Kaunis päivä oli jälleen eilen. Ajoin tapaamiseen Kalevankatua pitkin ikkuna auki tukka tuulessa hulmuten. Lauleskelin radion mukana ja hymyilin leveästi itsekseni.

Kunnes yhtäkkiä olin litimärkä. Nopeilla reflekseillä ei ole tätä tyttöä siunattu, joten olin jo ajanut roiskuttajan ohi, ennen kuin edes tajusin mitään. Joku lokakaivon tyhjennysauto siinä oli ehkä? Millä todennäköisyydellä juuri sillä hetkellä kun minä ajan ohi ja ikkuna auki, joku letku lähtee käsistä ja roiskuttaa kuravedet suoraan ikkunasta syliini? Siis saavikaupalla kuravettä.
Paitani oli ihan märkä, aurinkolasejani pitkin valui pisaroita poskilleni ja mikä pahinta – miksi pitikin hymyillä, kuravettä oli sussanikin!


Koska olin myöhässä ja kassista löytyi vaihtopaita, päätin vain jatkaa matkaa.
Ei mennyt kauaa kun meinasin ajaa päin parkkeerattua autoa.

Pinja ystäväni. Tämä on sinun syysi.

Näin miten ystäväni kadulla käveli poikaystäväänsä vastaan ja he heittäytyivät sellaiseen syleilyyn, että voisi kuvitella pariskunnan nähneen viimeksi vuosi sitten, tai toisen tullee sodasta tai ties mistä maailmankolkasta.

Se oli suloista.

He seisoivat siinä kadulla halaamassa toisiaan niin pitkään, että pitkän suoran päässä peruutuspeiliin katsoessani näin vain pienet pisteet, mutta pisteet halasivat edelleen.

 
  
Bleiseri - Gt
Toppi - Seppälä
Farkut - BikBok
Kengät - Bianco
Laukku - Mulberry
Koru - Zara

Kommentit (11)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
julia@juliatoivola.com

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011

Kategoriat

Instagram