Sain Indiedaysin kautta tilaisuuden käydä haastattelemassa Iholla sarjan uuden tuotantokauden Sannia.
AVA:n sivuilla Sanni esiteltiin 24-vuotiaana Helsinkiläisenä, joka on kiinnostunut muodista, menossa naimisiin ja eronnut Vanhoillislestadiolaisesta uskonliikkeestä vuosi sitten.

En tiennyt mitään muuta.
Tapasin Sannin kahvilassa Bulevardilla hieman ennen joulua. Tiedättekö kun jonkun ihmisen kanssa tulee vain heti toimeen ja tuntuu kuin olisi tuntenut jo iät ja ajat? Siltä minusta tuntui Sannin kanssa. Kävi nopeasti myös ilmi, että Sanni on lukenut blogiani jo jonkun aikaa, joten ainakin jossain mielessä Sanni tunsikin minut kai jo hieman ennestään.
Ostimme glögit ja istahdimme nurkkapöytään juttelemaan Iholla sarjasta ja lopulta niin paljon kaikesta muustakin.

Sanni kertoi alkuun että lähti mukaan Iholla sarjaan koska piti edellisestä kaudesta. Hän oli miettinyt onko tarpeeksi rohkea tekemään saman ja silloin kun kysyy itseltään uskallanko, on kuulemma vain pakko kokeilla. Näyttää itselleen että uskaltaa.

Kamera oli tuntunut ensimmäisinä päivinä luonnottomalta, mutta pikkuhiljaa siihen oli tottunut ja viimeistään kolmen viikon kohdalla sitä lakkasi miettimästä ja oli vain. Julkisilla paikoilla kuvaaminen tuntui loppuun asti haastavalta. Kerran työmatkallaan Sanni oli rohkaissut avaamaan kameran metrossa mutta paikalle tuli kolme miestä huudellen kuinka itserakas hän on ja että heitä ei sitten missään nimessä saa kuvata - vaikka kamera oli kokoajan ollut Sanniin itseensä päin. Se ei ainakaan madaltanut kynnystä kuvata ihmisten ilmoilla.

Kysyin pelottiko Sannia, että millainen Sanni sieltä videoiden leikkaamisen jälkeen lopulta telkkariin päätyy ja hän kertoi että ei haluaisi tulla leimatuksi vain uskonnostaan höpöttävänä ex-lestadiolaisena ja olikin pelästynyt nähtyään ensimmäisen jakson miten paljon siinä näytettiin vain hänen puheitaan uskonnosta. ”Tajusin kuitenkin pian, että taustanihan on pakko tuoda esille heti alkuun. Ehkä ihmisten on helpompi jatkossa myös ymmärtää minua niin. Mitä pidemmälle jaksoja katsoin sitä tyytyväisempi olin tuotannon tapaan leikata. Ei tullut sellaista oloa, että minusta oltaisiin yritetty tehdä jotain muuta kuin olen”.

Sanni muistelee, mikä shokki oli katsoa itsestään ensimmäisiä jaksoja ”sitä näyttää omiin silmiin niin erilaiselta kuin esim. peiliin katsoessa. Näet tavan millä puhut ja miltä näytät tuossa ja tuossa kulmassa. Jotenkin niin paljon raadollisempana. Välillä mietin myös että kuka tuo tylsä tyyppi oikein on? Luulin olevani paljon hauskempi.  Olisihan se helppo laittaa tuotannon syyksi jos ei tykkääkään itsestään, mutta ihan minä se siellä kuitenkin olen leikkauksen jälkeenkin”.




Elämänsä kuvaaminen puolen vuoden ajan täytyi olla terapeuttista ja Sanni kertookin oppineensa itsestään paljon ja ihailevansa poikaystäväänsäkin enemmän tämän taipaleen jälkeen. ”Riitely kohtauksia on kyllä vaikea katsoa jälkeen päin. Sitä mietti itse tilanteessa olevansa niin fiksu ja korrekti. Nauhalta näkyy kuitenkin joku ihan älytön tyyppi joka jankkaa vain samasta asiasta ja huutaa” – Sanni nauraa.

Mietin että kaikkein eniten katsojia mahtaa kiinnostaa kuitenkin Sannin uskontotausta. Poikaystävänsä avulla kesällä 2011 uskosta eronnut Sanni kertoo sen olleen todella vaikea ja pitkä prosessi.
Mahtaa tuntua absurdilta elää ensin elämää missä tv on kielletty ja sitten ollakin yhtäkkiä itse tv:ssä?
”Se on myös hassua miten Tv:stä on siellä tehty synti, mutta melkein kaikki lestadiolaiset kuitenkin katsovat samoja ohjelmia netistä. Hieman tietysti myös pelottaa kuinka paljon kuraa saan tästä niskaani. Puhun sellaisista asioista mistä yleensä moni ei puhu, kritisoin asioita mitä moni ei uskalla ja sitten menen vielä tv:seen niiden kanssa. Olisi kuitenkin hienoa olla esimerkkinä ja kannustuksena muille ahdistavasta uskosta pois pyrkiville”. 

Sannin kymmenehenkisestä perheestä enää kaksi siskoa miehineen ja lapsineen on uskossa. Sannin Iholla sarjaan lähtemistä ei kuitenkaan katsottu kovin hyvällä ja suurin osa onkin sanonut ettei heitä saa kuvata.

Minua kiinnosti kauheasti tietää elikö Sanni aina rajoituksien mukaisesti elämää missä populäärimusiikki, tv, meikit, hiusten värjäämien ym oli melko pitkälti kiellettyjä. Kuuntelitko koskaan esim. musiikkia salaa?
”Olen aina kyllä kuunnellut paljon musiikkia. Nauhoittanut salaa ystäviltäni ja kuunnellut ihan hiljaa yksin kotona muiden ollessa poissa. Halusin myös aina katsoa ystäväni luona kauniita ja rohkeita ja kun tulin kotiin oli aina tosi huono omatunto, että taas sitä tuli katsottua Ridgeä ja Brookea. Onneksi meidän perhe ei kuitenkaan ollut sieltä kaikkein konservatiivisimmasta päästä. EI ollut niin tiukkaa - se teki näistä asioista minulle helpompaa”.




Kun kyselin mistä lähti Sannin kiinnostus muotiin, yllätyin hänen kertoessaan, että Lestadiolaiset ovat todella muotitietoisia ja pukeutuvat tyylikkäästi. Monilla on kuulemma heistä käsitys, että he ovat ihan hiirulaisia ja pukeutuneita joihinkin kaapuihin. Aloin nauramaan, koska juuri tällainen kuva minullakin oli jostain syystä päässäni. ”Lestadiolaiset kun eivät voi koreilla meikillä ja koruilla, he koreilevat vaatteilla. Hyvällä maulla, ei mitään paljastavaa. Varsinkin nuoret pukeutuvat tosi hyvin. Siellä se millä pelataan on rusketus ja vaatteet. Harvoin näen Helsingissä yhtä trendikkäitä ihmisiä kuin mitä esim. kaveripiirissäni silloin oli. Kaikki seurasivat muotia, suomalaisia suunnittelijoita ja lukivat muotiblogeja ym.

”Nyt kun olen lähtenyt sieltä on kuitenkin ihanaa kun voi vapaasti myös lakata kynsiä, värjätä tukkaa ja käyttää korviksia. Tykkään sellaisesta, mutta en osaa vieläkään meikata koska en ole sitä koskaan tehnyt”

Tästä keskustelumme jatkoikin tyttöjen jutuista lisää höpötellen. Haimme vielä toisetkin glögilasit ja se haastattelu minkä piti kestää puoli tuntia muuttuikin mielenkiintoiseksi melkein kahden tunnin rupatteluksi.

Hieman melkein harmittaa että olen täällä, haluaisin kovasti katsoa 14.1 AVA:lta klo 22 alkavan ensimmäisen Iholla jakson. Ehkäpä katsonkin monta sitten putkeen netistä kun tulen. Tai ihan varmasti teen niin.

Kommentit (38)

maiju

Tunnen muutamia lestadiolaisia parikymppisiä naisia ja he ovat tyylikkäimpiä (ja tyylistä riippuen trendikkäimpiä) suomalaisia joita tunnen. Joka kerta kun heitä tapaan tulee sellanen "wauuu". Tästä asiasta olen siis samaa mieltä,mutta muista lestadiolaisjutuista en niinkään, kaikilla asioilla kun tapaa olla se vähintään kaksi eri puolta. Tuo hiiruilais-ennakkoluulo on kaiketi aika yleinen, kun tietää ettei meikkiä käytetä. Mun kokemuksien mukaan lestadiolaisetkin huolehtii hyvin ulkonäöstään ja ei eivät kyllä edes erotu joukosta vaikkei meikkiä olekaan. (ellei sitten satu olemaan jonkun johanna tukiaisen vieressä. Tai tosin siinä taitais tuksu olla se joka erottuu) mutta hyvin kauniita naisia ilman meikkiäkin.

Minna

Vaikuttaa kyllä tosi mielenkiintoiselta ja ihanasti tehty tämä koko postaus! :) Viime kautta en seurannut, muutamia jaksoja katsoin silloin tällöin, mutta täytyykin katsoa tätä kautta hieman tarkemmin, niin tiedän mistä ihmiset hehkuttavat ja puhuvat päivittäin..ainakin nämä henkilöt vaikuttavat todella mielenkiintoisilta ! :)

Eve

Ihan mahtavaa, että pääsit tapaamaan Sannia! Itsekin odotan innolla sarjan alkamista ja etenkin Sannin elämästä kertovia jaksoja. Minulla samanlainen tausta kuin Sannilla (3 vuotta sitten eronnun vl-yhteistöstä) sekä myös olen joskus nuorempana ollut samoissa paikoissa hänen kanssaan. Uskon, että Sannin myötä todella moni saa vertaistukea ja kannustusta tekemään isoja, parempia päätöksiä koskien tuota uskonliikettä! :)

annnsofi

Hyvä postausaihe! :) Haluan kuitenkin muistuttaa kaikkia, että suurin osa lestadiolaisista ei koe uskoa samalla tavalla kuin Sanni. Tai ainakaan omasta (suuresta) ystäväpiiristäni ja suvustani. Itse siis olen lestadiolainen ja se on tärkeintä minulle elämässä. Tuo telkkarihöpötys on musta kans hassua. Alunperin telkkareita ei ole ostettu meidän koteihin siitä syystä kun sieltä tulee niin paljon huonoa ohjelmaa. Mutta telkkari ja ohjelmat ei todellakaan ole syntiä! Sieltähän tulee paljon myös hyviä ohjelmia! Ihmiset itse päättävät mitä sieltä katsoo, ja itselläni ainakin omatunto kertoo mitkä ohjelmat minulle sopii. Nauratti tuo hiirulaisia- juttu! :D ei me sellasii olla! ollaan jopa ihan hauskoja tyyppejä, vaikka moni ei uskoisi noiden 'ne EI SAA kattoo telkkaria, EI SAA tehä sitä ja tätä ja tuota...' juttujen perusteella.. :D

Kata

Olen itse vl-liikken jäsen, onnellinen ja todella tyytyväinen elämääni. On todella harmi, että asioita yleistetään ja niistä puhutaan faktoina, vaikka ihan tarkkaa tietoa ei ole. Itse tämä Sannikin yleistää, vaikka luulen että hän tietää sen itsekin, että varsinaisia "kieltoja" liikkeessämme ei ole. Ei ole olemassa mitään listaa.
Postauksesi oli oikein hyvä ja asiallinen. Ainut mikä särähti korvaan, oli tämä "rajoituksien mukaisesti elämää missä populäärimusiikki, tv, meikit, hiusten värjäämien ja korut oli kiellettyjä". Kun asia ei minun mielestä ole ollenkaan näin. Tottakai joitain ääritapauksia voi olla, mutta omassa perheessäni ja koko laajassa ystäväpiirissäni en ole törmännyt kuvaamasilaiseen toimintaan. Minulle ja ystävilleni vanhemmat ovat kertoneet, mitkä asiat eivät ole hyväksi, mutta on kuitenkin jokaisen oma valinta, kuunteleeko musiikkia tai käyttääkö meikkiä. Itse käytän meikkiä ja se on lähipiirilleni ok. Populäärimusiikkia en kuuntele, koska en ikinä ole sitä tottunut kuuntelemaan, vaan olen enemmänkin mieltynyt klassiseen musiikkiin. Tv -ohjelmat katson netistä, aivan kuten vanhempanikin. Ja aivan kuten moni muukin, ei vl-liikkeen jäsen, nykypäivänä.
Tulen niin surulliseksi, kun meidät leimataan ja yleistetään ahdasmielisiksi ja jotenkin sairaiski henkisen ja uskonnollisen väkivallan harjoittajiksi. Kun me ei kuitenkaan suurimmalta osalta olla sellaisia..

lotta

Ymmärrän tuohtumuksesi, usko on yhteisöllisyydessään täysin yksilöllinen asia. Ei minusta Sanni yleistä enmpää kuin sinäkään, että Sanni puhuu omasta kokemuksestaan. Minullakin oma kokemukseni luterilaisuudesta, ja eräällä islaminuskoisella ystävälläni se on täysin eri.

Herminica

itselläni on myös ystävinä muutaman eri lestaperheen naispuolista väkeä, heistä osa on myös eronnut uskonnostaan ja osalla on lapsia, toiset käyvät töissä ja toiset opiskelevat

Heli

Ihana Sanni!
Hienosti tehty juttu, ja aitoja, rehellisiä kommentteja. En tule samasta taustasta, mutta ymmärrän että tällainen avoimuus on rohkeaa.
Voisin kuvitella monen innostuvan sarjasta tämän jutun perusteella. Ammattimaisesti kirjoitettu, ja päästy hyvin Sannin iholle :)

vanhoillislestadiolainen

muuten oli faktat kohallaan mutta yhen asian haluisin korjata, nimittäin vanhoillislestadiolaiset kyllä saa käyttää koruja ja käyttääkin. Ja joistain varmasti tuntuu ahdistavalta olla lestadiolainen mutta kaikki ei koe sitä sillain samalla tavalla. ärsyttää nuo yleistykset! mutta hienoa että korjaatte tälläkin sitä että vanhoillislestadiolaiset olis jotain hiirulaisia jotka pukeutuu kaapuihin kun tiedän että monet niin ajatteleeki.

Tyttönen

Itse olen lestadiolainen nuori nainen, ja kuten suurin osa meistä, hyvin kiinnostunut muodista. Lestadiolaiset lukevat paljon muotilehtiä ja mm. Indiedays-blogeja ja varmasti tätäkin. Kiinnostus pukeutumiseen ei ole mitenkään ristiriidassa uskonnon kanssa, ja siksi ihmetyttääkin ihmisten käsitys meistä harmaina hiirulaisina. Ihan yleisesti haluaisin vain muistuttaa että meitä on liki satatuhatta eli keskikokoisen suomalaisen kaupungin verran, joten terveellä järjellä ja medialukutaidolla varustettu henkilö ei liene vedä yksittäisistä henkilöistä yleisiä johtopäätöksiä... meistä jokainen on yksilö ihan itsessään ja kaikilla on oma tarinansa. Perheet ovat keskenään erilaisia siinä kuin valtaväestölläkin. Tässä kommentissa ei nyt juurikaan ollut punaista lankaa mutta noh, hauskaa viikonloppua itse kullekin! :)

Tuija

Suomi24 keskustelua iholla - sarjan Sanni alta löysin todella mielenkiintoisen henkilökuvan nimimerkiltä "JaanaIsostaKaupungista"
Bi- naisen tarina kiinnostavaa sinällään... En näköjään tunne teitä VL jotku ehkä roolittaa ja esittää ihan turhaan.

Olisi kiva et oppisin tuntemaan ihan aidon ja keskustelutahtoisen uskovaisen, joka on joutunut pohtimaan näin isoja juttuja.

Olen Kuopiosta ja netistä katsoin, et täällä on mahdollisuus tutustua teihin. Miten voin liikkeen ulkopuolisena tilaisuudessa olla, voinko osallistua esim. keskustelutilaisuudessa aktiivisesti tai olla vain ihan kaikessa rauhassa.

-josefiina-

Itse olen myös vl ja ylpeä siitä. Julkisuudessa tuodaan liikkeestä esiin lähes poikkeuksetta vain negatiivisia asioita. Niitä on paljon -olemmehan me vain ihmisiä, emme todellakaan mitään pyhiä, mutta haluan sanoa että oma uskoni ja liikkeeseen kuuluminen tuovat elämääni niin paljon iloa, rauhaa ja hyviä asioita, että en usko sellaista löytyvän mistään muualta. Minulla on ihana koti, maailman paras. Asioista voi puhua vapaasti, ei tarvitse salailla. Toki ongelmiakin on, missäpä perheessä ei olisi, mutta on ihanaa kun ympärillä on paljon ihmisiä jotka tukevat ja auttavat jaksamaan.
Kuten edellä mainitsin, negatiivisia asioita on, niistä saa ja pitääkin puhua. Esimerkiksi lasten hyväksikäyttötapaukset oli tärkeää tuoda julkisuuteen, jotta niistä keskusteltaisiin. Itsellenikin tuo asia oli suuri järkytys. Niissä teoissa ei ole mitään puolusteltavaa, hirvittäviä tekoja jotka pitää rangaista oikeudessa. Pelkkä anteeksipyytäminen ei riitä.
Mutta positiivisia asioitakin on, uskokaa tai älkää. Kuten jo sanoin, usko antaa hyvin paljon elämääni. Se, että emme kiroile, juo alkoholia tai käytä muita päihteitä, harrasta irtosuhteita jne. on mielestäni pelkästään positiivinen asia. Ikinä ei tarvitse kotiin tullessa pelätä, että ovatko ne vanhemmat humalassa vai eivät. Eivät ole. Ja kuten niin kovin monelle se tuntuu olevan ihmeellistä, hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin. Itse ainakin vietän perjantai-illan mieluummin selvänä kavereiden kanssa hyvässä seurassa kuin känniääliönä örveltäen. Lisäksi, vaikka olen nuori, ajattelen että ns. ’vanhanaikaisista’ arvoista ei ole mitään haittaa. Nykypäivänä jolloin melkein kaikki on sallittua eikä mitään estoja ole missään, se on yksinomaan hyvä asia.
Vaikka liikkeen sisällä on varmasti paljon ongelmia, uskallan väittää, että ei yhtään sen enempää kuin muuallakaan. En tiedä minkälainen kuva ihmisillä on meistä lestoista , yleensä kai aika negatiivinen. Se on tietysti ihan ymmärrettävää, kun aina puhutaan vain negatiivisista asioista. Itsekin usein ihmettelen itseäni, miksi en tee tuota ja tuota, vaikka muut tekevät. Mutta niin se vain on. En ole ikinä kokenut mitään painostusta uskooni liittyen, kyllä tämä on ihan omakohtainen juttu. Itse päättää haluaako vaikka meikata vai ei. En tiedä kuka niistä minulle tulisi sanomaan, jos haluaisin. Toki olen itsekin monesti miettinyt, haluanko olla vl vai en, mutta tähän asti olen halunnut. Ei se ole aina helppoa ja täytyy sanoa, että toisten ihmisten ennakkoluulot ja negatiivinen suhtautuminen eivät ainakaan tippaakaan helpota asiaa.
Tuo harmaahiiri-juttu on myös varmaan aika yleinen : D jotenkin aika hauska. Itse tykkään pitää huolta itsestäni ja peilin ääressä menee luultavasti aivan yhtä kauan kuin muillakin. Luen paljon muotiblogeja ja tykkään vaatteista ja muodista.
Monet varmaan myös ajattelevat että lestat ovat huumorintajuttomia tiukkapipoja, jotka ei suunnilleen saa nauraa. :D tai että ex-lestadiolaisia jotenkin syrjittäisiin. En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta. Ja ei, emme ajattele että olemme jotenkin parempia kuin muut ihmiset, yhtä huonoja tai hyviä, miten vain. Ihan tavallisia ihmisiä me ollaan niin kuin muutkin. En ajattele eläväni missään lahkossa, tämä usko tuo elämääni paljon positiivista, enkä koe tätä mitenkään ahdistavana, päinvastoin. Yksi hyvistä asioista on tietynlainen valoisa ajattelu tulevaan, kaikki kyllä järjestyy. Yritämme vain elää niin kuin Raamatussa kehotetaan, ei sen kummempaa.

Kääk, kirjoitinpa melkoisen romaanin. Halusin vain sanoa, että kaikki ei ole niin mustavalkoista tässäkään asiassa. Omaa mielipidettä ei kannata muodostaa pelkkien kuulopuheiden tai yhden ihmisen kokemusten perusteella. Sanniin en ota mitenkään kantaa, hän on tehnyt oman ratkaisunsa ja kunnioitan sitä, toivotan hänelle kaikkea hyvää. :)

ps. Julia, sulla on kiva blogi! :)
pps. mistä sait käsityksen että emme saa käyttää koruja? : D

elaine

-josefiina-:n kommentti tiivisti sen, mitä itsekin ajattelen. En siis ala toistelemaan jo kerrottua.. :)

nanna

vau, aivan mahtavaa! seurasin viime tuotantokautta aivan innolla ja rakastuin ohjelmen ideaan täysin :-)
sanni vaikuttaa erittäin ihanalta ihmiseltä.... jään odottamaan sarjan alkamista :)

Minäkin

Haluan vaan lestadiolaisena sanoa sen, että näin suureen joukkoon mahtuu ääripäitä ja lukemattomia erilaisia tapoja :) Lisäksi monista asioista tehdään ns. "uskonasioita", vaikkei ne oikeastaan suoraan tähän uskontoon liittyisikään. Ulkopuolisen voi olla vaikea erottaa, tulevatko tietyn perheen sisällä olevat säännöt uskosta vai jostain muusta.

Monet myös kuvittelevat että lestadiolaiset pitävät itseään jotenkin parempina, että vain muut tekevät syntiä ja me ollaan jotenkin erityisen pyhiä. Tämä käsitys ei myöskään pidä paikkaansa - seuroissa (meidän kokoontumisissa) nimenomaan korostetaan, että me ollaan yhtä syntisiä kuin muutkin, mutta meissä on vaan se ero, että me halutaan katua niitä asioita ja pyytää anteeksi. Ei kukaan ole meidän mielestä synnitön, ja se on selvää.
Monesti ihmiset puhuu asioita joista eivät tiedä. Ollaan kuultu joltain toiselta tai peritty kotoa tietynlainen asenne lestadiolaisuutta kohtaan. Myös yhden tai kymmenenkin tuntemansa lestadiolaisen perusteella tehdään yleistäviä johtopäätöksiä. Näitä on sitten kiva levitellä eteenpäin tutustumatta oikeasti tähän uskoon tai sen perimmäiseen tarkoitukseen, joka on vain hyvää tarkoittava. Esimerkiksi seurat on kaikille avoin tilaisuus, eli mitään salaista tämän meidän toiminta ei tosiaankaan ole.

Välillä kuulee ihan uskomattomia juttuja. Esimerkiksi tämä pyykikonelegenda (lestadiolaisilla ei saisi olla ikkunallista pyykikonetta.. :D) ei todellakaan pidä paikkaansa: ikinä, milloinkaan, missään ei olla kehoitettu sellaiseen. Silti olen kuullut puhetta että joissain perheissä (tästäkään en tiedä sitten faktaa, että oikeasti tapahtuisi) tällaista ihan oikeasti noudatetaan. Eli heidän mielestään heidän uskonsa kai sitten varjeltuu paremmin kun eivät tuijottele niitä pesussa pyöriviä alushousuja siellä.. kyllä, minustakin koko juttu kuulostaa aivan järjettömältä, mutta mikäpä minä olen muita arvostelemaan :D Kukin menkööt omatuntonsa mukaan.

Tästä piti tulla lyhyt kommentti, mutta noh, menkööt. Niin paljon paskanpuhumiseen on törmännyt netissä, että pakko välillä yrittää oikoa tätä vääristynyttä mielikuvaa meistä. :) Ihan tavan tallaajia me ollaan, uskotaan ja toimitaan vain omilla tavoillamme.

Sannista en sen kummempia kommentoi, jokainen tekee omat valintansa. Joitain yhteisö voi ahdistaa - mulle se tuo vain turvaa. Monet sisarukseni ovat kieltäneet uskon, mutta se ei muuta heidän ihmisarvoaan tai siteitäni heihin mitenkään. :)

Minäkin

Ja pakko lisätä vielä tuohon "..nimenomaan korostetaan, että me ollaan yhtä syntisiä kuin muutkin, mutta meissä on vaan se ero, että me halutaan katua niitä asioita ja pyytää anteeksi."
-juttuun että en tokikaan tarkoita, etteivätkö tämän uskon ulkopuoliset katuisi tai pyytäisi toisiltaan anteeksi! :D Vaan nimenomaan sitä että me kadutaan ja pyydetään syntejä anteeksi omalla tavallamme, sillä minkä uskomme olevan merkityksellistä. Äh, vaikea selittää, enkä jaksa edes yrittää, mutta oli pakko lisätä.. aika monet voivat vetää tuollaisesta herneen nokkaan, kun näitä lestadiolaisjuttuja luetaan kuin piru raamattua. Eli siis en mitenkään tarkoittanut, etteivätkö muut kuin lestadiolaiset pyytelisi anteeksi tekemisiään saatika katuisi niitä.

vl

ja sitten vielä, että me halutaan nimenomaan uskoa kaikki synnit anteeksi (:

kikka

Kommentissasi kiteytyi minun mielestäni se tekopyhyyden ydin, mitä monet vl haluaa peitellä "nimenomaan korostetaan, että me ollaan yhtä syntisiä kuin muutkin, mutta meissä on vaan se ero, että me halutaan katua niitä asioita ja pyytää anteeksi."

Aivan niinkuin ne syntiset, jotka ei kuulu vl-porukkaan ei katuisi syntejään ja pyytäisi niitä anteeksi. Te nostatte itsenne sellaiselle tasolle mihin ette kuulu, niin kuin ei kukaan muukaan ihminen. Te pyydätte syntejänne anteeksi toisiltanne, ette edes jumalalta.

Anteeksi, itsellä on vaan kokemuksia juuri tälläisistä tekopyhistä vl, en siis halua yleistää.

Sanni on mahtava.

riiri

Mulla on kyllä vahvasti sellainen käsitys, että lestadiolaiset pukeutuvat juurikin todella viimisen päälle ja usein kalliisiin merkkivaatteisiin. Myös hiuksiin panostaan (ei toki värjätä) ja (teko?)rusketus on tosi yleistä. Koruja käytetään, mutta ei koskaan korviksia.

i

Julia, olen lukenut blogiasi kauan, kirjoittanut positiivisia kommentteja, olet ihana! Mutta toisaalta loukkaannuin siitä miten yksinkertaisesti ajattelet, onko mielikuvasi oikeasti ollut sellainen kuin kerrot? Hyvä kun olet rehellinen, mutta en vain voi käsittää sitä mitä ihmiset meistä luulevat!! Ja pitäähän tässä ottaa huomioon sekin että haastattelu on tehty nimenomaan vl liikkeestä eronneesta nuoresta naisesta.

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

En tarkoittanut sitä niin kirjaimellisesti. Enemmänkin ymmärsin mitä mielikuvaa Sanni tarkoitti - helposti sen tyyppinen mielikuva nousee ensimmäisenä päähän jos ei ole ajatellut sen syvällisemmin lestodialaisten ulkonäköä ja tyyliä. Ja minä myönnän että en ole.

Tarkoitukseni ei tietenkään ole loukata ketään ja pahoittelen jos näin vahingossa tein.

Kiitos asiallisesta kommentistasi :)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Kiitos kaikille asiallisista kommenteista ja mielipiteistä. Mukava nähdä, että täällä osataan jutella näin hyvässä hengessä :)

tytsy

mukava postaus! on harmi että lestadiolaisuudesta on julkisuudessa negatiivinen ja yksipuolinen kuva. liikkeen sisällä olevat eivät yleensä tunne tarvetta avautua julkisuuteen uskostaan, ja näin lähes ainoat julkisuudessa koko asiasta puhuvat ovat ex-lestadiolaisia. heidän kertomuksistaan syntyy ahdistava kuva liikkeestä. itse en hlökohtaisesti tunne yhtään katkeroitunutta joka kokisi liikkeemme ahdistavaksi ja painostavaksi. monesti mediassa olevat vl jutut naurattavat mutta vielä useammin tekevät surulliseksi. yksikään lukemistani ei tähän mennessä ole ollut totuudenmukainen.... toivottavasti käsitykset muuttuvat! :)

laura

Aivan mahtavaa miten ihana keskustelu täällä on kehkeytynyt! Lestadiolaisena ei voi vain kuin hymyillä, sillä voin valehtelematta väittää, että tämä on ensimmäinen tällainen keskustelu, jossa ei haukuta tai parjata kumpaakaan osapuolta. Loistavaa! Tälläista keskustelua kaivataan.

Ihmisiä mekin :)

Hienoa lukea tällaista keskustelua. Rohkeasti tuodaan esiin meidänkin lestadiolais(naisten) mielipiteet, ja juurikin noin, sortumatta piikittelyyn, kärjistämiseen tai mustamaalaukseen. Olen blogisi seuraaja ja kiinnostuneena myös seuraan Sannin osuutta iholla-sarjaan. (mikä osoittaa sen, että myös me vl- ihmiset seuraamme televiso-ohjelmia. On tärkeää että aiheista puhutaan. Muistutuksena viuelä toki se, että Sannin kokemus on yksi kokemus muiden joukossa. Ei sen enempää eikä vähempää. Itse olen kipuilujen kautta säilyttänyt henkilökohtiasen uskoni. Ja olen siitä onnellinen. Muistakaamme kunnioittaa kaikkien ratkaisuja, vaikkemme aina niitä täysin ymmärtäisikään! :)

Lotta

Loppu peleissä en usko, että Sanni eroaa hirveästi muista nykypäivän lestadiolaisnuorista. Nykyään vl-nuoretkin meikkaa, mutta huomattavasti hillitymmin, katsoo tv:tä koneelta, kuuntelee kaikenlaista musiikkia ja niin edelleen. Ehkä ero on siinä että vl:t käy seuroissa, eivät käytä päihteitä, ei oo irtosuhteissa.. Eli loppupeleissä ei nekään mitenkään hirveen erilaisia ole.:) Kokemuksesta voin sanoa, koska itsellä oli ennakkoluuloja lestadiolaisia kohtaan ennen kuin tutustuin ja sain heistä ystäviä! Inhottavaa katsoa vierestä kun omien kavereiden uskonnosta puhutaan lehdissä, keskustelupalstoilla ja miksei kaduillakin niin inhottavaan sävyyn eikä heitä juurikaan kunnioiteta. Lestadiolaisia on kuitenkin 170 000, joten varmasti suurin osa heistä EI koe lestadiolaisuuttaan rajoittavana ja ahdistavana, niin kuin Sanni. Vaan saavat siitä turvaa ja rauhaa. Tosin sitä en itsekkään ihan ymmärrä, kun en usko mihinkään. Kiva kun kirjotit kuitenkin näin asiallista tekstiä puhutusta aiheesta. :)

petu

Ihmettelen miksi nää vl nii paljon puhuu siitä että he erovat toisista siinä että eivät käytä alkoholia ja harrasta irtosuhteita, aivan kuin se olisi ulkopuolella oleville normaalia. Kummallista yleistämistä heidän puoleltaan, kuka näin opettaa, ei kai vain kotona tai seuroissa. En tunne montakaan sellaista joka nuo hyväksyy, en ole uskonnollinen itse mutta siltikään en käytä alkoholia enkä harrasta irtosuhteita eikä kaverinikaan.

jenna

Kylläpäs tänne nyt pöllähti lauma lestadiolaisia! Eikä siinä mitään siis, ihan kivoja ihmisiä pari tuntemaani mutta kunnon tarinoita. :D eikä siinäkään mitään valittamista muuta kun että en usko että muita hirveästi kiinnostaa kuin teitä itseänne.

emma

No sehän siinä just on, että itsellänikin ennakkoluuloja tästä asiasta niin minua ainakin kiinnosti lukea "heidän itsensä" kommentteja erityisesti tähän muotiasiaan liittyen. Sillä tavalla havahduin kun en itse ole kohdannut näitä hyvin muotitietoisia lestadiolaisia. On näkemyksiä avartavaa todeta omia oletuksiaan vääriksi.

julia

hei ootteko aatellu että nämä lestaadiolaiset nuoret naiset on pääasiassa aika kauniita, luonnonkauniita. Ei meikkaa jne. mutta silti kauniita, ja muotitietoisia ja käyttää siistejä vaatteita ja miehet kans tuoksuu hyvältä ja näyttää myös.

Olleri

Suosittelen blogistille pikakertausta suomen kieliopista, olisi meinaan lukijan kannalta mukavampaa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
julia@juliatoivola.com

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011

Kategoriat

Instagram