Kirjoitukset avainsanalla thoughts

 

Päivän oivallus: toisinaan on hullunkurisen hankala tehdä töitä itse itsensä kanssa.
Tässä hommassa kun ei paljon muiden patoja soimata. Olet yksin vastuussa kaikista osa-alueista, omalla naamalla ja nimellä kymmenien tuhansien edessä kompuroimassa.
Ja ihan omana valintana.

Sinä kirjoitat, sinä puet, sinä kuvaat, sinä editoit, sinä kokkaat, sinä stailaat, sinä myyt, sinä sisustat, sinä aikataulutat, sinä päätätä, sinä vinkkaat, sinä testaat, sinä sinä sinä..

 

Usein luen omaa blogiani kehitysmielessä. Saatan kurkkia vuosia taaksepäin ja ajatella että miksi olen koskaan kirjoittanut tuollaista potaskaa :D Miksi jätin asioita sanomatta, miksi taas kerroin tuosta jutusta. Saatan katsoa menneitä asuja, tyylivinkkejä ja ihmetellä omia vaatevalintoja, (voitte vain kuvitella millaisia asumokia on tullut tehtyä kuluneena seitsemänä blogivuonna).
Jonkun tekstin kohdalla saatan miettiä, että olinpas tuolloin rennompi ja hauskempi. Kun toisen tekstin voisin taas poistaa kokonaan blogihistoriasta.
Miksi en yrittänyt kovemmin, tai miksi yritin liikaa.

 

Olen luonteeltani todella rento, mutta samalla pieni perfektionisti. Välillä on aikoja kun kirjoitan hälläväliä asteella - ehkä enemmän tunteella. Joskus mietin liikoja ja ja saatan kirjoittaa yhtä postausta tuntitolkulla. Sitä mukaan mitä sanoja ilmestyy wordiin, delete-nappula pyyhkii niitä pois. 

 

 

En tykkää tarkkailla blogini analytiikka kävijämäärien osalta, mutta minua kiinnostaa mitkä postaukset keikkuvat luetuimpina. Usein kun kärkisijoilla olevat blogipostaukset yllättävät. Se teksti mikä minusta on hyvä, jääkin vähiten luetuksi ja saa osakseen tyhjät nolla kommenttia. Se teksti mistä ajattelen, ettei se kiinnosta ketään, tai mikä on hutaistu nopeasti, saakin lukijoita ja kommenttiboksissa keskuselua.
Se opettaa, ettei kaikkia voi miellyttää. Ei itseään eikä muita. Ensisijaisesti yritän pitää linjan, etten yksinkertaisesti mieti liikoja. Intohimo kirjoittamiseen tai kuvaamiseen lähtee jos sitä tekee miellyttääkseen muita, mutta huonoina päivinä sitä väkisinkin epäröi.
Se on vain blogi, saatan tuolloin miettiä, mutta heti samalla kuitenkin tiedostan, että tämä on tämän hetkinen suurin tulonlähteeni ja todella rakas harrastus, mistä olen onnekseni saanut työn. Blogi mikä on samalla niin muunneltavissa, kehitettävissä, mutta myös pilattavissa.

 

Tänään oli taas yksi niistä päivistä kun istuin tyhjän postauksen edessä turhautuneena. Piti julkaista asu New Yorkista, mutta olen tutun ajatuksen piinaamana - olen saanut blogiltani niin paljon, että haluan antaa enemmän takaisin. Ehkä tyylipostauksia on kiva täällä välillä vilahdella, mutta haluaisin, että minulla olisi niin paljon useammin muutakin sanottavana kuin se että miten käytän kukkamekkoa.

 

Älkääkä käsittäkö postauksen sävyä väärin, en halua valittaa tai kuulostaa siltä, että kirjoittamien tuntuisi minusta pakkopullalta tai vaikealta. Löytyyhän sitä niin paljon muitakin ongelmia kuin se, että millaisia postauksia päivittelee nettiin, mutta tänään selvästi teki mieli kirjoitaa jotain muuta kuin ”iik tämä kukkamekko on niin ihana” :)

 

 

 

Dress - Zara
Hat - H&M
Shoes - Gardenia Copenhagen
Bag - 
Chloé
Sunglasses - Celiné
Photos: Kira Kosonen

Kommentit (14)

Pinja

Älä stressaa liikaa Julia, sun blogi on huippu! 👌 Just ne rennot ja hauskat postaukset on parhaita, koska sun kirjoitustyyli on niin omaperäinen ja hauska 😍

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Kiitos <3 Ja ei, ei stressailla :) Vaihteeksi oli kiva kirjoittaa vähän ajatuksia blogityöstä. Se on niin oma maailmansa, etten itsekään ihan välillä tajua :D

Gem

Samaa mieltä ylemmän kommentin kanssa, sun blogi on säilynyt mun lukulistalla siitä asti kun aloitit, koska sulla on kiva rempseä ote elämään. Se on totta että aina ei jaksa myöskäänlukea "stailaa tämä kukkamekko näin"-postauksia, joten oli mukava vain ihailla kuvia ja lukea ajatuksistasi. Ne tekevät sinusta mielenkiintoisen, siis ajatuksesi. :)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Vau, ihana kuulla <3 <3 <3 Ihanaa, että olet jaksanut seurailla niin pitkään! 

Kiitos paljon kommentista <3

Laura555

Ymmärrän pointtisi. Eikä blogin kirjoittamisen vaikeutta tulekaan vähätellä, kilpailu on nykyään todella kovaa blogien alati lisääntyessä Mielestäni blogisi on kuitenkin normaalia hyvälaatuisempi ja monipuolinen. Käsittelee sopivassa suhteessa esim. matkustelua ja tyyliä. Ja kirjoitustyylisikin on viihdyttävä, jatka vain samaan malliin :) Puhumattakaan siitä kuinka upeita kuvasi ovat! Minut ainakin olet vanginnut vakituiseksi lukijaksesi :D

Amanda

Samaa mieltä edelläolevien kanssa! Ei jokaikinen päivä voi olla täynnä suurta luovuuden tykitystä, loputtoman kirjavia ilmaisuja, ikuista nousujohteisuutta tai täydellisen jäsenneltyjä kokonaisuuksia – ei tavallisella ihmisellä eikä bloggarilla. Uskaltaisin väittää, että valtaosaa lukijoista kiinnostaa aitous enemmän kuin väkisin väännetty perfektionismi. Jälki saa olla aaltoilevaa. :) (Eik meistä moni edes sitä keinuntaa huomaa näin ulkopuolisena.)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Olipa äärimmäisen hyvin sanottu ja kivasti kirjoitettu <3

Oli pakko ottaa screenshot tästä kommentista. Luen sen sitten seuraavan epäröintipuuskan tullessa heti uudestaan :D

Kiitos viisaista sanoista :)

Vierailija

Samaa mieltä edellisten kanssa! Kivoimpia ovat vähän hömpät, tavalliset ja ihan arkisetkin asiat. Olet taitava kirjoittaja, oli kyse sitten kukkamekoista tai syvällisestä pohdinnasta. Mukavaa päivää sulle! :)

Essi/St.Black

En voisi olla enempää samaa mieltä kuin muut kommentoijat. En varsinaisesti koe kuuluvani sun kohderyhmään, eikä osa aiheistakaan kosketa, mutta SILTI palaan aina takaisin koska tykkään sun tyylistä kirjoittaa.

Ja se on myös totta, että jokainen postaus ei voi olla suurta taidetta. Just go with the flow <3

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Kiitos, todella ihana kuulla 🙏🏼❤️ Anteeksi että kesti näin kauan vastata, osa kommenteista oli mennyt minulta ihan ohi 😭

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Blogger ajoilta 😍😭😍 apua! Ansaitsisit jonkun kunniamerkin jo tästä! Ties millaista hölönpölöä olet saanut lukea 😂
KIITOS Kissis ❤️

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Täällä ollaan, takaisin yläilmoissa. Meillä on tänään nopea työtapaaminen Tukholmassa ja vaikka luulin, että olisin ollut Nykin jälkeen tästä heti seuraavan päivän aamulennosta ihan rikki, ei se yllättäen tunnukaan missään. Kentällä ei ollut ruuhkaa ja koneessa ihanasti tilaa. Jaetaan Kiran kanssa kolmen ihmisen penkkirivi, juodaan kahvia ja tehdään töitä täysin pirteinä uuteen päivään.

Ihan vastaavalaista työrauhaa en tosin saanut menolennolla Nykiin. Olin sanonut tytöille, ettei minua haittaa istua yksin toisella rivillä, oli pari deadlinea mitkä pitäisi näpytellä valmiiksi lennolla. Saisin varmasti ne paremmin tehtyä kun voisi yksin keskittyä kunnolla.

No enpä saanut :D
Viereeni istahti venäläinen herra. Oikein kohtelias ja mukava, ei siinä mitään, mutta kielimuuri oli korkea kuin Himalaja.


Yritettiin siis elekieltä:

Pään pudistus ja pieni hymy
Toimi hyvin kieltäytymään kohteliaasti herran tarjoamasta vodkapullosta, minkä hän kaivoi yllättäen jo ennen nousua povarista.

Moninkertainen pään pudistus
Ei toiminut kun hän tarjosi suklaapatukkaansa. Kaikista ei-eleistä huolimatta patukka iskettiin tarjottimelleni, ja aina kun siirsin sen takaisin, tuli patukka bumerangina takaisin. Tätä tapahtui noin kolme kertaa, kunnes luovutin.

Hämmentynyt ilme
Ei tehonnut kun herra otti ruisleipäni tarjottimeltani ja söin sen. Eikä myöskään siinä kohtaa, kun sain ilmeisesti vastalahjana takaisin hänen voinappinsa.

Tuimempi päänpudistus
Toimi jälleen siinä kohtaa, kun kieltäydyin toisesta vodkapaukusta. Povarissa majaileva pullo kieltäytymisestäni huolimatta hupeni kyllä kovaa vauhtia. Herra kun kaatoi sitä nyt itselleen muovimukillisia ja joi ne aina yhdellä kulauksella.

Työrauhaan viittovat eleet
Kaikki tietokoneeni osoittelu sai hänet vain suuresti kiinnostumaan näyttöni päällä olevasta näytönsuojasta ja siitä mitä mahtoi olla näytöllä sen alla.

Naurahdus
Ilahdutti selvästi miestä kun hän omatoimisesti viittoi lentoemännältä minulle lisää viiniä ja otin sen vastaan.

Hartioiden kohottelu kädet levällään
Ei ihan riittänyt kertomaan, etten osaa täyttää hänen lentokoneessa juuri jaettua maahantulokorttiaan. Sain vain pöydälleni kynän, herran passin ja hänen lomakkeensa. Hetken yritinkin sitä täyttää niillä tiedoilla mitä löytyi hänen passistaan, mutta koita nyt sen jälkeen siinä vielä viittoa, ettet tiedä mikä on hänen ositteensa New Yorkissa tai sitä kuinka monta päivää hänen on aikomus siellä oleskella.  

Pään nojailu kämmeniin silmät kiinni
Viestitti, että haluan nyt nukkua. Mies hymyili, osoitti tyhjää pulloa povaristaan sanoi ”oijoij” ja vaipui sikeään uneen ennen minua.

 

Hienoa herra, kiitos vihdoin tästä työrauhasta :)

 

 

Trens coat - Lindex
T-shirt - Samsoe & Samsoe
Pants - Zara
Shoes - Superga
Bag - Celiné

Photos: Kira Kosonen

Kommentit (10)

Taija

Heh, kuulostaa hauskalta hepulta näin kerrottuna, mut sua ei varmaan niin kamalasti huvittanu sillä hetkellä 😁

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Olihan hän hetkittäin ihan hauska :D Ja mainittakoon vielä, että niin kohtelias! Siivosi aina kaikki roskani omalle pöydälleen (vastusteluistani huolimatta) ja kun kävin vessassa odotti seisaalteen käytvällä kunnes tulin takaisin. 

Aika symppis :)

Lyhyt pinna

A-P-U-A!!!😂 Ite olisin saanu hermoromahduksen jo ensimmäisen 5min sisällä. Aika hyvin oot kestäny ja pysyny kohteliaana. Itsellä olisi aika nopeasti tullut kansainvälinen käsimerkki kielimuurin selättämiseksi.

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

HAHAHAHA :D Repesin ääneen kommentillesi :D :D :D 

Kansainvälinen käsimerkki olisi kyllä ollut ehkä ainut toimiva ja ymmärrettävä ele :D voi apua :D

Lina Simojoki

Söi sun leivän???? Muutenki kuulostaa tosi rasittavalta matkatoverilta :DD 

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

JEP! Myöhemmin selvisi, että hän tarvitsi sitä huuhtomaan alas vodkansa. Aina huikan jälkeen pala ruisleipää piti miehen onnellisena :D

Vierailija

Ilmailulaki kieltää omien alkoholijuomien nauttimisen lennoilla ja lentokoneen henkilökunta voi kieltäytyä tarjoilemasta päihtyneelle. Lisäksi Yhdysvaltojen ilmailuviranomainen on innokas määräämään alkoholin väärinkäytöstä ja häiriötapauksista tuhansien dollareiden sakkoja ja evätä maahanpääsyn. Onneksi taisitte tällä kertaa selvitä ilman vakavia häiriöitä mutta omasta vodkapullosta juominen on asia mistä henkilökunnan tulee saada tietää etenkin noin pitkällä lennolla. Mutta esimerkkejä tapauksista,joissa lopputuloksista ei saisikaan yhtä kepeää tekstiä blogiin, on liikaa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Kyllä ärsytti. Eikä eniten edes tuo kolmenumeroinen summa siitä puolentunnin matkasta, vaan se kuinka vähän itselläni oli niitä muumeja laaksossa tallella, valoja vintillä ja intiaaneja kanootissa. Suoraan sanottuna kuinka kusetettavissa voi olla.

Kerron alusta.
Tukholman muotiviikkojen viimeinen päivä ja kotiinlähdön aika. Pyydettiin hotellin respasta soittamaan taksi kentällle, mutta respatyttö kertoi kaikkien taksien olevan varattuja. Ulkona olisi kuulemma tolppa ihan minuutin kävelymatkan päässä. Tolpalla seisoikin yksi taksi, mutta se oli liian pieni neljän tytön matkalaukuille. Taksi osoitti kadun toisella puolella olevaa farmarimallista taksia. ”Näettekö tuon taksin tuolla ” - kuski ositti sormellaan ja sanoi meidän mahtuvan sinne.

Farmaritaksin kuski oli juuri pitämässä lounastaukoa. Mäkkihamppari kädessä ja Taru sormusten herrasta –elokuva pyörimässä ajotietokoneen näytöllä. Mietin, että onpa outoa ottaa asiakkaita kesken taukoa, mutta kuski vaikutti vain tyytyväiseltä saadessaan asiakkaita ja höpöttelikin koko alkumatkan iloisesti kaikkea Tukholman ja Taru Sormusten Herran väliltä. Motarilla keskustelu hiljeni, me näpyttelimme kännyköitämme ja kuski maiskutteli.

Reippaasti puolivälin matkaa taitettuamme, alkoi kuski puhua jotain vierasta kieltä kännykkäänsä ja lopetettuaan sanoi jutelleensa pomonsa kanssa, joka kertoi että kaikki maksupäätteet ovat autoista epäkunnossa. Joutuisimme kuulemma ajamaan automaatin kautta ja nostamaan kuskille käteistä. En ollut ymmärtänyt sanaakaan tästä puhelusta ja ihmettelin miksi pomo ei olisi puhunut kuskilleen ruotsia. Myös tässä vaiheessa huomasimme vihdoin taksimittarin, mikä raksutti yllättävän suurinumeroista lukua. Tsekkasimme taksitarrat ikkunoista ja pienen googlettelun jälkeen tajusimme olevamme yhdessä niistä Ruotsin surullisenkuuluisista ”huijaritakseista”. Hienoa.

 

Normitaksin tarra ilmoittaa hinnakseen n. 300-400 kruunua. Se tarkoittaa sitä, että matkan hinta on 300-400 kruunua per 10 km, mutta suurimmilla taksifirmoilla on aina kiinteä tarjous n. 400-500 kruunua lentokentälle. Eli, normaalisti matka maksaisi n.50€ nyt olimme pulittamassa siitä nelinkertaista summaa, nimittäin meidän taksimme tarrassa oltiin lähemmäs 500 kruunun luvussa, eikä mitään lentokenttätarjouksia olemassa.

Ruotsissa taksikuskit saavat itse määrittää taksansa ja toimia kuskina, kunhan heillä on laillinen taksikortti ja kurssi käytynä. Jos asiakas valitsee heidän taksinsa, on hän myös velvollinen maksamaan kyydistään. Tunnetut suuremmat taksiyhtiöt, esim. TaxiStockholm Taxi Kurir ovat kuitenkin normaalihintaisia ja luotettavia.

 

Teki mieli pyytää kuskia pysähtymään, mutta pikainen tsekkaus puhelimen kartasta kertoi meidän olevan 2 minuutin päästä perillä. Kuski yritti ajaa terminaali vitoseen, missä olisi automaatti, mutta vaadimme saada testata maksulaitetta oman terminaalimme edessä. ”No it’s not working, my boss called me. No working” -kuski jaksoi jankata yllättävän kauan, kunnes lopulta kurvasi meidät terminaalimme viereiseen tunneliin? Siellä ei ollut parkkipaikkaa, eikä mitään muutakaan. Pelkkä tie, minkä reunukselle pysähdyimme ja tämähän sai nyt yli-epäileväisenä käyvän mieleni päättelemään tunnelin olevan kuskin jokin kikka saada maksupäätteen yhteys huonommaksi :D 

No, yllätyttekö jos kerron että kortti toimi tunnelissakin täysin moitteettomasti ja nopeasti? Sehän itseasiassa näytti raksuttavan oikein pikavauhtia meille tuota 217 euron suuruista kuittia. 

Oh, what a surprise tokaisin kuskille, yrittäen samalla äänensävylläni viestittää, etten oikeasti ollut tippaakaan yllättynyt. Tutkailin hetken kuittia ja nousin autosta. Ei siinä voinut muutakaan, mutta ainakin hiukan lohdutti ajatus, ettei kuski saanut meitä automaatille huijattua.  

 

Luin jostain, että pahimmillaan joku huijaritaksin kyytiin noussut olisi joutunut maksamaan 15 minuutin matkastaan 1500 euroa, ja toinen 750 euroa lentokenttämatkasta. Onneksi meitä sentään oli neljä tässä autossa ja pystyimme jakamaan maksun. Yksin tässä kyydissä olisi ollut suoraan sanottuna todella vittumaista istua.


Ensi kerralla sitten viisaampina ja taksitarrat suurennuslasin alla :D 

 

 

Lue myös:
Taksikuskitarina

 


 

Kommentit (7)

Kaisa

Äh, mäkin oon kuullut noita tarinoita ja siks usein ottanutkin melkein aina Arlanda Expressin...Mut sit ruotsalainen kollega vinkkasi et Uber toimii Tukholmassa erittäin buenosti ja sitä nyt käyttänyt viime viikot duunireissuilla (myös sillon muotiviikkojen aikaan!). Suositus :)

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Mekin otettiin Express kun tultiin, mutta ajateltiin että säästetään jos maksetaan taksi neljään pekkaan :D haha toisin kävi! 

Ja siis mitä ihmettä! Jotenkin automaattisesti ajattelin, ettei Uber toimi enää Tukholmassa kun on Suomessa (ja ainakin myös viimeksi Tanskassa) tauolla. Hahah, sehän olisi ollut kätevin! 

Vierailija

Som moro!  Tähän se tulee menemään taksiala Suomessakin 2018 Heinäkuussa valitettavasti...silloin kannattaa katsoa tarkoin mitä lukee ovessa ja valita se oikea turvallinen taksi.  t:Taksikuski Treelta

Taija

Ei vitsi meni fiilis teidän puolesta! Tosi epäreilua toimintaa ja jotenki sitä on itsekin aina niin hyväuskoinen, ettei muista aina ja kaikkialla olla valppaana. Muistan vieläkin vuoden 2011, kun oltiin poikaystävän kanssa Riikassa, Ja meille kävi vastaava juttu. Se ei tullut edes yhtä kalliiksi kuin teidän kyyti, mut se tunne et sua on huijattu, vaivaa vieläki. Ehkä ois aika päästä yli asiasta 😊 Noo, näitä sattuu ja ens kerralla varmaan molemmat muistetaan tutkia kaikki tarrat ja kyltit. Hauskaa New Yorkin reissua! 😉

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

 

Nyt seuraa blogikliseinen aloitus: terkut Tukholman muotiviikoilta!
Sitä seuraa lyhyt selostus siitä, kuinka saavuttiin tänne eilen sateen saattelemana, kirjauduttiin hotelli Bernsiin, lounastettiin Nelly.com:n kanssa ja käytiin katsomassa näytöksiä. 

Tämän jälkeen voisin kuitenkin paljastaa, että olen 

- Asukriiseillyt
Mitä pukea päälle säällä kun sataa ja paistaa, on painostavan kosteaa, mutta samalla syksyistä viimaa. Kun kaupunki on pullollaan toinen toistaan tyylikkäämpiä lyylejä upeilla asuluomuksilla ja tunnet näyttäväsi niiden rinnalla ihan ankanpojalta. Haha, sitä aina hieman sokeutuu muotiviikkojen aikana ja miettii pitäisikö itsekin pukeutua ruutuun, raitaan, nahkaan, samettiin ja paljettiin kaikkeen yhtä aikaa, kunnes tajuaa ettei sillä ole mitään väliä. Oman matkalaukun sisältö saa (ja pitääkin) kelvata.

- Kironnut takertelevaa englantiani
Minulla oli täällä työtapaaminen ja vaikka puhun ihan perus ok englantia, huomaan välillä, että lauseeni ovat ihan hassuja ja mitä enemmän jännitän, sitä enemmän kissa vie kieltä. Meinasin myös puhutella miespuolista Pr-työntekijää "my Lordina" koska olen tapittanut Game of Thronesia maratonina. 

- Kompuroinut korkkareissa
Tukholman mukulakivikadut, näytösaikataulu ja etäisyydet, mitkä ovat liian lyhyitä taitettavaksi taksilla, mutta ärsyttävän pitkiä kompuroida korkkareilla. Ensimmäisen päivän jälkeen nämä maiharit ovatkin pysyneet visusti jalassa.

 

Tällä kokovalkoisella asulla oltiin katsomassa Björn Borgin näytöstä tennishallissa. Yhdistän tenniksen aina valkoiseen ja siksi puin päälle jotain rentoa ja valkoista. Alla on Zalandolta tilattu hame ja sen päällä Zaran collagepaita. Nellyn uudet kiiltonahkabootsit taas tuntuvat oikeasti menevän asun kuin asun kanssa. 

 

 

Sweatshirt - Zara
Dress - Zalando (-20% HERE*)
Bag - Chanel
Belt - Gucci
Boots - Nelly (sold out, similar HERE*)
Blazer - Lindex

Photos: Sara Ollila / edit by me
 

 

 

Kommentit (2)

Suski

Heippa! Mikä ihana keltainen kukkapaita/mekko sulla on päällä ollut Tukholman muotiviikoilla, bongasin kuvasi Tickle your fancy-blogista. Aivan täydellinen! Haluun kans!

JULIA Toivola
Liittynyt17.11.2015

Hei, se oli Nellyn mekko mitä pidin farkkujen kanssa, laitan huomiseen postaukseen siitä lisää kuvia :) 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

 

BUSINESS INQUIRIES AND CONTACT:
julia@juliatoivola.com

 

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011

Kategoriat

Instagram