V

Vajaan puolen tunnin lauttamatkan päässä Sydneystä sijaitsee Manly, kaupunki jossa jokaisella vastaantulijalla on auringon vaalentama, suolavedestä märkä tukka, ruskettunut iho ja maanläheiset hippivaatteet. Lämpöä, letkeä tunnelma ja surffilautoja, oikea beach bum -mesta. Sovittelin itsekin päälleni rantaputiikkien rantahippikuoseja, mutta lopuilta pääyttiin vaan makoilemaan kuumaan rantahiekkaan silmät kiinni, kuunnellen aaltojen kohinaa, niin pitkäksi aikaa että lopulta ei enää tiedetty oltiinko valveilla vai jo vaivuttu uneen. 

Manlyssa saa näköjään myös inspiraatiota elämään, päädyttiin nimittäin ostamaan lentoliput Cairnsiin ensiviikolle ja samalla rysäyksellä vuokrattiin sieltä myös Airbnb-kämppä kahdeksi viikoksi. Sen lisäksi saatiin vihdoin hommattua aussiliittymät ja pankkikortit sekä bookattua hostellit Sydneeyn vikalle viikolle ennen Cairnsia, joten seuraavat reilu kolme viikkoa saa keskittyä vaan nauttimaan olemisesta. Aikaisemmin oli jotenkin levoton olo, kun ei ollut ihan varmaa mihin ollaan jatkamassa ja missä yövytään ja lisäksi tekemättömät käytännön asiat kolkutteli kokoajan takaraivossa. Nyt on kutakuinkin selvää, miten asiat etenee helmikuun puoleenväliin saakka ja ainut asia, joka meiltä enää uupuu on tax file number, eli paikallinen verokortti - hommat rupeavat olemaan siis aika hyvällä tolkulla. Viivyteltiin sim- ja pankkikorttiasioita ihan turhaan, sillä molempien hankkiminen kävi lopulta ihan käden käänteessä!

Viime vuorokausi oli ehkä mun elämäni yks mieleenpainuvimmista, eikä mitenkään hyvällä tavalla - meiän eka yö hostellissa täällä. :D Kirjauduttiin sisään paikkaan ihan avoimin mielin ja ootettiin pääsevämme tapaamaan muita reissaajia ja tutustumaan tyyppeihin kolmen päivän ajaksi. No, paikka oli sellainen rotankolo, että välteltiin sitä kaikin keinoin jo ekana iltana ja kun viimein jouduttiin käymään yöpuulle oltiin me hereillä yhä kello kolmelta yöllä, asetettiin herätyskellot seiskaksi, pakattiin rinkat ja häivyttiin. :D Paikka oli ihan järkyttävän likainen, mihinkään ei halunnut koskea saati suihkussa käydä, makuusali oli yöllä kuin pätsi ja lattialla oli sikinsokin kuolleita torakoita ja tupakantumppeja. Kämppikset kertoi, että joku oli saanut puremia bedbugseilta ja viereisen huoneen tytöt päättivät ilmeisesti herättää koko hostellin kahdelta aamuyöllä miespuolisine vieraineen. Nukuttiin Nooran kanssa ehkä kaks tuntia ja jätettiin paikka suosiolla taaksemme. Palattiin meidän ekojen öiden hotelliin ja vaikka ei saatu rahojamme takaisin järkkyhostellista, ollaan täällä onnemme kukkuloilla puhtaissa lakanoissa ja lämpimässä suihkussa. Call us fancypants, mut ollaan liian vanhoja ja mukavuudenhaluisia tollaseen touhuun, ilmeisesti. :D Kitkuteltiin meidän työpaikalla Rodoksella kesällä päivästä toiseen rahojen kanssa, jotta päästäisiin tälle reissulle ja kun nyt vihdoin ollaan täällä, halutaan ottaa tästä kaikki irti tavalla josta itse nautitaan.

Ehkä aika hauskaakin huomata, miten itse on muuttunut ja periaatteessa kasvanut jo ihan muutaman vuoden sisään. Juteltiin Nooran kanssa pari päivää sitten, miten joskus toivoo että osais olla edelleen yhtä spontaani ja menevä kuin 19- vuotiaana, mutta yhden hostellissa vietetyn vuorokauden jälkeen oon itseasiassa aika onnellinen siitä millaiseks on kypsynyt. Pari vuotta sitten en ehkä ois ollut moksiskaan lyhyeks jääneistä yöunista ja varmaan itse kukkunut valveilla järkkäämässä bileitä hostellin käytävälle, kun nyt en voinut saada mielestäni sitä, miten oisin seuraavana päivänä väsynyt ja heittäisin yhden päivän hukkaan jonka voisi käyttää Sydneyn tutkiskeluun. Mietin nykyään tosi paljon mitä teen mun kropalle ja mistä tulee mulle itelleni hyvä olo niin fyysisesti kuin henkisestikin ja koitan tehdä päätöksiä sen pohjalta - hostellista poistuminen perustui ihan kokonaan tälle. 

Kirjotin aikaisemmin siitä, miten oon huolissani liikkumisesta ja muutenkin hyvinvoinnista reissun päällä, mut ainakin toistaseks kaikki on mennyt tosi hyvin. Ei olla erikseen treenattu, mutta ollaan kävelty joka päivä ihan valtavia matkoja ja sen lisäks raahattu rinkkaa helteessä ympäriinsä. Eniten ollaan kiinnitetty huomiota siihen, mitä syödään ja jotenkin ihan huomaamattakin tullut syötyä tosi terveellisesti. Täällä on kaupoissa jotenkin paljon paremmat valikoimat kuin Suomessa, ja kaikkialta saa tosi freesejä ja terveellisiä juttuja "valmisruokana". On valmiiks pilkottuja hedelmiä ja vihanneksia ja tosi herkullisia salaatteja. Kun ei haluta mennä ravintolaan syömään ollaankin usein ostettu lähikaupasta jotakin purtavaa, ja meidän hostellin lähikaupasta sai esim chiasiemenvanukkaita ja lisäaineettomia ja sokeroimattomia smoothieita. Myös kasvis- ja vegaaniruokaa on tosi laajasti ravintoloissa tarjolla, ja ollaankin Nooran kanssa suurimmaks osaks valkkailtu kaikkia herkullisia kasvisvaihtoehtoja. Kun karkkihammasta kolottaa niin kaupoissa on myös vähintään yhtä paljon tarjolla raakaherkkuja kuin niitä normaalejakin sokerisia, mikä on tosi kivaa! Tottakai ollaan välillä ostettu normikarkkejakin, juotu muutamia siidereitä ja eilen söin ehkä maailman herkullisimman brownien, mutta kaiken kaikkiaan terveellisten valintojen tekeminen on kyllä täällä tehty tosi helpoksi. :) Sitähän sanotaan, että kun syö 80% terveellisiä juttuja, voi loput kakskyt syödä miten haluaa, joten sillä mentaliteetillä menty. ;) Ei malteta oottaa meidän Cairnsin kämppään pääsyä, sillä siellä voidaan hyödyntää keittiötä kokonaiset kaksi viikkoa! Cairnissa haluttais päästä myös kuntosalille ja missiona ois ottaa selville, pääsiskö jossakin joogaan. 

Kaikesta tästä ruuasta puhumisesta nous aikamoinen nälkä, joten seuraava tehtävä ois jalkautua ulos kaatosateeseen ruokapaikkaa metsästämään. Katsotaan saanko Nooran seuraksi "päiväunilta", kauhujen hostelli vei mehut myös hänestä aika hyvin. :D

Kommentit (0)

Seuraa 

22-vuotias turkulainen totuttelee takaisin elämään Suomessa ulkomailla vietettyjen välivuosien jälkeen. Runoilua elämästä hymynkare huulilla! 

Instagram @emiliaidamaria

Contact emppu.pesonen@gmail.com

 

Blogiarkisto

2016

Instagram