Miksi tyyppi ei vastaa viesteihin? Entä saako ystävää kieltää tapailemasta miestä, jonka kanssa on itse käynyt treffeillä? Kolme miestä vastaa.

Antero, 32, sinkku
Juha, 33, sinkku
Taneli, 25, seurustelee

“Yhden illan juttu pyysi minua Facebook-kaverikseen ja alkoi seurata Instagramissa. Stalker much?”

Taneli: Tai sitten hän on kiinnostunut sinusta. Bitch much?

Juha: Tyypille ei ole ollut yhtä selvää, että kyseessä on yhden illan juttu.

Antero: Ei ehkä haluaisi jäädä yhden illan jutuksi, mutta ei ole se kaikkein rohkein kaveri aloitteiden kanssa.

“Hän ei vastaa viestiin.”

Taneli: Tarkista numero. Jos hän ei vastaa, hän tuskin haluaa vastata. Tällaisiin ihmisiin ei kannata tuhlata aikaa.

Juha: Jos hänellä ei ole kiireitä, luultavasti ghostaus menossa. 

Antero: Ghosting. Unohda hänet. Hän ottaa kyllä itse yhteyttä, jos kaipaa sinua.

“Tinder-deittini ei antanut minun jäädä yöksi. Mitä hittoa? Ei yöksi jääminen tarkoita sitoutumista.”

Taneli: Deitillä on kaikki oikeus olla majoittamatta yöpyjiä, jos ei halua.

Juha: Deitti haluaa tehdä erittäin selväksi, ettei halua muuta kuin kasuaalia seksiä.

Antero: Kyse tuskin on sitoutumisen pelosta, vaan ennemmin vaikkapa edellisen deitin jättämistä tahroista lakanoilla, joita hän ei halua kenenkään näkevän. Älä siis suutu.

“Hän sanoo, ettei halua mitään vakavaa, mutta silti soittelee ja söpöilee.”

Taneli: Hän haluaa sittenkin jotain vakavaa, mutta ei osaa ilmaista itseään.

Juha: Tyyppi haluaa osoittaa käytöksellään, että hänestä olisi muuhunkin. Söpöily kertoo luultavasti siitä, että parisuhteelle on tarvetta.

Antero: Hän pitää naisesta ja haluaa pitää tämän lähellään, mutta jostakin syystä mies ei osaa kuvitella itselleen vakavaa suhdetta.

“Olemme tapailleet jo hetken, ja minun mielestäni suhde on menossa hyvään suuntaan. Mutta miksi hän laittaa jatkuvasti uusia kuvia Tinderiin?”

Taneli: Kannattaa keskustella tilanteesta ja määritellä suhde yhdessä, jos toisen käytös loukkaa tai häiritsee.

Juha: Hän haluaa deittailla muitakin.

Antero: Hän on epävarma. Joko itsestään tai suhteesta. Kannattaa tehdä aloite suhteen edistämiseksi ja katsoa, miten hän reagoi. Sen jälkeen hän joko poistuu elämästäsi tai Tinderistä, mutta ainakaan asiaa ei tarvitse enää märehtiä.

“En halua esitellä häntä kavereilleni, mutta hän vaatii saada tavata heidät. Mitä teen?”

Taneli: Valintoja. Niin kuin kaikki muutkin tekevät elämässä.

Juha: Toinen osapuoli haluaa mennä suhteessa askeleen eteenpäin, toinen ei. Hyvä paikka miettiä, mihin suuntaan haluaa suhteen etenevän. 

Antero: Riippuu mitä suhteelta haluat. Ei ilmeisesti ainakaan vakavaa suhdetta, mikäli haluat pitää hänet piilossa kavereilta.

“Kaverini haluaa tapailla tyyppiä, jota olen tapaillut itse. Voinko kieltää heitä tapailemasta?”

Taneli: Voit yrittää, mutta se mitä tapahtuu, on tuskin sinusta kiinni.

Juha: Et.

Antero: Et voi kieltää. Mikäli sinulla on yhä tunteita tyyppiä kohtaan, kerro kaverillesi. Hän itse valitsee, miten toimii, mutta et voi syyttää kaveriasi mistään.

Kuva: MVPhotos

Milleniaaleja moititaan minä minä minä -sukupolveksi, mutta itsekkyys on myös hyve, jota kannattaa opetella.

1980-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin syntynyttä Y-sukupolvea syytetään usein itsekkyydestä. Time-lehti kutsui pari vuotta sitten kansijutussaan milleniaaleja ”minä minä minä”-sukupolveksi. Sanotaan, että milleniaalit on kasvatettu tuntemaan itsensä erityisiksi, ja ajassamme on enemmän narsisteja kuin koskaan.

Arkipuheessa itsekkyyden ja narsismin käsitteet sekoittuvat helposti. Sanotaan ”hän on itsekäs narsisti, täynnä itseään.” Narsisti ei ole kuitenkaan täynnä itseään, vaan tyhjä. Siksi hän tarvitsee jatkuvasti ihailua, jotta tuntisi olevansa olemassa. Patologinen narsismi on persoonallisuushäiriö, jossa ihminen kokee ansaitsevansa erityiskohtelua ja loputonta ihailua. Yleensä narsisti onnistuu saamaan ihailijoita, koska hän saa muut ihmiset tuntemaan olonsa hetkellisesti erityiseksi. Narsisti ei kuitenkaan välitä muista ihmisistä, vaan käyttää heitä välineinä omien tavoitteiden saavuttamiseen. Narsistia on vaikea saada muuttumaan edes terapialla.

Itsekkyys on puolestaan tervettä, eikä se sulje pois empatiaa. Itsekkyyden hyviä puolia käsittelevän Mahtava minä – itsekkyyden voima ja vastavoimat -kirjan kirjoittanut Jukka Koskelainen huomauttaa, että itsekkyys on vain luonnollista. Silloin ihminen tuntee itsensä ja tarpeensa.

– Jos ihminen ei olisi itsekäs, hän olisi altis muiden vaikutuksille. Narsistiset johtajat ja kaikenlaiset gurut pystyvät helpoiten ohjailemaan ihmisiä, jotka eivät tunne tai arvosta itseään tarpeeksi. Jatkuvasti muille myönnytyksiä tekevät ihmiset ajautuvat helpommin myös ihmissuhteisiin, joissa he itse kärsivät, Koskelainen sanoo.

Huippuunsa viritetty minäbrändi kannattaa

Kun ihmisiä kritisoidaan itsekkyydestä, väitetään, että itsekkäitä ovat aina ne muut ihmiset: nykynuoriso, välinpitämätön ex-kumppani, se ärsyttävä Instagram-julkkis, joka ottaa liian asetelmallisia selfieitä. Itsekkyyttä ei haluta nähdä itsessä. Käsitys narsismista on myös perinteisesti sukupuolittunut. Sigmund Freud väitti 1800-luvulla, että narsismi on ennen kaikkea nuorten, kauniiden naisten ongelma. Kun sosiaalisen median aiheuttamasta itsekeskeisyydestä huolestutaan, huoli kohdistuu yhä ennen kaikkea nuoriin naisiin.

Dystopioissa, kuten Black Mirror -sarjassa ja The Circle -elokuvassa nimenomaan naishahmot ovat varoittavia esimerkkejä ihmisistä, jotka muuttuvat itsekeskeisiksi sosiaalisen median vaikutuksesta. Naispuolisia somejulkkisia kritisoidaan usein siitä, että heidän elämänsä pyörii oman ulkonäön ja hyvinvoinnin ympärillä. Tutkimusten mukaan miehet ovat kuitenkin aivan yhtä huolissaan kuin naiset siitä, saavatko he tykkäyksiä sosiaalisessa mediassa. Onko itsekkyys lisääntynyt?

– Ainakin itsekkyydestä puhutaan enemmän kuin koskaan. En sanoisi, että itsekkyyden määrä olisi kasvanut, mutta tavat toteuttaa sitä ovat moninaisemmat kuin koskaan. Itsekkyydestä on tullut soveliasta ja toivottavaa, Koskelainen sanoo.

Aiemmin Suomessakin vaikutti Pohjoismaissa tunnettu, norjalaisen kirjailija Aksel Sandemosen lanseeraama Janten laki, joka korosti nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Janten lain mukaan kenenkään ei pitäisi kuvitella olevansa tärkeämpi kuin muut tai edes olettaa kelpaavansa johonkin. Oli yleisesti arveluttavaa, jos joku kailotti saavutuksiaan tai erottautui muista pukeutumalla liian näyttävästi.

Nykyaikana vaatimus on kääntynyt miltei päinvastaiseksi. Työnhakuoppaissa suositellaan virittämään omaa minäbrändi huippuunsa, kehumaan itseään vuolaasti ja jopa vähän liioittelemaan saavutuksiaan. Itsevarmuus on menestyksen edellytys. Jos omaa juttua ei ole, se täytyy löytää. Jos ei usko itseensä, kukaan muukaan ei sitä tee.

Tunne omat rajasi

Sosiaalista mediaa jatkuvasti käyttävät tietävät, että hauskat tai hyväntuuliset päivitykset sekä esteettiset kuvat keräävät lähes automaattisesti enemmän tykkäyksiä kuin muut. Tykkäykset koukuttavat, koska ne ikään kuin ”validioivat” asian. Muiden ihailu ja hyväksyntä tuntuvat toki hyvältä, mutta mitä jos alkaakin välittää enemmän omista elämäntapahtumistaan kuin ympäröivästä maailmasta?

– Se, että pidämme liiallista itsekkyyttä lähtökohtaisesti pahana asiana kertoo ihmisten sisäsyntyisestä eettisyydestä. Epäitsekkyyttä tarvitaan, jotta yhteiskunta toimisi. Toisten auttaminen vapauttaa aivoihin serotoniinia ja tuo erityisen onnentunteen, jota ei muualta saa. Altruismi on yksinkertaisesti inhimillinen ominaisuus, Koskelainen sanoo.

Koskelaisen mukaan terveellä tavalla itsekäs osaa ottaa muut huomioon. Hän pitää itseään tasavertaisena muiden kanssa, osaa puolustaa itseään ja näkemyksiään, eikä päädy siten jatkuvasti tekemään myönnytyksiä muille.

– Itsekkyyden vastakohta ei ole altruismi vaan itsettömyys.

Koskelainen käyttää teoksessa käsitettä empaattinen itsekkyys. Empaattisesti itsekäs tuntee omat rajansa ja osaa tehdä eron itsensä sekä muiden välille. Kun välittää ensin itsestään, jaksaa huolehtia myös muista niin, ettei kuormitu itse liikaa. Vaikka itsetunto kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa, tervettä itsekkyyttä voi harjoitella aikuisenakin. Se auttaa tekemään työelämästä ja ihmissuhteista mielekkäämpiä.

Kun ihmisillä on hyvä itsetunto, he kannustavat herkemmin myös muita. Näyttäisi siltä, että empaattisuus on lisääntynyt kulttuurissamme paljon puhutusta itsekeskeisyydestä ja selfieistä huolimatta. Vuoden 2016 nuorisobarometrissa ilmeni, että empaattisuus on lisääntynyt itsebrändiään viilaavien 15–29-vuotiaiden keskuudessa. Kenties sosiaalinen media auttaa ihmisiä välittämään myös niistä, joita he eivät tunne.

Treenaa tervettä itsekkyyttä

Tutustu itseesi

Jos tuntuu, että päädyt aina tilanteisiin, joissa tunnet olosi epämukavaksi, pysähdy miettimään elämääsi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Millaisten ihmisten kanssa tunnet olevasi oma itsesi? Hakeudun sellaisten asioiden ja ihmisten pariin, joista sinulle tulee hyvä mieli.

Opettele sanomaan ei

Teetkö joskus asioita muiden hyväksi, koska et halua aiheuttaa muille pettymystä? Jos joku pyytää sinua tekemään palveluksen, mieti ensin omaa jaksamistasi ja tarpeitasi. Aina ei ole pakko suostua.

Arvosta itseäsi työelämässä

Tunnista omat tarpeesi ja osaamisesi. Kerro toiveistasi ja pyydä rohkeasti osaamistasi vastaavaa palkkaa. Se ei ole itsekästä vaan kertoo siitä, että arvostat osaamistasi.

Opi ottamaan kohteliaisuudet vastaan

Tuntuuko sinusta epämukavalta, kun muut kehuvat? Jos joku kehuu tekemääsi työtä, älä ala vähätellä itseäsi. Kiitä.

Muista välittää itsestäsi kiireenkin keskellä

Self-care eli itsestä välittäminen tarkoittaa niiden asioiden tekemistä, jotka rauhoittavat tai tuottavat hyvää oloa. Se voi olla kylpy, hyvän ruuan laittaminen tai kävely metsässä. Muista kiireenkin keskellä antaa aikaa itsellesi.

Kuva: Imaxtree

Vierailija

Milleniaaleja sanotaan itsekeskeisiksi, mutta itsekkyys ei välttämättä ole huono juttu – lue, miksi sitä kannattaa jopa opetella

Itsekkyydellä on monia puolia, juuri nuita hyviä mutta myös huonoja. Itsekkyys luo myös narsistisia luonteita ja jos itsekkyyttä toteutetaan välittämättä muista sekä luonnosta nii ei kovin vahvasti mene. Etenkin tässä kulutusyhteiskunnassa itsekkyys peilautuu mielettömänä kulutuksena, joka ei palvele ketään tai mitään.
Lue kommentti

Joskus on vaikea sanoa, mihin suuntaan suhde on menossa. Persia Lawson on brittiläinen rakkausvalmentaja, joka on omassa parisuhdehistoriassaan ollut omien sanojensa mukaan muun muassa sarjapettäjä ja rakkausaddikti. Nyt nainen haluaa auttaa muita tunnistamaan huonon suhteen. Varaudu valaistumaan, sillä nämä neuvot ovat täyttä timanttia.

1. Rakastut helposti ja nopeasti (ja usein)

Kun ihminen rakastuu, aivot alkavat erittää mielihyvän tunnetta lisäävää dopamiinia. Rakastuneena olet siis tavallaan huumattu hyvästä olosta. Eihän hyvää oloa tarvitse pelätä, eihän? Väärin! Persia Lawsonin mukaan on mahdollista, että käytät rakastumisen tuomaa hyvää oloa keinona vältellä oman elämäsi haasteiden tai ongelmien kohtaamista. 

2. Deittisi menee kaiken muun edelle

Laitatko kumppanisi hyvinvoinnin omasi edelle tai luovutko omista unelmistasi, jotta kumppanisi olisi tyytyväinen? Jos vastasit kyllä, saatat olla väärässä suhteessa.

- Ihminen, joka laittaa jatkuvasti muut omien tarpeidensa edelle, ei välttämättä uskalla olla oma itsensä. Tai ei ole vielä löytänyt itseään, Persia kertoo.

Persian mukaan toisen tarpeiden liiallinen ajattelu voi myös olla pakopaikka omista ongelmista. 

3. Suhteesi on täynnä draamaa ja kaaosta

Kaikkihan me rakastamme draamaa, mutta liika on liikaa. Persian mukaan monet hänen asiakkaistaan ihannoivat suhteita, joissa riidellään rajusti ja sovitaan vähintäänkin yhtä rajusti. Tämä saattaa kuitenkin olla merkki siitä, ettei jompi kumpi osapuoli yksinkertaisesti halua sitoutua suhteeseen tarpeeksi vahvasti.

4. Käyttäytymisesi suhteessa on impulsiivista ja järjetöntä 

Väärän ihmisen kanssa seurustelu voi pahimmillaan saada sinut tekemään täysin hulluja asioita. Saatat hakea suhteeseen jännitystä pettämällä tai käyttäytyä muuten vain erilailla kuin normaalitilanteessa. Persian mukaan tämä käytös voi juontaa siitä, että toiselta osapuolelta yritetään saada huomioita keinolla millä tahansa. Toinen yleinen vaihtoehto on sitoutumisen pelko.

- Jos olet suhteessa oikean ihmisen kanssa, läheisyyden ei pitäisi olla ongelma. Sinun ei tarvitse hakea suhteeseen jännitystä käyttäytymällä oudosti, vaan arkinen parisuhde toisen ihmisen kanssa riittää. 

Persia Lawson elämänkumppaninsa Joeyn kanssa <3 

Kuvat: MVPhotos, Instagram @persialawson

Alkuperäinen juttu: Marie Claire

Katso myös:

15 deittailutotuutta, jotka vain kiireiset naiset tietävät

Kolumni: "Tuijotan usein kattoon ja odotan, että seksi poikaystäväni kanssa on ohi"

Jännitätkö sinäkin aloitteen tekemistä? Nämä ohjeet auttavat, kun haluat jutella tuntemattomalle