KUKA OLET?

Nimeni on Carolina Grunér-Ashcroft. Olen suomalainen taiteilija, joka tällä hetkellä asuu Uudessa Seelannissa mieheni Samin ja meidän pikku Grace-tyttäremme kanssa. Rakastan maalaamista, kirjoittamista ja elämän läpikäymistä.

MITEN SINUSTA TULI SINÄ?

Olen ajattelija. Käyn läpi tunteitani ja analysoin itseäni paljon. Minulle kehittyminen ihmisenä on aina ollut elämäni tärkeimpiä asioita. Uskon, että jokainen tapahtuma ja elämänkriisi on vienyt minua lähemmäksi todellista minuutta. Eli se minä, joka olen tänään, on kiitos kaiken sen mitä olen käynyt läpi ja kiitos sen, että en ole antanut vastoinkäymisten estää minua uskomasta hyvään.

MIKÄ INSPIROI SINUA?

Minua inspiroi tunteet ja kokemukset. Vuorovaikutukset. Mikä vie minut aina takaisin maalaamiseen on into ja kaipuu itse prosessiin, joka on todella intensiivinen. Uppoudun työhöni täysin. Se on periaatteessa ainut paikka, jossa ajatuksillani ja mielelläni ei ole mitään valtaa, ei mitään sanottavaa. Seuraan vain ja ainoastaan intuitiotani, ja se tunne on aivan mahtava. 

MITEN TÄYDENNÄT OSAAMISTASI?

Olen itseoppinut ja alusta asti kuunnellut ja seurannut intuitiotani. Eli jos saan fiiliksen kokeilla jotain uutta, teen niin. Opiskellessani taideterapiaa opin myös, että virheitä ei ole. Jos jokin menee "väärin" (siis ei suunnitellusti), niin katson mitä uutta siitä voisi kehittää tai miten minä itse voin siitä kehittyä. Olen vältellyt kursseja ja kouluja ensinnäkin sen takia, että kun tuli aika hakea johonkin, minulla ei silloin vielä ollut mitään itseluottamusta omaan taitooni. Toiseksi, minä olen ollut (ja olen vähän vieläkin) iso ihmismiellyttäjä. Koulussa etenkin halusin olla opettajien mieliksi, ja tässä miellyttämisen halussa helposti kadottaa itsensä. Joten opin itse. Näin minusta tuntuu, että pystyn olemaan itselleni ja luovuudelleni aito ja rehellinen.

MITEN KIINNOSTUIT TAITEESTA?

Piirtäminen ja maalaaminen ovat aina olleet turva- ja pakopaikkani. Isoisäni oli taiteilija ja hänen maalauksensa ovat ympäröineet minua koko elämäni. Muistan, kuinka pienenä unelmoin siitä, että hän olisi vielä elossa, jotta voisi opettaa minulle kaiken mitä hän osasi ja tiesi. En koskaan saanut tilaisuutta tavata häntä, mutta hän on iso osa inspiraatiotani. Kun ensimmäisen kerran näin sanan 'taiteilija' oman nimeni edessä, tiesin että hän on mukana matkallani ja niin ylpeä kaikesta.

ASUT TÄLLÄ HETKELLÄ ULKOMAILLA. MONELLE SE ON UNELMA JA TOISILLE ROHKEA VETO. MITEN ITSE SUHTAUDUIT TUOHON ELÄMÄNMUUTOKSEEN?

Siitä asti kun viisi vuotta sitten aloin maalaamaan täyspäiväisesti, olen huomannut että parhaat asiat elämässä tapahtuvat kun ei suunnittele eikä huolehdi liikaa. Uskon, että elämä näyttää minne tie vie, kunhan vain on avoin ja uskaltaa kuunnella ja nähdä merkkejä. Olin todella tyytyväinen Suomessa. Meillä oli aivan ihana koti ja työni suhteen kaikki toimi todella hyvin. Eli jos olisin kuunnellut järkeäni, en olisi varmaan muuttanut toiselle puolelle maapalloa - mutta jokin veti. Ja kun meille aukesi tilaisuus muuttaa unelmiemme taloon, otimme sen elämän tavalla näyttää meille, että nyt on oikea aika.

Ennen kuin aloin maalaamaan elin niin "turvallista" elämää. En uskaltanut tehdä mitään siitä turvasta poikkeavaa, pelossa että menettäisin kaiken. Mutta kuten kävikin: menetin kaiken kuitenkin - ja se oli minulle paras asia ikinä. Tajusin, että jos kaiken kuitenkin voi menettää, niin miksi ei sitten eläisi niin kuin sydän ja sielu haluaa. Riskejä kannattaa ottaa ja virheitä uskaltaa tehdä.

PUHUT IHANAN AVOIMESTI MM. NAISEUDESTA JA JAKSAMISESTA;  AIHEISTA, JOTKA VIELÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ OVAT TABUJA. IHAILEN SITÄ SUURESTI. MISTÄ OLET LÖYTÄNYT ROHKEUDEN SIIHEN?

Olen jo pienestä asti pohdiskellut ja käynyt läpi itseäni ja kokemuksiani paljon. Minussa pyörii niin paljon tunteita ja ajatuksia, että en varmaan kestäisi jos en saisi niitä ulos jollain tapaa. Kaiken jakaminen on ehkä myöskin vähän itsekästä. Aina ei kuitenkaan ole helppoa olla niin avoin omista tunneasioistaan. Naiseuteen esimerkiksi liittyy paljon kritiikkiä, epätodenmukaisia ajatuksia, odotuksia ja paljon häpeää. Olen hävennyt ihan kaikkea omasta kehostani, ajatuksiani ja tapojani niin kauan kuin muistan. Näiden asioiden avaaminen ja jakaminen on välillä todella haastavaa. Mutta rohkeus löytyy ehkä jääräpäisyydestäni ja halustani muuttaa näitä ajatuksia, olla tyttärelleni paras mahdollinen roolimalli ja toiveestani jättää hänelle parempi maailma. Pienenä en halunnut mitään muuta kuin pelastaa maailmaa, että kaikki olisivat toisilleen kilttejä ja rakastavaisia, ja luulen että tämä halu on motivaationi lähde ihan kaikessa. Haluan uskaltaa näyttää muille, että haavoittuvaisuus on kaunein piirteemme.

PARASTA ARTISTIUDESSA?

Hauraus, aitous. Itsensä löytäminen ja uusien puolien löytäminen. Se pitää huolta siitä, että minä pysyn aitona itsenäni, sillä mikään ei toimi tai tunnu hyvältä jos aikeet eivät ole puhtaat. Artisti ei voi ajatella rahaa, näkyvyyttä, julkisuutta, imagoa, mikä myisi ja mikä ei yms., sillä se tappaa heti sielun tunnun ja läsnäolon työstä. Tästä olen erittäin kiitollinen. Viisi vuotta olen saanut joka päivä juoda kahvikuppini rauhassa aamulla. Nautin siitä vieläkin joka ikinen päivä.

KAMALINTA ARTISTIUDESSA?

Ehkä osaksi samoja asioita kuin edellisessä. Huomaan heti, jos en ole paras ja aito minäni. Joskus tulee hetkiä jolloin vain toivoisi tekevänsä jollekin muulle töitä, eikä tarvitsisi koko ajan kehitellä itseään.

MITEN KAIKESSA KIIREESSÄ JA HÄLINÄSSÄ PIDÄT ITSESTÄSI HUOLTA? 

Elän aika yksinkertaista ja kiireetöntä elämää. Tai no, niin kiireetöntä kuin se voi taaperon kanssa olla. Olen karsinut elämästäni pois kaiken mikä stressaa tai mikä ei tunnu hyvältä, ja opin koko ajan kunnioittamaan omaa jaksamistani enemmä enkä vaatimaan itsestäni liikaa. Oma rauha ja luonnossa oleminen ovat hyvinvointini kannalta myös todella tärkeitä.

MITÄ SANOISIT 18-VUOTIAALLE ITSELLESI NÄILLÄ TIEDOILLA MITÄ SINULLA ELÄMÄSTÄ NYT ON?

Voi että. Tunsin niin paljon itseinhoa silloin. Sanoisin, että en ole yksin. Että olen kaunis, hyväsydäminen ja viisas ihminen. Että minulla on niin paljon annettavaa. Että ansaitsen hyvää. Että olen tärkeä ja hyvin rakastettu.

TULEVAISUUDEN SUUNNITELMASI?

Oioioi. Ne ovat niin suuret tällä hetkellä, että suomalainen minäni ei oikein uskalla edes sanoa niitä ääneen. Teen parhaillaan itseni kanssa paljon töitä sen eteen, että antaisin itselleni luvan unelmoida näin suuresti. Että oppisin näkemään itseni niiden arvoisena. Meissä on niin vahvasti se ajatus, että emme ole "liian" hyvän arvoisia. Luulen, että tämän takia me niin usein jäämme siihen tuttuun ja turvalliseen. Ennen kuin aloin maalaamaan en edes uskaltanut unelmoida, koska en uskonut olevani minkään unelman arvoinen. Mutta nykyään ne ovat elämäni! Tästä eteenpäin näen ainakin isoja, merkityksellisiä töitä, työn iloa, kirjan kirjoittamista, leppoisaa perhe-elämää. Tyttären, joka on täynnä iloa ja intoa, joka tuntee itsenä rakastetuksi ja arvokkaaksi. Naurua, valoa, ihania maisemia, vapauden tunnetta ja paljon, paljon rakkautta. 

LEMPIASIASI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Rauhalliset aamupalat. Auringonnousut - kun valo osuu vuorten huipuille ja maalaa ne vaaleanpunaisiksi. Vehreys meidän ympärillä ja nämä upeat maisemat, jotka ovat kuin suoraan unelmistani. Hiekkarannat ja meri. Ja ei punkkeja! Siis se on vasta ihanaa.

INHOKKIASIASI TÄLLÄ HETKELLÄ?

Hmmm... Jos olen ihan rehellinen, niin olen liian paljon puhelimeni äärellä ja siitä en tykkää.

LEMPITRENDISI?

En tiedä onko se trendi, mutta tulen varmaan aina rakastamaan yksinkertaista neule + farkut-tyyliä. 

KAMALIN TYYLIMOKASI?

Ehkä pikimustaksi värjätyt rokki hiukseni.

PARAS TYYLIKOKEILUSI?

Tuhat ja yksi yötä-tyylinen puuteriroosan värinen häämekkoni. Myyjä ei vaikuttanut olevan siitä yhtä innoissaan kuin minä, mutta tiesin heti sen nähtyäni, että se oli odottanut vain ja ainoastaan minua.

MITÄ ILMAN ET ARJESSA OSAISI OLLA?

En tiedä mitä tekisin ilman kosteusvoidetta. Tai no, olisin aika kuiva.

LEMPIKOSMETIIKKATUOTTEESI?

Hydracolorin väritön huulirasva sitten ikuisuuden.

LEMPIBIISISI?

Michael Jacksonin "We are the world". Se on täynnä kauniita lapsuuden muistoja, siinä on erittäin tärkeä sanoma, ja vielä bonuksena Bruce Springsteen.

LIFE MOTTO?

Uskalla uskoa, että elämälläsi on tarkoitus.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
henna.manninen (a) fokusmedia.fi

Blogiarkisto