Vaikka elämmekin pimeitä aikoja niin ulkoilua parantaa elämänlaatua silloinkin. Ulkoilen mielestäni paljon. Hengitän raikasta ilmaa ja tietoisesti teen ulkoilusta nautinnon. Siihen tarvitsee oikeat varusteet, koska jos menet kävelylle ja heti alkaa paleltaa, niin kaunis ajatus mielenpuhdistuksesta ja liikkumisesta unohtuu. Haaveilet vain siitä kotisohvasta, josta hetki sitten nousit ylös :).  Elämäni ennen Lucaa oli myös liikkuvaista. Teimme metsäretkiä mieheni kanssa ja kävimme aamulenkillä...arkisin aamulenkin jälkeen suuntasimme Primulaan brekulle. Kivoja muistoja<3
 
 Reipas kävely on hyvä totuttelumuoto säännölliseen liikuntaan. Kaksistaan aika kuluu nopeammin ja kävely on kuin istuisi kahvilla ystävänsä kanssa, mutta myös yksin ulos luontoon/kaupungin kaduille lähteminen on mielenterveydelle puhdistavaa ja piristävää. 
 
Viime lauantaina teimme 3 tunnin ulkoilun. Välillä pysähdyimme katselemaan pienkoneita, jotka laskeutuivat ja lähtivät toinen toisensa jälkeen. Luca nukkui päikkäreitä rattaissa ja me vain olimme, puhuimme, nautimme..molemmat ilman tietokoneita/puhelimia. 
 
Sitä päivää muistelen vieläkin ja sen takia halusinkin kirjoittaa tästä. Kaikki tuntui vain niin hyvältä.
 
Mieli on levollinen. Myöskin rehellisyys itseään ja toisia ihmisä kohtaan tuo kevyen olon ja elämän.






Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012

Kategoriat

Instagram