Kun ystävyys ja uusi parisuhde asettuvat vastakkain, ystävyys yleensä häviää. Vuosienkin välirikko on silti mahdollista paikata.

Huonokäytöksinen ja hallitseva

Kun Niina alkoi seurustella Santun kanssa, myös Niinan ystävä Tiia sai osansa miehen huonosta käytöksestä. Se viilensi naisten välit.

Tiia, 33:

“Ystävystyin Niinan kanssa kuudennella luokalla, kun hänen perheensä muutti naapuriimme. Meistä tuli heti läheisiä. Yläkouluaikana hengailimme viikonloppuisin keskustassa, kävimme kotibileissä ja joimme ensimmäiset oluemme. Iltaisin puhuimme puhelimessa pojista. Rippikoulukesänä Niina teki itse korviinsa reiät hakaneulalla, ja minä värjäsin hiukseni mustiksi. Nauroimme, koska tunsimme olevamme niin aikuisia. Ystävyytemme oli tyypillistä nuoruuden ystävyyttä. Huoletonta ja tiivistä.

Niina alkoi seurustella ensimmäisen kerran viisitoistavuotiaana. Seurustelu oli todella omistautunutta. Hän vietti kaiken vapaa-aikansa poikaystävänsä kanssa, ja jos lähdimme tyttöporukalla jonnekin, kundi tuli mukaan. Minun oli vaikea ymmärtää muutosta. Ehkä olin haikea, koska Niinalla ei ollut enää aikaa minulle samalla tavalla kuin ennen. En kuitenkaan sanonut mitään, koska ajattelin, että seurustelu muuttaa ystävyyttä aina väistämättä. Suhde kesti lopulta vain vuoden. Sen jälkeen Niinalla oli aina joku. Tuntui, ettei hän osannut tai halunnut olla yksin.

Parikymppisinä aloitimme yliopisto-opinnot. Niina oli juuri eronnut edellisestä suhteestaan, kun hän tapasi Santun. Seurustelusta tuli jälleen Niinan elämän ykkösasia, tällä kertaa vielä enemmän kuin ennen.

Kerran istuimme perjantaina tyttöjen kanssa after workilla, kun Niinan sanoi, että hänen pitää lähteä kotiin. Olimme ihmeissämme, koska kello ei ollut edes seitsemää. Niina selitti lähtevänsä kotiin pesemään Santun vaatteita, ja kun ihmettelimme, eikö Santtu voi pestä pyykkiään itse, Niina kiersi kysymyksen. Hämmennyin. Käytös ei sopinut hänelle. Tuntui hassulta, että hän lähti kotiin kesken illan täyttämään pesukonetta.

Suhteeni Santtuun on ollut alusta asti hankala. Hän on mielestäni sivistymätön ja huonokäytöksinen. Kun tapasin tulevan aviomieheni, Santtu ilkkui useaan otteeseen, ettei suhteemme tule kestämään. Käytös oli kurjaa ja vielä ikävämmäksi sen teki se, ettei Niina puuttunut tilanteeseen mitenkään. Jos oma kumppanini olisi käyttäytynyt niin, olisin mennyt väliin. Niina katsoi vain vierestä.

Lisäksi Santtu ja Niina ottivat usein yhteen. Muutaman kerran kuulin, kun Santtu haukkui Niinaa huoraksi. Kun kysyin Niinalta asiasta, hän ei sanonut mitään.

Kun Niina ja Santtu olivat seurustelleet muutaman vuoden, he avioituivat. Siinä vaiheessa näimme enää satunnaisesti. Niina oli aina Santun kanssa. Kun kävimme joskus kahvilla, Niina selitti, miten ihanaa on, kun Santtu pitää hänestä huolta ja valitsee hänen puolestaan jopa annoksen ravintolassa. Minusta se kuulosti käsittämättömältä.

Olin aina ihaillut Niina, koska hän oli tarkka koulutuksestaan ja rahoistaan. Hän oli tehnyt töitä teinistä saakka. Nyt kaikki tuntui olevan Santun hallinnassa, eikä siinä ollut Niinan mielestä mitään kummallista. Nykyään Niina on äitiyslomalla ja kotona lapsen kanssa. Hän tekee kotona kaiken eikä saa Santulta lainkaan apua. Viimeksi Niina kertoi, ettei Santtu halua laittaa lasta tarhaan. Niina jää siis kotiin.

Se, että emme ole Niina kanssa enää läheisiä, liittyy mielestäni Santtuun. En ymmärrä, miten fiksu ja kunnianhimoinen ystäväni saattoi muuttua miestään palvelevaksi hissukaksi. Tärkeintä on toki, että Niina on onnellinen. Mielipiteemme ovat kuitenkin nykyään niin erilaisia, etten usko, että meistä tulee koskaan niin hyviä ystäviä kuin joskus olimme.”

Kahden vuoden hiljaisuus

Sanni ja Johanna riitaantuivat, kun Johanna epäili ystävänsä miesvalintaa. Sannin mielestä Johanna ei ymmärtänyt Nikon huumoria.

Johanna, 30:

”En voinut uskoa, että Sanni antoi miehensä puhua itselleen noin. Istuimme rapujuhlapöydässä, ja Niko oli juuri sanonut, että Sanni on ruma ja idiootti. Minun oli vaikea pysyä hiljaa. Sanni ei sanonut mitään.

Sanni oli tavannut Nikon muutama kuukausi aiemmin yhteisten ystäviemme kautta. Minulla oli miehestä alusta saakka huono fiilis. Hän vaikutti ilkeältä. Niko puhui Sannille usein rumasti ja nauroi päin naamaa. Kun mainitsin Sannille Nikon käytöksestä, hän vähätteli asiaa. En kuulemma ymmärtänyt miehen huumoria.

Tilanne kärjistyi eräänä lauantaina, kun olimme Sannin kanssa juhlimassa. Puolen yön aikaan Niko alkoi soitella Sannille ja vaatia häntä kotiin. Puuskahdin, että Niko on hullu, ja Sanni ansaitsisi parempaa. Sen jälkeen emme puhuneet Sannin kanssa kahteen vuoteen. Ystäviltämme kuulin, että he olivat muuttaneet yhteen ja matkustelleet ympäri maailmaa. Välillä ajattelin, että olin ollut väärässä. Ehkä Niko olikin ihana.

Eräänä syysiltana Sanni soitti yllättäen ja pyysi, voisimmeko tavata. Olin hämmästynyt. Minulla oli ollut ikävä häntä, mutta en ollut uskaltanut soittaa hänelle, koska ajattelin hänen olevan vihainen.

Kun tapasimme, Sanni kertoi, että Nikolla oli ollut toinen nainen ja he olivat eronneet. Olin iloinen uutisesta, mutta surullinen siitä, etten ollut toiminut oikein ystävänä. Olin ollut liian jyrkkä, Sanni olisi tarvinnut minua. Pyysin Sannilta anteeksi ja myös hän pahoitteli, ettei ollut kuunnellut minua. Tulimme tulokseen, että olimme olleet nuoria ja tunteikkaita. Nykyisin olemme läheisiä. Sannilla on ihana mies, joka kohtelee häntä kuin kuningatarta. Olen tyytyväinen, että olin Sannille rehellinen, mutta nykyään olen sanoissani hillitympi. Hyvä ystävä tukee, vaikka ei ymmärrä.”

Haastateltavien nimet on muutettu.

Stop! Nyt riittää

Ystävä ymmärtää, mutta osaa tulla myös väliin. Seurustelu muuttaa usein ystävyyttä. Jos ei muuten, niin ainakin ajankäytöllisesti. Se on tilanne, jonka vain toimiva ystävyys kestää. Vaikka parhaan kaverin kumppanivalinta ei menisikään omasta mielestä nappiin, ajatukset tulisi pitää itsellä. Ulkopuoliset näkevät suhteesta vain osan.

– Puoliso voi olla kotona kaikkea sitä, mitä ystäväsi on aina toivonut. Emme tiedä koko totuutta ja siksi olemme jäävejä arvostelemaan, psykoterapeutti Maija Itälä muistuttaa.

Se ei tietenkään tarkoita, että ystävän kumppanin huonoa käytöstä pitäisi sietää. Sellaisissa tilanteissa on lupa puolustautua, aivan kuten muissakin ihmissuhteissa. Sanoa esimerkiksi, että en pidä siitä, kuinka puhut minulle tai ystävälleni.

Jos kumppani kohtelee ystävääsi kaltoin, on väkivaltainen tai alistava, tilanne on luonnollisesti toinen. Silloin tilanteeseen tulee puuttua, mutta se pitää tehdä hienovaraisesti ja kunnioittavasti. Ystävältä voi kysellä, onko hän onnellinen suhteessaan, tai miten hän kokee esimerkiksi sen, että hänen menemisiään ja tapaamisiaan rajoitetaan. Yksi keino on myös tiedustella, mitä ystävä ajattelee kumppaninsa käytöksestä, pitääkö hän sitä arvojensa mukaisena ja hyväksyttävänä. Tärkeintä on olla lempeä, läsnä ja tuomitsematon.

– Voi olla vaikea paikka myöntää, ettei kumppani olekaan sitä, mitä luuli. Siksi on arvokasta, että ystävä osoittaa välittävänsä.

Tärkeintä on muistaa, että ystävyyteen kuuluu myös epämieluisia tilanteita ja joskus myös hölmöjä kumppaneita. Ystävyyden ei kannata antaa näivettyä pelkästään siksi, että ystäväsi rakastuu henkilöön, jonka itse toivoisi toiselle puolelle maapalloa. 

Rakastumisen alkuhuuma kestää yleensä kahdesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Se on tunteikasta ja voimakasta aikaa, joka sitoo parin yhteen. Sokeankin rakkauden edessä olisi hyvä pitää järki mukana, edes vähän.

Seurustelun alkua voi verrata äidin ja vauvan suhteeseen, jossa vauva on koko ajan kiinni äidissään. Voimakkaan tunnesiteen muodostumisen aikana toisen näkee usein vaaleanpunaisten linssien läpi. Kumppanin huonoa käytöstä saatetaan epähuomioida tai vähätellä, koska suhteen halutaan toimivan. Lopulta aika näyttää, millaiseksi suhde muodostuu.

Jos kumppanisi puoliso vaikuttaa ikävältä, paina merkit mieleesi ja luota intuitioosi. Anna ystäväsi kuitenkin tehdä omat päätöksensä. Et halua vastuullesi ratkaisua, jossa ystäväsi eroaa, koska sinä kehotit tekemään niin.

Katso myös:

Saako ystävän eksään koskea? Tämä pariskunta joutui hankalan valinnan eteen

24 helppoa tapaa piristää seksielämääsi

Apua, en kestä poikaystäväni kavereita!

Kuva: MVPhotos

Kun kolumnistimme Janni Hussi  ihastuu, hän antaa itselleen luvan huumaantua ja nauttia tunteesta täysillä. 

Iltojen pimetessä alkaa jännästi kaivata lämpöä eri tavalla kuin valoisina kesäiltoina. Ja lämmöllä tarkoitan ihmiskontaktia, sitä lämmintä kainaloa, joka nappaa syleilyyn viltin alla kynttilöiden valossa.

Olen nyt ollut sinkkuna reilun vuoden. Olen nauttinut vapaudesta mennä ja tulla miten itseäni huvittaa. Siitä, ettei minun tarvitse ilmoittaa kenellekään tyttöjen illan viivästymisestä tai kysyä mielipidettä tulevalle Espanjan-matkalle. Nyt alan kuitenkin ensimmäistä kertaa huomata ajattelutapani muuttuvan. Ehkäpä se lämmin kainalo ei olisikaan yhtään hullumpi juttu.

Sen sijaan, että haluaisin vain jonkun, jonka kanssa viettää aikaa, kaipaan jotain syvempää. Olen käynyt vuoden aikana treffeillä, tutustunut uusiin ihmisiin, deittaillut ja jopa ihastunutkin. Vaikka ihastuminen on aivan ihana ja huumaava tunne, joka valtaa koko kehon ja mielen, olen myös huomannut, että ihastua voi monella tavalla. Esimerkiksi ihmisestä tai jostain hänen piirteestään voi viehättyä niin paljon, että sitä kuvittelee olevansa ihastunut. Onneksi todelliset tunteet tulevat hyvin nopeasti pintaan, kunhan muistaa kuunnella syvintä ääntään. Mikä sitten on sellaista ihastumista, että tyyppiin kannattaa tarttua kiinni ja luopua sinkkuuden tuomista vapauksista?

Olen kerran ihastunut ajatukseen olla yhdessä jonkun kanssa. Paperilla minä ja eräs deittini olimme täydellinen match, joten halusin suhteen onnistuvan. Siihen ei kuitenkaan riittänyt pelkkä halu tai tahto, sillä hommasta puuttui se jokin: intohimo. Meillä oli hauskaa yhdessä, hän kohteli minua hyvin ja kunnioittavasti, mutta tapailu ei oikein koskaan lähtenyt lentoon. Alkuihastuksen jälkeen huomasin, että olin ihastunut ajatukseen meistä, en itse ihmiseen. Tapailu päättyi, mutta sain uuden ystävän.

Minulle on usein käynyt niin, että tapailu on päättynyt ystävyyteen. Tiedän kuitenkin myös heitä, jotka ihastuvat hyvin maltillisesti ja ihastuminen menee käänteisessä järjestyksessä. Esimerkiksi parhaan ystäväni parisuhde (nykyinen avioliitto) sai alkunsa kaveripohjalta. Itse en edes voisi kuvitella ihastuvani poikapuoliseen kaveriini. Olen aina ollut vähän poikatyttö ja ”yksi kundeista”. Niinpä minun on vaikea katsella ystäviäni sillä silmällä.

Aiemmissa suhteissani (joita on ollut kaksi) olen ihastunut ihmiseen, niin että tanner on tärissyt. Pelkästään toisen ajatteleminen on saanut sydämeni hakkaamaan. Onko sellaista tunnetta mahdollista kokea vielä uudelleen? Haluan ainakin uskoa niin. Ja niin kauan kun joku ei saa minussa sellaista tunnetta aikaan, en pysty heittäytymään suhteeseen täysillä. 

Kuva: Juha Salminen

Orgiat ovat monen fantasia, mutta harva on sellaisiin osallistunut. Millaista on mennä ensimmäistä kertaa bileisiin, joissa harrastetaan avoimesti seksiä tuntemattomien ihmisten kanssa?

Hämärästi valaistussa olohuoneessa istuu vähäpukeisia miehiä ja naisia. Heillä on treenatut vartalot, merkkiboksereita ja pitsisiä alusasuja. Ihmiset juttelevat keskenään kohteliaasti, vaihtavat ujoja hymyjä ja silmäilevät uusia tulokkaita kiinnostuneesti. Yksi sellainen on Annika, 35, joka on seksibileissä ensimmäistä kertaa.

– Olen seksuaalisesti avoin, mutta en ollut ikinä fantasioinut osallistuvani orgioihin. Halusin kokeilla jotain uutta ja löytää kauan kadoksissa olleen seksuaalisuuteni uudelleen.

Seksibileet nousivat ajankohtaiseksi, kun kolme vuotta sinkkuna ollut Annika tutustui Tinderissä Iiroon, joka paljasti järjestävänsä yksityisiä seksibileitä ystävänsä kanssa kerran kuussa. Hän kertoi, että ne ovat kuin mitkä tahansa kotibileet, paitsi ilman päihteitä ja seksiä saa harrastaa, jos siltä tuntuu.

– En ollut aluksi vakuuttunut, mutta puhuttuani puhelimessa Iiron kanssa tiesin, että tämä on pakko kokea. Kaipasin elämääni enemmän seksiä, mutta en halunnut etsiä sänkyseuraa deittisovelluksista tai baareista. Päätökseeni vaikutti myös se, että Iirolla oli ystävänsä kanssa tarkka seula sille, ketä he kutsuivat bileisiinsä, Annika kertoo.

Ennen seksibileitä järjestettiin baarimiitti, jossa vieraat saivat tutustua toisiinsa. Tapaaminen toimi myös esikarsintana sille, kenet järjestäjät kelpuuttivat juhliinsa. Iiro oli kutsunut tapaamiseen ihmisiä Tinderistä, mutta myös Alastonsuomi.com-sivuston kautta.

Annikalle ihmisten kohtaaminen etukäteen oli helpotus.

– Minulla oli ennakkoluuloja siitä, millaista porukkaa seksibileissä käy, mutta ne osoittautuivat täysin vääriksi. Muut olivat aivan tavallisia, kivannäköisiä ja fiksuja ihmisiä. Tulin heidän kanssaan juttuun heti.

Pukukoodina alastomuus

Orgioita eli ryhmäseksijuhlia on järjestetty antiikin ajoista asti. Niiden tarkoitus oli saada hengellinen yhteys jumaliin, mutta nykyään seksijuhlia järjestetään maallisempien syiden takia. Erityisesti Keski-Euroopassa monen sadan ihmisen parinvaihto- ja seksibileet ovat suosittuja. Suomessa seksibileiden suosio on kasvamassa, ja suomalaisten asenteet seksiä ja seksuaalisuutta kohtaan ovat vapaamielisempiä kuin koskaan aiemmin.

Väestöliiton vuonna 2015 teettämästä FINSEX-tutkimuksesta selviää, että 18–44-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista vain 33 prosenttia piti ryhmäseksiä ja parinvaihtoa sairaana tai perverssinä. Luku on huomattavasti pienempi kuin kymmenen vuotta sitten: tuolloin 42 prosenttia vastanneista suhtautui negatiivisesti ryhmäseksiin.

Iiron ja hänen ystävänsä seksibileet järjestettiin isossa omakotitalossa, syrjässä kaupungin hälinästä. Paikalla oli noin kolmekymmentä juhlijaa. Neljänkymmenen euron sisäänpääsymaksulla katettiin järjestelykustannukset, kuten talon vuokraus ja ruokatarjoilu.

– Bileisiin osallistuminen jännitti suunnattomasti. Mietin, mihin olen taas itseni työntänyt. Jännitykseni kuitenkin katosi, kun vieraiden positiivinen ilmapiiri ympäröi minut, Annika kertoo.

Seksibileiden pukukoodiin kuului vähäpukeinen vaatetus, joten Annika erottui ensikertalaiseksi: hän oli pukeutunut toppiin ja minihameeseen.

– Kotona pidin asuani seksikkäänä, mutta minulla olikin aivan liikaa vaatetta päälläni. Monet vieraista olivat täysin alasti.

Ennen kun bileet alkoivat, Iiro kierrätti ensikertalaisia talossa. Alakerrasta löytyi sauna, poreammeella varustettu kylpyhuone sekä kaksi isompaa ja neljä pienempää huonetta. Isommissa huoneissa oli valkoisia nahkasohvia, muutama parisänky sekä katosta roikkuva nahkainen seksikeinu. Pienemmät huoneet oli varattu yksityisempiin hetkiin.

– Seinällä roikkui piiskoja ja ruoskia, joita vieraat saivat vapaasti käyttää. Se oli kuin 50 Shades of Grey -elokuvasta!

Tänä yönä ei nukuta

Alkupuheessan Iiro muistutti vieraita yhteisistä pelisäännöistä: ketään ei saa koskea ilman lupaa, seksistä saa aina kieltäytyä ja kuvien ottaminen on ehdottomasti kielletty. Alkoholitarjoilua ei ollut, koska järjestäjät eivät halunneet, että vieraat olisivat humalassa.

– Minulla oli koko ajan turvallinen olo. Iiro piti vieraista hyvää huolta ja tuli usein illan aikana kysymään, onhan kaikki hyvin.

Bileissä Annika seurasi läheltä ryhmäseksiä ja kahden ihmisen välisiä akteja. Kun huoneessa oli ovi auki, se tarkoitti, että seuraan sai liittyä. Seksikeinu oli ahkerassa käytössä, samoin raippa.

– Seksin seuraaminen tuntui aluksi oudolta, mutta kiehtovalta. Yllätyin, miten nopeasti oli täysin luonnollista, että ympärilläni harrastettiin seksiä ja ihmiset hengailivat alasti.

Bileet kestivät seitsemän tuntia, ja sinä aikana Annikaa lähestyi useampi mies. Hän ei kuitenkaan päätynyt harrastamaan seksiä kenenkään kanssa.

– Se kävi kyllä mielessä, mutta en ollut valmis siihen. Hyppäys tuntui liian isolta, enkä halunnut pakottaa itseäni mihinkään.

Juhlissa Annika tutustui naisiin, jotka olivat käyneet seksibileissä vuosia. He kertoivat käyvänsä juhlissa enemmin hyvän seuran kuin seksin takia. Mahdollisuus harrastaa seksiä usean ihmisen kanssa saman illan aikana antaa vapauden toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan.

– Monille bileet ovat paikka toteuttaa fantasioitaan turvallisessa ympäristössä. Seksibileissä ei tarvitse pelätä, että saisi oudon pervon leiman otsaansa.

Vaikka Annika ei harrastanutkaan bileissä seksiä, kokemus oli silmiä avaava. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että osallistuisi bileisiin toistekin.

– Olen kokenut jotain, mihin vain harva pääsee osalliseksi. Seuraavalla kerralla tiedän paremmin, mitä odottaa, enkä enää jännitä niin paljoa. Uskon myös, että harrastan bileissä seksiä heti, kun mielenkiintoinen mies tulee vastaan.

Annikan ja Iiron nimet on muutettu.

Erityistason seksuaaliterapeutti Jonna Räisänen:

”Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan ja aika ajoin on hyvä päivittää omia tarpeita, toiveita ja haluja. Jos ajatus seksibileistä kiinnostaa, sellaisiin kannattaa ehdottomasti osallistua. Etukäteen kannattaa ottaa selville, että bileiden järjestäjä on luotettava. Sääntöjen täytyy olla selvät kaikille vieraille. Tärkeää on myös muistaa, että aina voi sanoa ei – mutta aina voi sanoa myös kyllä. Uusia asioita on hyvä kokeilla rohkeasti, mutta on tärkeää olla tietoinen omista rajoistaan. Jos seksibileisiin menee oman kumppaninsa kanssa, asiasta kannattaa keskustella etukäteen ja käydä läpi molempien halut ja toiveet. Ensimmäisellä kerralla ei tarvitse välttämättä tehdä mitään – voi vaikka mennä vain nauttimaan tunnelmasta. Seksibileisiin kannattaa suhtautua avoimin mielin, sillä ne voivat parhaassa tapauksessa piristää seksielämää hyvinkin paljon.”

Kuva: iStock