Vauhdikas viikko oli kai vetänyt pirteyden pois ja purin pahaa mieltäni siivoamiseen. Pyyhin ja kiillotin. Pesin jopa keittiön roskakoreja ja sitä kaiken mönjän peitossa olevaa ritilää niiden alla varmaan puoli tuntia ja hinkkasin harjalla niin, että saippuavaahto vain lenteli.
Lauri yritti auttaa imuroimalla, mutta kaatoi meidän jättimäisen kokovartalopeilin ja se meni ihan säpäleiksi. En voinut kuin tokaista, että onnea seuraavalle seitsemälle vuodelle ja piiloutua pirstaleista sotkua makuuhuoneeseen lakanoiden vaihtoon.

Peti pedattuna päädyin järjestelemään vielä vaatekaappeja. Olin hetken kovin onnellinen, että aamuinen blogikirppis oli mennyt niin hyvin. Kaikki tavarani menivät reilussa puolessa tunnissa. Nyt kaapeissa on tilaa syksyllekin.

Kun koti vihdoin kiilsi ja kiukku laantui, tuli tilalle väsymys ja nälkä. Istuin sohvalle, söin kolme uuniperunaa ja tajusin, ettei The Voice Kidsiä voi katsoa itkemättä.
Kuinka herkkä minusta onkaan tullut.

Lopulta alakuloisuus teki tilaa vielä turhautumiselle avatessani tietokoneen. Bloglovin ei vieläkään päivitä postauksiani. Blogger ja Blogilista sekoilee kanssa. Kaikkea yritetään korjata kokoajan, mutta kärsivällisyyteni on ihan kolhuilla.
(En todellakaan esittele nyt pitkäjänteisyyteni parhaita puolia, mutta tämä on minulle tärkeää ja haluaisin kaiken toimivat tietysti täydellisesti. Heti :))


Kun viimein yöllä kömmin sänkyyn puhtaisiin lakanoihini ja kurotin yöpöydältä käsiini yhden Pohjois-Korea vankileiri –kirjani, purskahdin nauruun.

Oikeasti, kaikki se kiukkuinen kitinä, rikkinäinen peili, Bloglovin?
Olin ollut koko päivän kamalalla tuulella, mutta miten typerien asioiden takia. Kyllähän meitä kaikkia välillä kiukuttaa vähän kaikki, mutta yllättävän nopeasti sen saa loppumaan Koreakirjalla.
Kaikki on enemmän kuin hyvin.

Kuvat: Instagram @juliatoivola

Kommentit (13)

kirsikka

Haha apua, tää kyllä just pelasti mut alkavalta kiukuttelulta! :D Kiitos siitä!

Vierailija

Toi on niin totta. Jos menee huonosti tai joku surettaa niin auttaa salamana, kun miettii kuinka huonosti asiat joillain toisilla on. Perspektiivi on kumma asia..

Elin

Leiri 14? Jos tykkäät siitä, niin suosittelen lukemaan samasta aiheesta Pjongjangin akvaariot - molemmat aika pysäyttäviä teoksia.

Mutta juurikin näin, ei meillä länsimaalaisilla ole tuohon Pohjois-Korean diktatuurivaltioon ja esimerkiksi kehitysmaihin verrattuna asiat kovinkaan hullusti.. ;)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Tämä on juurikin tuo Pjongjangin akvaariot :) Pidin kyllä myös paljon Leiri 14 ja suljettu maa -kirjasta. Kaikki Pohjois-Koreasta lukemani kirjat ovat jääneet takaraivoon jotenkin muistuttamaan miten kiitollinen sitä pitää helposta elämästään tosiaan olla.

Marie

Se kirja on kyllä valaiseva, eipä jaksa itsekään enää sen luettuanu kitistä mistään "turhasta" :D

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Näin on! Luin tuossa jonkin aikaa sitten Leiri 14 ja pitkä matka paratiisiin (erään naisen omaelämänkerta Ruandan kansamurhan keskellä) luin molemmat kirjat peräkkäin, enkä tosiaan keksinyt enää kyllä yhtään mitään valitettavaa elämästäni. Päinvastoin!

nina

Tämä on valtavan ihana blogi! <3 pidän rennosta tyylistäsi kirjoittaa ja siitä kun pidät arjen pienistä asioista, mutta kiva huomata että sinäkin suutut/ole alakuloinen joskus. :D itse satun joka pv kiukkuamaan aina jostain.. :( ja vaikka haluaisin olla iloinen niin tarkoittaako se sitä että pitäisi olla toiminnallinen, eikai? Ihanaa bloggailua teille <3

Marika

Noita päiviä on kyllä kaikilla. Eiköhän se siitä ja toivotaan, että kaikki tulee pian kuntoon. :) Katselinkin Fashion Salessa, ettei kauaa mennyt teidän pöytien tyhjetessä. Hieman jäi kaihertamaan ne söpöt viininpunaiset korkkarit, mutta toivottavasti joku sai hyvät kengät niistä! :)

Marionette - http://www.girlsloveshoes.blogspot.com

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
julia@juliatoivola.com

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011

Kategoriat

Instagram