Kun tuhertaa blogitekstejä yleensä ainoastaan niistä pääkopassa pyörivistä polttavista puheenaiheista, unohtaa sitä avata vaikkapa niitä ihan tuikitavallisia kuulumisiaan. 

Mitä siis oikeastaan kuuluu? 
No, olo Suomessa on ihan erityisen hyvä. Muutamaa viime vuotta tulee toki muisteltua, mutta ei yhtään sellaisella surullisella kaiholla. Tuntuu tosi oikealta olla juuri nyt juuri tässä, eikä kotiinpaluu ole kaduttanut pientä silmänräpäyshetkeäkään. Tavallaan tuntuu, että taas uusi sivu elämässä on kääntymässä enkä oikein malta odottaa mitä kaikkea kivaa ja jännittävää loppuvuosi tulee pitämään sisällään - suunnitelmat ovat sellaisella sopivalla tavalla hieman auki, että mielikuvitukselle on tilaa. Alkava kesä tuntuu superilta ja ympärillä on tällä hetkellä sellainen sekalainen joukko niin ihania ihmisiä, että olen ihan ymmälläni kaikesta tästä onnellisuudesta mitä mulle just nyt suodaan! 

Koulunpenkille ei minua saa kai tänäkään vuonna. Välillä ahdistaa, mutta useimmiten ei oikeastaan ollenkaan. Sellainen hullu luotto elämään, että kaikki kyllä järjestyy tavalla tai toisella. Vaikka välillä epäilyttää kaikki (:D), on jossaan sisimmässä kuitenkin sellainen olo että kaikelle on tarkotuksensa. Ja loppujenlopuksi jokainenhan on oman itsensä herra ja vapauttavalta tuntuu sekin, ettei ihan vielä nää esimerkiksi vuoden päähän. Sitähän voi olla vaikka missä! 

Vuokrasin myös yksiön Turusta. Ah, Turku! Etsin kotia, jossa olisi hiukan luonnetta ja ripaus omaperäisyyttä ja nyt tuntuu, että sellainen löytyikin. Enpä malttaisi odottaa, että saan kantaa kahvikuppini ovesta sisään ja asettua taloksi! Viikonloppuna olisi tarkoitus maalailla seiniä ja tapella huonekalujen asettelun kanssa, ehkäpä vilautan siis valmista kotia jo ensi viikolla. Toivottavasti. Vuokrasin kodin hetken mielijohteesta, sillä kolmen päivän sisällä syntyi ajatus muutosta, selattiin ilmoitukset läpi ja pian oltiinkin avaimet kourassa. 

Syksystä en vielä tiedä, mutta muutamia verkkoja on heitetty vesille. Katsellaan rauhassa, mitä sieltä mahtaa nousta. Kävi miten kävi, olo on onnellinen päivästä toiseen ja näin ihanien kesäkelien helliessä (okei, nyt näyttää harmaalta mutta luotto on kova lämmön palaamiseen) en voi kuin olla hymyilemättä päivän jokaisena tuntina. Ehkä jopa pelottavan onnellinen olo - palaset näyttävät loksahtelevan yksi toisensa jälkeen vaivattomasti kohdilleen enkä oikeastaan keksi yhtäkään sellaista isoa epäkohtaa elämässäni. Onkohan kesä ottanut koko Suomen onnelliseen halaukseensa, kun tuntuu että lähipiirissä ja kaikilla seurattavillakin elämä tarjoilee nyt vain sitä parhaintaan? 

Kiirettä pitää ja kalenteri on täynnä, mutta en anna sen häiritä. Aion nauttia kesästä ihan täysillä ja elää kuin viimeistä kesäpäivää!! Juhannuskin on täynnä mitä kivoimpia suunnitelmia ja kohta taidan klikkailla ostoskoriin liput Ruissiviikonlopuksi.

Kesä, mulla on olo että susta tulee ihan paras! 

P.S Mitä ruudun toiselle puolelle kuuluu? Jakakaa pliis parhaimpia kesäsuunnitelmia! 💕

Kommentit (0)

Seuraa 

22-vuotias turkulainen totuttelee takaisin elämään Suomessa ulkomailla vietettyjen välivuosien jälkeen. Runoilua elämästä hymynkare huulilla! 

Instagram @emiliaidamaria

Contact emppu.pesonen@gmail.com

 

Blogiarkisto

2016

Instagram