Suomi näyttää suoraan sanottuna sitä p*skinta itseään kun astun Helsinki-Vantaalta ulos. Taivas on kauttaaltaan harmaa ja kivasti pilviharsojen takaa kurkistavasta kevätauringosta ei ole tietoakaan. Vettä tulee taivaan täydeltä enkä ole ihan varma, ovatko sääolosuhteet kiepsahtaneet kokonaan päälaelleen ja kevään sijaan Suomeen puskeekin täyttä häkää syksy. Päivälämpötila ympärilläni on viimeisen vuorokauden aikana pudonnut kolmekymmentä astetta.

Joku saattaisi kiepsahtaa tässä paikassa kannoillaan ja painua lähimmän lähtöselvitystiskin kautta takaisin lämpöön. Minä kuitenkin korjaan rinkkani olkahihnoja ja hymyillen kuin idiootti astun vesilammikoiden keskelle sateeseen. Minua hymyilyttää bussikuskin perussuomalainen yrmeä käytös, korvat höröllä kuuntelen ympärillä kuuluva suomenkielistä puheensorinaa ja onnenkyynel tirahtaa silmään kun haukkaan ensimmäisen kerran juuri ostamaani juustoruissaria. Katselen bussin ikkunaan piiskaavia sadepisaroita ja tekstaan kavereilleni: "kyllä tietää tehneensä oikean päätöksen kun ei haittaa yhtään, että ulkona on kylmä, sataa vettä ja maksoin juuri kahvista ja leivästä 18 euroa".

Suomi mulla on ollut ikävä!

(Ja aina kun iskee kaukokaipuu, voi onneksi palata näihin reissukuvien tunnelmiin. Tässä loman vikat mojitot Manilan kattoterasseilla!)

Kommentit (0)

Seuraa 

22-vuotias turkulainen totuttelee takaisin elämään Suomessa ulkomailla vietettyjen välivuosien jälkeen. Runoilua elämästä hymynkare huulilla! 

Instagram @emiliaidamaria

Contact emppu.pesonen@gmail.com

 

Blogiarkisto

2016

Instagram