maalata, surffata, herätä aikaisin aamulla, syödä hedelmiä ja tutustua mahdollisimman paljon paikallisiin ihmisiin. Aika kivalta sekin kuulostaa, vaikkei New York olekaan.

Sen kuitenkin haluan sanoa teille kaikille, että mikäli olette johonkin lähtöä miettineet ja leikitelleet ajatuksella, TEHKÄÄ SE NYT! Aina voi keksiä miljoona syytä miksi jotain siirtää tulevaisuuteen, kuitenkaan lähes koskaan lähteminen ei muutu sen helpommaksi. 

Kommentit (1)

Mila

Kiitos kaikesta inspiraatiosta, mitä olet jakanut täällä. On meinaan ollu paljo apua ja tuonut elämäniloa, mulle ainakin!
Olet upea <3 <3