Seksiä harrastetaan yhä vähemmän, se tiedetään niin tutkimuksissa kuin makuuhuoneissakin. Aseksuaalia seksi tai siihen liittyvät asiat eivät ole kuitenkaan kiinnostaneet koskaan.

Kun 34-vuotias Oona kertoo, ettei seksi kiinnosta häntä, tunnelma seurueessa muuttuu usein epämukavaksi. Kommentit ovat puolustelevia tai hämmentyneen uteliaita:

–Sinähän elät kuin nunnaluostarissa! Itselleni jo kuukausi ilman olisi liian pitkä aika! Miten hoidat sen puolen elämästäsi?

Tähän Oona vastaa, että maailmassa on paljon kaikkea muutakin kiinnostavaa, jota voi tehdä yksin tai yhdessä. Ei kaiken tarvitse pyöriä seksin ympärillä.

Sinkkuna elävälle Oonalle haluttomuus ei ole ongelma.

– Jos seksi ei kiinnosta, sitä ei oikeastaan edes ajattele, hän sanoo.

Aseksuaaliksi kutsutaan ihmistä, jota seksi tai siihen liittyvät asiat eivät kiinnosta eikä seksuaalista halua ilmene. Seksuaalista hyvinvointia edistävän Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalanen kertoo, että aseksuaalisuuden kirjo on laaja.

– On niitä, joille aseksuaalisuus on myötäsyntyinen ominaisuus, eikä seksuaalisuus ole koskaan kiinnostanut. Joillekin aseksuaalisuus liittyy johonkin elämäntilanteeseen, joillakin haluttomuuden taustalla on seksuaaliongelmia tai jotain traumapohjaista.

Harvalle aseksuaalille seksuaalisen halun puuttuminen on ongelma, jota pitäisi alkaa ratkoa. Parisuhteessa tilanne voi kuitenkin olla toinen.

– Parisuhteesta voi muodostua loukko toiselle osapuolelle, jos suhteelta odotetaan uskollisuutta, mutta seksuaalisia tarpeita ei ole mahdollista toteuttaa kumppanin haluttomuuden takia, Paalanen muistuttaa.

On ollut silti aikoja, jolloin Oona on halunnut seksiä ja nauttinutkin siitä. Hänen pisin parisuhteensa kesti liki kymmenen vuotta. Muutama vuosi sitten Oona lähti etsimään rakkautta nettideittimaailmasta ja koki pettymyksekseen olevansa miehille pelkkää kulutustavaraa, jonka avulla he tyydyttivät tarpeensa. Oona olisi halunnut enemmän.

– Jutuista jäi epämiellyttävä olo niin psyykkisesti kuin fyysisestikin.

Oona päätti jättää deittailut ja keskittyä omaan hyvinvointiinsa. Mitä paremmin hän voi aktiivisen joogaharrastuksensa ansiosta, sitä korkeammaksi kynnys seksin harrastamiseen kasvoi. Se menetti merkitystään muiden elämänlaatua lisäävien asioiden rinnalla. Nyt puolentoista vuoden jälkeen Oona on tilanteessa, jossa seksi ei kiinnosta senkään takia, ettei hän tarvitse sitä tunteakseen itseään arvokkaaksi.

– Katkeruus on varmaankin haluttomuuteni lähtökohta, mutta suurin syy on se, että haluan pitää itsestäni huolta. Tuntuu voimaannuttavalta, että olen oppinut sanomaan ei, enkä ole pannut vain siksi, että joku toinen on halunnut.

Paalanen sanoo, että selibaatti tai seksistä luopuminen ovat omaan valintaan perustuvia toimintapoja. Se ei ole aseksuaalisuutta, mutta voi elämäntavaksi muuttuessaan johtaa siihen.

Kiireinen arki, hiljaiset makuu-huoneet

Kun katsoo suomalaisten seksuaalikäyttäytymistä selvittänyttä Finsex 2015 -tutkimusta, huomaa yhdyntöjen vähentyneen edellisestä, vuonna 2007 tehdystä selvityksestä. Vielä vuonna 1999 25–34-vuotiailla naisilla oli noin seitsemän yhdyntäkertaa kuukaudessa. Viime vuonna luku oli neljän ja viiden välillä.

Haluttomuutta, oli se sitten oma valinta tai suorituskeskeisen elämänrytmin aiheuttamaa, on nykyään enemmän kuin ennen.

– Ihmiset ovat jakautuneet selkeämmin niihin, jotka ovat seksipositiivisia ja harrastavat seksiä paljon ja niihin, jotka eivät ole panostaneet siihen puoleen aiemminkaan, Paalanen kertoo.

Yksi syy yhdyntämäärien laskuun on Sexpon toiminnanjohtajan mukaan myös tavassa, miten seksi yleisessä keskustelussa esitetään.

– Keskustelu on usein negatiivista ja ongelmakeskeistä. Esimerkiksi jotkut nuoret saattavat hämmentyä siitä ja luopua seksistä kokonaan.

Mutta ei seksi kiinnosta entiseen malliin muuallakaan. Japanissa puhutaan jopa selibaattibuumista: alle 40-vuotiaat eivät ole enää kiinnostuneita tavanomaisista parisuhteista. Japanissa on maailman alhaisimmat syntyvyysluvut. Paalanen ei silti usko, että ilmiö yltää Suomeen.

– Japani on yhteiskuntana erilainen kuin Suomi, ja siellä sosiaaliset paineet menestyä ovat vielä suuremmat kuin täällä. Moni valitsee siksi uran seurustelun tai perheen sijaan.

Ominaisuus muiden joukossa

Oonan mielestä oleellista olisi miettiä, mikä on seksin harrastamisen motiivi. Hyppääkö vällyihin omasta vai toisen tahdosta? Pidemmän päälle toisen miellyttäminen alkaa nakertaa, eikä pelkästään tavan vuoksikaan kannata.

– Haluaisin, että seksi olisi syvempi juttu, ei pelkkä suoritus lauantai-iltana uuniperunan ja saunan jälkeen.

Aseksuaalisuus on suhteellisen pieni ilmiö. Arviolta vain yhtä prosenttia väestöstä ei kiinnosta seksi tai siihen liittyvät asiat. Aseksuaalisuutta ei ole tutkittu samalla tavalla kuin muita seksuaalisuuden ilmenemismuotoja, mutta tieto lisääntyy koko ajan, samoin ihmisten ymmärrys.

– Lähes kaikkien ihmisten elämä pyörii rakkauselämän ja suhteiden ympärillä, joten tällainen ilmiö herättää kiinnostusta ja ihmetystä. Joidenkin voi olla vaikea ymmärtää ihmistä, joka ei ole kiinnostunut seksistä, Paalanen sanoo.

Oonan on välillä vaikea ymmärtää itseäänkin. Hän kertoo miettineensä usein, onko hänessä jotain vikaa, kun häntä ei huvita tai haluta.

– Olen miettinyt, miksi en vain voisi? Toisaalta miksi yrittää, jos tietää, ettei huvita? Ajattelen, että tämä on vain vaihe ja menee kyllä ohi, jos kohdalleni osuu oikea kumppani. Siihen asti olen tyytyväinen näin. 

Kuva: iStock

 

Milleniaaleja moititaan minä minä minä -sukupolveksi, mutta itsekkyys on myös hyve, jota kannattaa opetella.

1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin syntynyttä Y-sukupolvea syytetään usein itsekkyydestä. Time-lehti kutsui pari vuotta sitten kansijutussaan milleniaaleja ”minä minä minä”-sukupolveksi. Sanotaan, että milleniaalit on kasvatettu tuntemaan itsensä erityisiksi, ja ajassamme on enemmän narsisteja kuin koskaan.

Arkipuheessa itsekkyyden ja narsismin käsitteet sekoittuvat helposti. Sanotaan ”hän on itsekäs narsisti, täynnä itseään.” Narsisti ei ole kuitenkaan täynnä itseään, vaan tyhjä. Siksi hän tarvitsee jatkuvasti ihailua, jotta tuntisi olevansa olemassa. Patologinen narsismi on persoonallisuushäiriö, jossa ihminen kokee ansaitsevansa erityiskohtelua ja loputonta ihailua. Yleensä narsisti onnistuu saamaan ihailijoita, koska hän saa muut ihmiset tuntemaan olonsa hetkellisesti erityiseksi. Narsisti ei kuitenkaan välitä muista ihmisistä, vaan käyttää heitä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseen. Narsistia on vaikea saada muuttumaan edes terapialla.

Itsekkyys on puolestaan tervettä, eikä se sulje pois empatiaa. Itsekkyyden hyviä puolia käsittelevän Mahtava minä – itsekkyyden voima ja vastavoimat -kirjan kirjoittanut Jukka Koskelainen huomauttaa, että itsekkyys on vain luonnollista. Silloin ihminen tuntee itsensä ja tarpeensa.

– Jos ihminen ei olisi itsekäs, hän olisi altis muiden vaikutuksille. Narsistiset johtajat ja kaikenlaiset gurut pystyvät helpoiten ohjailemaan ihmisiä, jotka eivät tunne tai arvosta itseään tarpeeksi. Jatkuvasti muille myönnytyksiä tekevät ihmiset ajautuvat helpommin myös ihmissuhteisiin, joissa he itse kärsivät, Koskelainen sanoo.

Huippuunsa viritetty minäbrändi kannattaa

Kun ihmisiä kritisoidaan itsekkyydestä, väitetään, että itsekkäitä ovat aina ne muut ihmiset: nykynuoriso, välinpitämätön ex-kumppani, se ärsyttävä Instagram-julkkis, joka ottaa liian asetelmallisia selfieitä. Itsekkyyttä ei haluta nähdä itsessä. Käsitys narsismista on myös perinteisesti sukupuolittunut. Sigmund Freud väitti 1800-luvulla, että narsismi on ennen kaikkea nuorten, kauniiden naisten ongelma. Kun sosiaalisen median aiheuttamasta itsekeskeisyydestä huolestutaan, huoli kohdistuu yhä ennen kaikkea nuoriin naisiin.

Dystopioissa, kuten Black Mirror -sarjassa ja The Circle -elokuvassa nimenomaan naishahmot ovat varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka muuttuvat itsekeskeisiksi sosiaalisen median vaikutuksesta. Naispuolisia somejulkkisia kritisoidaan usein siitä, että heidän elämänsä pyörii oman ulkonäön ja hyvinvoinnin ympärillä. Tutkimusten mukaan miehet ovat kuitenkin aivan yhtä huolissaan kuin naiset siitä, saavatko he tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Onko itsekkyys lisääntynyt?

– Ainakin itsekkyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan. En sanoisi, että itsekkyyden määrä olisi kasvanut, mutta tavat toteuttaa sitä ovat moninaisemmat kuin koskaan. Itsekkyydestä on tullut soveliasta ja toivottavaa, Koskelainen sanoo.

Aiemmin Suomessakin vaikutti Pohjoismaissa tunnettu, norjalaisen kirjailija Aksel Sandemosen lanseeraama Janten laki, joka korosti nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Janten lain mukaan kenenkään ei pitäisi kuvitella olevansa tärkeämpi kuin muut tai edes olettaa kelpaavansa johonkin. Oli yleisesti arveluttavaa, jos joku kailotti saavutuksiaan tai erottautui muista pukeutumalla liian näyttävästi.

Nykyaikana vaatimus on kääntynyt miltei päinvastaiseksi. Työnhakuoppaissa suositellaan virittämään omaa minäbrändi huippuunsa, kehumaan itseään vuolaasti ja jopa vähän liioittelemaan saavutuksiaan. Itsevarmuus on menestyksen edellytys. Jos omaa juttua ei ole, se täytyy löytää. Jos ei usko itseensä, kukaan muukaan ei sitä tee.

Tunne omat rajasi

Sosiaalista mediaa jatkuvasti käyttävät tietävät, että hauskat tai hyväntuuliset päivitykset sekä esteettiset kuvat keräävät lähes automaattisesti enemmän tykkäyksiä kuin muut. Tykkäykset koukuttavat, koska ne ikään kuin ”validioivat” asian. Muiden ihailu ja hyväksyntä tuntuvat toki hyvältä, mutta mitä jos alkaakin välittää enemmän omista elämäntapahtumistaan kuin ympäröivästä maailmasta?

– Se, että pidämme liiallista itsekkyyttä lähtökohtaisesti pahana asiana kertoo ihmisten sisäsyntyisestä eettisyydestä. Epäitsekkyyttä tarvitaan, jotta yhteiskunta toimisi. Toisten auttaminen vapauttaa aivoihin serotoniinia ja tuo erityisen onnentunteen, jota ei muualta saa. Altruismi on yksinkertaisesti inhimillinen ominaisuus, Koskelainen sanoo.

Koskelaisen mukaan terveellä tavalla itsekäs osaa ottaa muut huomioon. Hän pitää itseään tasavertaisena muiden kanssa, osaa puolustaa itseään ja näkemyksiään, eikä päädy siten jatkuvasti tekemään myönnytyksiä muille.

– Itsekkyyden vastakohta ei ole altruismi vaan itsettömyys.

Koskelainen käyttää teoksessa käsitettä empaattinen itsekkyys. Empaattisesti itsekäs tuntee omat rajansa ja osaa tehdä eron itsensä sekä muiden välille. Kun välittää ensin itsestään, jaksaa huolehtia myös muista niin, ettei kuormitu itse liikaa. Vaikka itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, tervettä itsekkyyttä voi harjoitella aikuisenakin. Se auttaa tekemään työelämästä ja ihmissuhteista mielekkäämpiä.

Kun ihmisillä on hyvä itsetunto, he kannustavat herkemmin myös muita. Näyttäisi siltä, että empaattisuus on lisääntynyt kulttuurissamme paljon puhutusta itsekeskeisyydestä ja selfieistä huolimatta. Vuoden 2016 nuorisobarometrissa ilmeni, että empaattisuus on lisääntynyt itsebrändiään viilaavien 15–29-vuotiaiden keskuudessa. Kenties sosiaalinen media auttaa ihmisiä välittämään myös niistä, joita he eivät tunne.

Treenaa tervettä itsekkyyttä

Tutustu itseesi

Jos tuntuu, että päädyt aina tilanteisiin, joissa tunnet olosi epämukavaksi, pysähdy miettimään elämääsi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Millaisten ihmisten kanssa tunnet olevasi oma itsesi? Hakeudun sellaisten asioiden ja ihmisten pariin, joista sinulle tulee hyvä mieli.

Opettele sanomaan ei

Teetkö joskus asioita muiden hyväksi, koska et halua aiheuttaa muille pettymystä? Jos joku pyytää sinua tekemään palveluksen, mieti ensin omaa jaksamistasi ja tarpeitasi. Aina ei ole pakko suostua.

Arvosta itseäsi työelämässä

Tunnista omat tarpeesi ja osaamisesi. Kerro toiveistasi ja pyydä rohkeasti osaamistasi vastaavaa palkkaa. Se ei ole itsekästä vaan kertoo siitä, että arvostat osaamistasi.

Opi ottamaan kohteliaisuudet vastaan

Tuntuuko sinusta epämukavalta, kun muut kehuvat? Jos joku kehuu tekemääsi työtä, älä ala vähätellä itseäsi. Kiitä.

Muista välittää itsestäsi kiireenkin keskellä

Self-care eli itsestä välittäminen tarkoittaa niiden asioiden tekemistä, jotka rauhoittavat tai tuottavat hyvää oloa. Se voi olla kylpy, hyvän ruuan laittaminen tai kävely metsässä. Muista kiireenkin keskellä antaa aikaa itsellesi.

Kuva: Imaxtree

Vierailija

Milleniaaleja sanotaan itsekeskeisiksi, mutta itsekkyys ei välttämättä ole huono juttu – lue, miksi sitä kannattaa jopa opetella

Itsekkyydellä on monia puolia, juuri nuita hyviä mutta myös huonoja. Itsekkyys luo myös narsistisia luonteita ja jos itsekkyyttä toteutetaan välittämättä muista sekä luonnosta nii ei kovin vahvasti mene. Etenkin tässä kulutusyhteiskunnassa itsekkyys peilautuu mielettömänä kulutuksena, joka ei palvele ketään tai mitään.
Lue kommentti

Joskus on vaikea sanoa, mihin suuntaan suhde on menossa. Persia Lawson on brittiläinen rakkausvalmentaja, joka on omassa parisuhdehistoriassaan ollut omien sanojensa mukaan muun muassa sarjapettäjä ja rakkausaddikti. Nyt nainen haluaa auttaa muita tunnistamaan huonon suhteen. Varaudu valaistumaan, sillä nämä neuvot ovat täyttä timanttia.

1. Rakastut helposti ja nopeasti (ja usein)

Kun ihminen rakastuu, aivot alkavat erittää mielihyvän tunnetta lisäävää dopamiinia. Rakastuneena olet siis tavallaan huumattu hyvästä olosta. Eihän hyvää oloa tarvitse pelätä, eihän? Väärin! Persia Lawsonin mukaan on mahdollista, että käytät rakastumisen tuomaa hyvää oloa keinona vältellä oman elämäsi haasteiden tai ongelmien kohtaamista. 

2. Deittisi menee kaiken muun edelle

Laitatko kumppanisi hyvinvoinnin omasi edelle tai luovutko omista unelmistasi, jotta kumppanisi olisi tyytyväinen? Jos vastasit kyllä, saatat olla väärässä suhteessa.

- Ihminen, joka laittaa jatkuvasti muut omien tarpeidensa edelle, ei välttämättä uskalla olla oma itsensä. Tai ei ole vielä löytänyt itseään, Persia kertoo.

Persian mukaan toisen tarpeiden liiallinen ajattelu voi myös olla pakopaikka omista ongelmista. 

3. Suhteesi on täynnä draamaa ja kaaosta

Kaikkihan me rakastamme draamaa, mutta liika on liikaa. Persian mukaan monet hänen asiakkaistaan ihannoivat suhteita, joissa riidellään rajusti ja sovitaan vähintäänkin yhtä rajusti. Tämä saattaa kuitenkin olla merkki siitä, ettei jompi kumpi osapuoli yksinkertaisesti halua sitoutua suhteeseen tarpeeksi vahvasti.

4. Käyttäytymisesi suhteessa on impulsiivista ja järjetöntä 

Väärän ihmisen kanssa seurustelu voi pahimmillaan saada sinut tekemään täysin hulluja asioita. Saatat hakea suhteeseen jännitystä pettämällä tai käyttäytyä muuten vain erilailla kuin normaalitilanteessa. Persian mukaan tämä käytös voi juontaa siitä, että toiselta osapuolelta yritetään saada huomioita keinolla millä tahansa. Toinen yleinen vaihtoehto on sitoutumisen pelko.

- Jos olet suhteessa oikean ihmisen kanssa, läheisyyden ei pitäisi olla ongelma. Sinun ei tarvitse hakea suhteeseen jännitystä käyttäytymällä oudosti, vaan arkinen parisuhde toisen ihmisen kanssa riittää. 

Persia Lawson elämänkumppaninsa Joeyn kanssa <3 

Kuvat: MVPhotos, Instagram @persialawson

Alkuperäinen juttu: Marie Claire

Katso myös:

15 deittailutotuutta, jotka vain kiireiset naiset tietävät

Kolumni: "Tuijotan usein kattoon ja odotan, että seksi poikaystäväni kanssa on ohi"

Jännitätkö sinäkin aloitteen tekemistä? Nämä ohjeet auttavat, kun haluat jutella tuntemattomalle