Myönnetään - tätä hommaa on tullut kesällä tehtyä hiukan ja vähän enemmänkin vain vasemmalla kätösellä. Perinteisistä anteeksionollutkiire ja toivottavastitekinoletteolleetulkonaettekätuijottaneetruutua -paasauksista poiketen tyydyn vain tokaisemaan, että näin tässä nyt vaan kuulkas kävi. 

Olen ihmetellyt, miksi mulla on koko kesän ollut levoton olo - siis, sellainen, kuin olisin jatkuvasti juossut ympäriinsä kuin eräskin päätön lintu, vaikkei niin oikeastaan ole. Olen ajatellut sen johtuneen vain siitä, että kontrasti Aasiassa reppureissailun ja arjen välillä on niin iso - nyt vasta tajusin kuitenkin, että reissusta palattuani en hengähtänyt oikein kunnolla ollenkaan. Olin muistaakseni neljä päivää kotona, ennen kuin olinkin jo täydessä työn touhussa. Kokopäivätyön ohella kesään on mahtunut myös muutto, työpaikan vaihto ja sahausta väleillä Turku-Paimio-Helsinki. Tuntuu hiukan siltä, ettei uusi kotikaan ole ihan vielä koti, kun aina yön jos toisenkin on viettänyt välillä jossakin muualla. 

Uuden työn myötä alkoi kuitenkin viime viikolla ihan uudenlainen rutiini, sillä vuorotyöputkesta irtauduttiin pitkästä aikaa ihan perinteiseen maanantaistaperjantaihin kahdeksastaneljään duuniin, mikä onkin oikeastaan ihan tervetullutta. Iltojen ja viikonloppujen ollessa vapaana saa jotenkin ihan uudenlaista rytmiä elämään. 

Sade ropisee ikkunaan, vieressä höyryää teekuppi ja useampana päivänä olen eteisessä vaihtanut avokkaat upouusiin keltaisiin Hai-saappaisiin. Ainakin toistaiseksi näyttää siis siltä, että syksy on täällä. Niinkuin mun aikaisemmista kirjoituksistanikin on ehkä joko suoraan tai epäsuorasti käynyt ilmi, olen ollut kevään ja kesän hiukan hakoteillä tämän blogin kanssa. Nyt kuitenkin päätän antaa sille ihan kunnon mahdollisuuden. 

Suomen nykyisessä blogiskenessä ja sen huimatasoisten blogien keskellä tuntee välillä itsensä lammen rumaksi ankanpoikaseksi ja tekemisen merkityksettömäksi, kun varsinkin visuaalisen ilmeen kanssa on niin eksyksissä. Silti huomaan lukukertojen mun tekstien kohdalla liikkuvan siellä viidenkymmenen ja sadan välimaastossa, mikä itselle tuntuu tosi merkitykselliseltä ja isolta, vaikkei jollekulle sitä ehkä olisikaan. Kiitos! 

Heitänpä siis hiukan palloa siihen suuntaan: ketä siellä mahtaa käydä blogiani klikkailemassa? Olisi mahtavaa kuulla! Samoin jos mieltä askarruttaa jokin asia tai haluaisitte kuulla jostakin enemmän, sana on vapaa. Olen saanut muutaman yhteydenoton blogin kautta kesän aikana ja ne on lämmittäneet mun mieltä ihan hurjasti! 

 

 

Kommentit (2)

hannabanana

Täällä yksi vakkarilukija! 😊 Tartutit minuun kamalan matkakuumeen ja nyt onkin onneksi reissu keväälle tulossa. Tykkään tosi paljon siitä, että tämä on tällainen "tavallinen" blogi, jossa ei ole pelkästään kuvia merkkivaatteista ja juttua toisensa perään kaikenmaailman yhteistöistä. Sulla on kiva tyyli kirjoittaa ja kuvat on myös olleet minusta onnistuneita ja kauniita. Että jatkahan samalla linjalla vaan!😊 Kaikki perusarkeen ja suhun itseesi liittyvät postaukset on parhaita, niitä vaan lisää.👌

emiliaidamaria
Liittynyt22.12.2015

Moi Hanna! Ihana kommentti, kiitos! :)
Itsekin välillä kaipaa hiukan maanläheisempiä aiheita blogiin, ja kun ei tätä työkseen tee tuntuu, että mahikset tuottaa tietynlaista sisältöä on hiukan erit. Kiva jos mun tyyli kuitenkin miellyttää!
Ihanaa syksynalkua!!

emiliaidamaria

Seuraa 

22-vuotias turkulainen totuttelee takaisin elämään Suomessa ulkomailla vietettyjen välivuosien jälkeen. Runoilua elämästä hymynkare huulilla! 

Instagram @emiliaidamaria

Contact emppu.pesonen@gmail.com

 

Blogiarkisto

2016

Instagram