Asukuva haaste jatkuu. Tällä kertaa ajattelin hiukan höpötellä omasta tyylistäni ja suhtautumisesta vaatteisiin. Olen oikeastaan pienestä lähtien ollut todella varma siitä, minkälaisista vaatteista pidän. Seuraan toki trendejä, mutta pyrin ostamaan sellaisia vaatteita, mitä ei ihan jokaisella vastaantulijalla ole. Minun on vaikea ostaa ns. perusvaatteita, vaikka ne olisivatkin paljon monikäyttöisempiä. Oma huomioni kiinnittyy aina sellaisiin vaatteisiin, missä on joku juju.

Minulla on ollut monia identiteettikriisejä pukeutumisen suhteen, kun olen yrittänyt kategorisoida omaa tyyliäni. Ei se oikein mahdu mihinkään lokeroon ja nykyään olenkin sitä mieltä, että hyvä niin. Tiedän saman tien, jos pidän jostain vaatteesta, oli se sitten mitä tyyliä vain. Pukeutuminen on minulle keino näyttää kuka olen ja yksilöllisyyden kaipuussani en halua sekoittua massaan. Jatkoin muutamaa tyyliin liittyvää lausetta. 

Itsevarmimmaksi tunnen itseni korkeissa koroissa ja mustassa värissä.

En koskaan pukisi tarrasandaaleja

Luottoasuni on tummanharmaat pillifarkut, bändipaita, korot ja nahkatakki

Ihailen tyylejä, joissa uskalletaan ottaa riskejä, eikä välitetä muiden mielipiteistä

Kun lähden ulos, puen mieluiten selästä avoimen mekon ja piikkarit

Ensitreffeille pukisin farkut, löysän topin, korot ja punaiset huulet

Asukriisin selätän laittamalla musiikin täysille ja virittäytymällä sen avulla oikeaan fiilikseen

En melkein ikinä käytä rintaliivejä

Hankin vaatteeni yleensä ulkomailta

Parhaat vaatelöydöt olen tehnyt kirppiksiltä

Tässä ylläolevassa asussa viiletin eilen töistä suoraan mummin 80-vuotis synttäreille. Mikä siinä on ehkä kummallista, on että paita ja hame ovat tismalleen samaa kangasta, mutta ostettu eri liikkeistä. Toinen on ostettu vuotta aikaisemmin Lontoosta ja toinen myöhemmin Tukholmasta. Hame on oikeastaan midi-mittainen, eli polvien alapuolelle asti, mutta näin lämpimällä säällä rullasin sitä reippaasti vyötäröstä. Laukku on Rebekka Minkoffin, jonka bongasin Nycissä hyvästä alennuksesta. Tänään sitten Flow-festareille, siellä saa taas inspiroitua upeista tyyleistä!

Kommentit (9)

H

Tuo rintaliivittömyys oli aika ylläri :D Itse en voisi omalla varustuksella kuvitellakkaan päivääkään ilman rintsikoita..

ihmettelijä

Hei haluuksä vähä avata tota, ettet melkeen koskaan käytä rintsikoita? :o

Elisa
Liittynyt17.11.2015

:D En mä tiedä onko siinä sen kummempaa, en pidä siitä miltä ne tuntuu!

nanna

Mekko on aivan ihana. Mutta tykkään sulla kyllä enemmän vaaleista hiuksisa. :)

Elisa
Liittynyt17.11.2015

Kiitos! :) Ne on kohta taas vaaleat! Tää oli vaan tällanen muutaman pesun setti!

Iina-Maria

Tää postaus väläytti lampun päälle.

Olen pitkän aikaa pohtinut, mikä omassa pukeutumisessa mättää. Kirjoittelin vanhan tyylibloginikin puolella useaan otteeseen identiteettikriisistä. Tuntuu, että kaikki nykyiset vaatteet ovat tylsiä perusvaatteita eikä ne tunnu yhtään omilta. Tosi usein tunnen kuin piilottelisin jotain enkä päästä kaikkea ulos.

Olen ihan koko elämäni ajan ollut kiinnostunut vaatteista ja pukeutumisesta, ja joskus nuorempana uskalsinkin pukeutua juuri niin kuin itse halusin. Mutta pari vuotta sitten alkoi suunta muuttumaan. Jotenkin sitä luki joka puolelta miten "täydellisen vaatekaapin ja tyylin perus pilarit ovat yksinkertaiset, klassiset vaatteet". Ja varmasti ihmiset, joita olen ihaillut tyyliltään, olivat juuri näitä klassisia pukeutujia.
Nyt olen kuitenkin osoittanut väittämän omalta osaltani vääräksi.

Parin vuoden ajan olen heitellyt erikoisempia vaatteita pois ja ostanut tilalle niitä yksivärisiä perus puseroita, koska "no ainaki tää käy kaiken kanssa"... joo ja tuntuu tylsältä ja väärältä.

Ei kai tässä muu auta kuin alkaa uudistamaan vaatevarastoa - jälleen kerran. :D

Itse olen myös aina puhunut yksilöllisyyden puolesta, mutta helposti sitä silti lähtee virran mukana identiteettikriisin puhjetessa. Kai se on se helpoin tie valita, jos yhtään epäröi?

http://northernfoxblog.blogspot.fi/