Tuntuu vapauttavalta kirjoittaa tietäen, että kaikki on muuttunut viime postauksen jälkeen. Aivan kuin olisin uusi ihminen ja saisin valita minkälaisena hahmona teille esittäytyisin. Voisin kertoa teille, kuinka kuuntelen Veronica Maggiota työpöytäni ääressä katsellen tyytyväisenä uudelleen sisustettua olohuonettani. Allekirjoitin tänään työsopimuksen hyväpalkkaiseen työpaikkaan ja kohta keitän itselleni teetä ja menen sänkyyni lueskelemaan kirjaa. Tai sitten voisin kertoa teille, kuinka meinasin tulla hulluksi tehdessäni feissauksen ja puhelinmyynnin yhdistelmätyötä pelkällä provikkapalkalla ja etsin tuli häntäni alla uutta työtä, enkä tiedä yhtään mihin olen ryhtymässä. Kyseessä on keski-ikäisten naisten kasvojenhoito ökykalliilla tuotteilla ja kaikki kosmetiikkatietämykseni juontaa juurensa naistenlehdistä, blogeista ja juttuhetkistä Sokoksella tai apteekissa. Todellisuudessa kirjoitan tätä tekstiä siksi, että ollessani koneella voin kääntää selkäni koko asunnolle. Tiskit haisevat, mutta tiskaamisen sijaan päädyin katselemaan pöytätiskikoneita tori.fi:stä. Kaaos vallitsee, vaikka juuri siivosin. En jaksa enää ärsyyntyä siitä.

Valmistuin siis vihdoin lukiosta. Uskomatonta, että olen viettänyt Steiner-koulussa 13 vuotta elämästäni ja nyt se on ohi. Onneksi siskoni meni juuri ensimmäiselle luokalle, joten suhteeni steineriin tulee vain muuttumaan. Hain journalistikouluun, mutta salaisesta toiveestani jäin lopulta ensimmäiselle varasijalle. Juuri nyt tuntuu siltä, että myyn mielummin vuoden mummoille rasvapurkkeja kuin olen koulussa. Katsotaan kuinka käy, ensi vuonna uudestaan intohimoisemmalla asenteella.

Toteutin myös kesällä yhden suurimmista haaveistani - lähdin reilaamaan. Pysähdyimme Berliinissä, Amsterdamissa, Italiassa (La Speziassa), Kroatiassa (Pulassa), Wienissä ja Prahassa. Levoton Eurooppa oli ajoittain hurja reissukohde, mutta selvisimme hienosti. Junamatkustus ei ollut lainkaan niin rankkaa mitä olin pelännyt, ja olen jopa ikävöinyt pitkiä matkoja eri maiden välillä. On ainutlaatuista huomata kuinka maisemat vaihtuvat ja huomaat olevasi selvästi eri maassa kuin mistä hyppäsit kyytiin. Reilaus tuntui lopulta niin luontevalta, että täytyi välillä nipistää itseään. Ihan kuin en olisi edes tajunnut olevani reissussa. Kaikki tapahtui niin nopeasti ja nyt ne 29 päivää ovat kuin pikakelattu uni.

Tiskivuorista ja olohuoneen kaaoksesta voi jo ehkä päätellä, että muutimme Eetun kanssa yhteen. Ymmärrän nyt, miksi BB on niin suosittu tositv-ohjelma. Kun kaksi ihmistä aloittaa yhteisen elämänsä saman katon alla vietettyään ensin kolme vuotta tiiviisti yhdessä arkeaan jakaen ja silti yllättyvät elintapojen ja arjen yhteensovittamisesta, voidaan BB-talon meininkiä kutsua jo viihteeksi. Loppujen lopuksi yhteinen arki tuntuu hyvältä. Suurin syy miksi muutin omilleni suurperheen keskeltä, oli oman tilan kaipuu. Suurin syy joka aiheuttaa ongelmaa itsenäisessä elämässäni, on kaaottisen ja elämäntäyteisen arjen kaipuu. Onneksi äitini muutti kaksi kuukautta myöhemmin 10 minuutin kävelymatkan päähän.

Tästä voidaan päätellä, että kevät ja kesä on ollut opettelemisen ja itseni ylittämisen aikaa. Tuntuu hyvältä huomata, että arkeni on näin onnellista kuin se nyt on. Elämässäni on auennut uusi sivu, eikä se pelota yhtään.

Kommentit (0)

Seuraa 

GIRL CODE - Rehellistä asiaa naisilta naisille tsemppavalla elämänasenteella. Jaan vinkkivitoset, haasteet ja onnistumiset arjestani. Naisten välisen yhteisöllisyyden edesajaminen on minulle elämäntehtävä. Suhtaudun muotiin ja reissaamiseen intohimoisesti ja pyrin pitämään itseeni vireessä haaveilemalla ja visioimalla. 

Viral blog: http://murumania.blogspot.fi/
Instagram: rrosamariia

Teemat