On se jännä, kuinka sykemittari motivoi kummasti treenaamaan! Varsinkin kun yrittää potkia itseään erityisen paljon takamukselle!

Sykevyöstä loppui patterit – ööö – kuukausi sitten? Ehkä vähän kauemmankin aikaa sitten. Ja itselle tuo pattereiden ostaminen tuntuu olevan aina kauhean työn ja tuskan takana, vaikka käyn ruokakaupassa (vähän turhankin) usein!

Vihdoin sain uudet patterit ja kello pääsi jälleen käyttöön kera sykevyön. Ehkä kello itsessään ei niinkään tietenkään motivoi, sillä eihän tässä mistään uudesta vimpaimesta ole kyse elämässäni. Kuitenkin sen näkeminen, mitkä vaikutukset treenillä on ja paljon energiaa kuluu (eli kuinka paljon saa taas lisää tunkea kaloreita kurkusta alas :D) ovat merkittäviä motivaatiotekijöitä!

Tässä samalla olen ollut mainonnan uhri ja on alkanut himottamaan Jawbonen UP tai Polarin uusi Loop-ranneke, jotka ovat kokonaisvaltaisia elämän aktiivisuusmittareita ja näyttävät kokonaisvaltaisen liikunnantarpeen ja sen täyttymisen arjessa. Pitäydyn kuitenkin ainakin toistaiseksi, ja varmasti hyvin pitkään, uskollisessa Suunto Questissani, sillä mikä sen parempaa kuin kello, joka muistuttaa koko ajan myös, kuinka paljon pitää vielä levätä, että on palautunut! Ja jos oikein systemaattisesti treenaisin, myös harjoitusohjelmani mukaisesta treenistä!

Kommentit (0)

Seuraa