Nyt on jo maanantai, mutta palataan hetkeksi perjantaihin. Onnistuin silloin kantamaan kameraani koko päivän mukanani ja ottamaan niitä kuviakin kahvikupposista lounassalaatteihin. Kunnon blogi-klisee matskua, mutta päivä kanssani -postaukset ovat kysyttyjä ja tällä kertaa se perjantaini oli vähän tällainen.

 

 

 

 

Klo 08 herään, mutta jään sänkyyn lukemaan kirjaa, koska päiväni ei ole kovin kiireinen ja Khaled Hosseinin ”Ja vuoret kaikuvat” -kirja on melkein yhtä koukuttava kun aiemmatkin Hosseinin teokset.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Klo 09.30 Syön aamiaista, keitän kahvia, vastailen meileihin ja alan kirjoittamaan postausta. Kaikki sopivan kokoiset kahvimukini ovat tiskikoneessa, joten valutan kahvini uusiokäyttöön jääneeseen suolakurkkupurkkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Klo 13.30 Hieman siivoilua ja suihku.

 

 

Klo 15.00 -16-00 Tapaaminen mahdollisen uuden yhteistyön tiimoilta.

 

 

Klo 16.30 Polhem Showroomin Mid-Season press day. Käyn katsomassa hieman juhlamuodin kimalletta ja syön kultahippuisia kuppikakkuja.
 

 

 

 

 

 

 

Klo 17.00 Pikainen piipahdus kirjakaupassa, koska minulla ei ole tarpeeksi aikaa jäädä hyllyjen väliin haahuilemaan ja lukemaan jokaista mahdollista takakantta, tiedän heti etten tule edes löytämään uutta kirjaa. Jostain syystä kirjakaupassa pitää saada aina olla se oma aikansa.
 

 

 

 

 

Klo 17.15 Kirjakaupan vastapäätä on Teatterin salaattibaari. Mangokana-vuohenjuustosalaatti lounaaksi mukaan.

 

 

Klo 17.30 Lähden ajamaan äidilleni, missä viivyn koko illan. Löysin vanhan lempinalleni, minkä nimi oli Kakka, joskus myös Kappa – riippui vähän kuka kysyi.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

Klo 23.00 Olen kotona, katson nauhalta Masterchefiä, syön iltapalaa ja yritän tehdä postausta, mutta päässä lyö vain tyhjää ja päätän jättää kirjoittamisen seuraavaan aamuun.

 

 

Klo 00.30 Rojahdan leveään X –asentoon keskelle sänkyä, koska Lauri on poikien kanssa mökillä ja saan vallata koko sängyn. Nukahdan saman tien, mutta näen jonkin sortin painajaista jostain tukkukaupan ”etsi hyllyihin piilotettu suppari” –kilpailusta mikä olikin vain ansa saada ihmiset loukkuun kauppaan, jotta ne voitaisiin jättää sinne ikuiseen pakkotyöhön. 

 

 

Suomalaisen tukkukaupan pakkotyö? Kaikkea sitä taas unituotantoni keksiikään.

 

 

 

 

 

Eikös ollutkin erittäin kiinnostava vapaa/työpäivän sekoitus? Tuskimpa, mutta se näiden postauksien idea minusta onkin – näyttää ne päivät juuri sellaisina kuin ovatkin.

 

Kommentit (24)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

No aika perus tuollainen sekalainen päivä vaan. Vähän jtn töitä ja vapaa-aikaa. Yleensä ne menee aika aikaansaamattomasti ohi :D

sinnnu

Mulla on sama uusia pokkareita kirjakaupassa tai kuten todella monesti teen, divareissa tutkiskellessa et, pitää olla sitä aikaa tutki eri vaihtoehtoja! Mä voisin asua divareissa, se tunnelma siellä jotenki todella rauhottava :D

rose

Pliis, tee sinäkin tasosi mukainen siirto. Nostan hattua lindalle, alexalle ja maddelle, lähdetään yrittämään jotain uutta ominvoimin :) Mikä on sinun seuraava siirtosi?

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Minäkin nostan hattua heille ja olen varma että heistä jokaisen blogista itsenäisenä tulee aivan mahtava :)

Heidi

Hauska kuulla, että joku muukin saa aikaa kulumaan roppakaupalla kirjakaupassa!:D Mieheni tietää, että jos minut päästää haahuilemaan ja kattelemaan päämäärättömästi valikoimaa, tunti vierähtää helposti. Jopa tuossa lähikirjakaupassa, joka on ihan mini, tunti on melko lyhyt aika.

Heidi

Heipsuu! Kuvat ovat parasta antia blogissasi. Sen sijaan teksti vaikuttaa väkisin väännetyltä mukahauskalta ja usein todella tönköltä. Ilman kuviasi blogisi seuraaminen olisi jäänyt alkumetreille. Onneksi kuvia on, anna niiden puhua puolestasi! :)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Kiva kuulla, että pidät kuvista. Teksti on ollut samantyyppistä alusta lähtien ja "väkisinväännetty" oikeasti tulee ihan luonnostaan, niin en lähde sitä muuttamaan :)

marj

Naurahdin tuolle kurkkupurkille, niin herttasen näköinen kahvikuppi! :D Nerokasta uusiokäyttöä!

mariuu

suosittelen shantaram-kirjaa, jos et ole vielä lukenut! pitkä, mielenkiintoinen ja koukuttava!:) <3

Vierailija

Myönnän pillittäneeni, kun luin tuota kirjaa. :D Kaunis, mutta pirun surullinen tarina.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
julia@juliatoivola.com

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011

Kategoriat

Instagram