Yleensä silloin kun tapahtuu paljon niin ei ehdi kirjoittaa. Olen ollut menossa koko viimeisen viikon. Hirveesti kaikenlaisia juttuja tapahtunut ympärilläni. Kamera on pysynyt visusti piilossa, jostain syystä ei vain ole tullut kutsua sen luokse. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö jaksaisi kuvata, mutta päivänasuni on suurimmaksi osaksi olleet sporttitrikoot ja toppi päivästä toiseen, niin en ole raahannut kameraa mukana. Iltamenot on taas sellaisia, että turvallisempi vaan jättää kamera kotiin. Näin tein Halloweeninakin. Pahoittelen jo etukäteen että laadukasta kuvamateriaalia ei ole luvassa.
 
Kuvailen kuitenkin tunnelmia omin sanoin niin ehkä pääsette vähän tunnelmiin. Me satuttiin juhlatuulelle oikeastaan samana päivänä vasta (tänä vuonna pääpäivä oli torstai).  Tiedossa oli kotibileet suomalaisten Lotan ja Saaran luona. Koti oli koristeltu vimpan päälle ja porukka näytti hyvältä. Mieheni kanssa haettiin costumet menomatkalla juhliin, niinkin ajoissa oltiin. Päädyin itse omaan mustaan mekkooni, nahkahanskat, viuhka, hattu ja verkkosukkikset. Olin hyvin epäselvä hahmo, (systerin mielestä olin tietenkin "hottisnoita" maybe..:) kun taas mieheni oli komea sailori valkoissea univormussaan. Istuttiin pari tuntia ruuhkissa ennen kuin saavuttiin juhliin. Tunnettu paraati, joka on a must see täällä, oli kerännyt kaduille valtavan määrän ihmisiä upeissa costumeissaan. Meillä täällä kotihoodeilla Santa Monicassa Montana avenuella oli hurja määrä myös perheitä lastensa kanssa tekemässä "trick and treat". 16 katu Montanalla on tunnettu "Halloween teemasta" ja kadulle jos muuttaa, varoitetaan etukäteen että talon koristeluun pitää satsata juhlapäivänä. Suurin osa näistä hulppeista taloista oli todella hienoja. Koristelu aloitetaan jopa kuukausi etukäteen. Lintsin kummitusjuna ei ole mitään verrattuna näihin pihoihin ja taloihin :). Poliisi vartioi Halloweenina tuota kyseistä katua kun ihmiset käyvät "kauhistelemassa" näitä taloja sisältä ja ulkoa.


 

Vietimme Lucan kanssa Halloweenia päivällä ja yllä näettekin kuinka pelottavan suloinen batboy mulla on <3 Luca niin nautti huomiosta kun häntä valokuvattiin ja tykkäsi tepastella puvussaan. Pelkäsin että hän repii päähineen pois sen minkä kerkii ja ahdistuu koko puvusta, mutta ei.  Luca oli illan ja yön hoidossa mieheni exällä ja lapsilla, joten hän pääsi myös mukaan tekemään trick and treat :) Lapsilla oli ollut hauskaa.


 

Juhlissa tutustuin moneen uuteen mukavaan suomalaiseen. Lotta ja Saara olivat panostanut hienosti tarjoiluihin, koristeluihin ja omaan itseensä, koska he näyttivät aivan huikeilta. En ottanut kuvia vieraista, muuta kun Santin kanssa yhden (joka tulee tossa myöhemmin). Voitte muuten käydä seuraamassa Lotan ja Saaran blogia TÄÄLTÄ. Meitä odotti yllätys kun lähdimme jatkamaan iltaa yökerhoon. Jasper ja Aku olivat lentäneet Suomesta tänne ja venttaili yökerhon ulkopuolella meitä kun saavuimme sinne Ubereilla.




 

Kutsuja oli muutamiin juhliin ja päädyimme yhteispäätöksellä lähteä Dmx:n hostaamaan Greystoneen. Pöytä koreaksi ja suurta juhlintaa. Niin kun olen aiemmin kertonut, nautin ainoastaan punaviiniä ja shamppanjaa. Iltani keskittyi oikeastaan eniten siihen kun seurasin pöydästämme juhlatunnelmissa olevia ihmisiä ja heidän asujaan. Oikeastaan seisoin sohvalla koko illan, koska oli niin hyvää musaa että tanssitti koko ajan.





 

 ei lähdetä kotiin ilman jatkoja, joten mieheni kävi tsekkaamassa oliko Rooseveltissa huonetta vapaana. Muutenkin haluttiin jäädä hotelliin nukkumaan. Tilasin burgerit kaikille huoneeseen..vaihdoin vaatteet mukaviin ja hetken kuluttua meninkin jo nukkumaan..muut jatkoivat syvällisiä keskusteluita pidempään. Seuraavana aamuna olin pirteä ja energinen. Seuraavaa Halloweenia odotellessa.




 

Perjantaina iisii ja lauantaina ystävien kesken Benihanaan illastamaan. Aloitimme illan Antin ja Johiksen kanssa Shangri la hotellin rooftop loungessa. Porukkaa valui pikku hiljaa ja yhdessä suuntasimme ravintolaan. Asukuva tulee myöhemmin. Olin aika casual. Mustaa ja valkoista, jonka kruunasivat näyttävät korvakorut.  Illallisella vieressäni istui Aku ja pääsin kehumaan hänelle hänen ohjaamaa Vuosaari elokuvaa. Mulla on harva elokuva, joka kolahtaa, koskettaa ja jää mieleen niin syvästi, että käyn katsomassa sen 3 kertaa elokuvateatteriin. Vuosaari elokuvan karu totuus ympärillä tapahtuvista asioista, perhetilanteista, lapsen asemasta toi tunteet pinnalle ja itkin joka kerta leffan läpi.


Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

2017
2016
2015
2014
2013
2012

Kategoriat

Instagram