Luova ajattelu tarvitsee stressittömän olotilan ja raitista ilmaa aivoille..

Tänään olen pitänyt Tee-sitä-mitä-huvittaa-ja-unoda-kaikki-velvollisuudet -päivän. Huomasin tarvitsevani tällaisia päiviä, kun aivot jälleen kerran menivät tuossa jonkin aikaa sitten solmuun kaikkien kiireiden ja stressin keskellä..

Stressissä kaikki tuntuu tapahtuvan puolella teholla ja tuskaisesti. Kuitenkin kaikista eniten tuntuu kärsivän luovuus. Kandin kirjoittaminen oli tässä muutama viikko takaperin yhtä tuskaa, sillä en pystynyt tuottamaan oikein mitään "omin sanoin" tai pohdiskellen, vaan tekstiä syntyi hyvin hitaasti ja mekaanisesti. Lisäksi kandityö oli mielessäni illalla viimeksi ja aamulla heti herätessä.. Tajusin, että nyt on tehtävä jotain. Otin silloin ensimmäistä kertaa tällaisen "aikalisä" päivän - ulkoilin, kävin porukoilla syömässä ja tein vain niitä asioita, joita huvitti. Kandin kirjoittaminen oli tietenkin kokoajan takaraivossa, mutten päästänyt itseäni ajattelemaan sitä vaan pakotin aivoni tuulettumaan. Ja kas - seuraavana päivänä kirjoittaminen luistikin ihan toisella tapaa ja varsinkin innostus kirjoittamiseen ja aiheeseen oli palannut!

Ihminen ei ole kone. 

Itselleni tämä fakta on joskus vaikea hyväksyä ja olen liikaakin elämässäni työskennelyt koneena. Tänään olen antanut aivoilleni tuuletuspäivän, mutta ihmeellisesti silti saanut asioita kuin vahingossa tehtyä, ilman stressiä :) Pari koneellista pyykkiä kuivumassa, kaupassa käyty ja yksi laskukin viety postilaatikkoon. Niin, ja pitkä lenkki kuvassa näkyvissä kivoissa maisemissa! Parasta tässä asuinpaikassa onkin, että vaikka asuu vilkkaassa kaupunginosassa ja kerrostalossa, on täysin luonnonvaraiseen metsään alle 5 minuutin juoksumatka :-)

Tänään ihana aurinko herätteli aamulla, mutta nyt odotellaan sitä syysmyrskyä! Toivottavasti kaikilla pysyvät sähköt päällä :>

Tulipa taas jaariteltua, nyt vaatteet päälle ja lähtö pikkujouluilemaan yliopistolle! 

XOXO

K2

Kommentit (0)