Mitä pienemmistä ja arkisemmista jutuista kinastelette, sen paremmin teillä menee. Pidä asetelmasta kiinni, äläkä haasta riitaa ainakaan näistä. 

Kun alkuhuuma hälvenee ja suhde muuttuu vakavammaksi, puolistosta paljastuu tapoja ja tottumuksia, jotka saavat joskus raivon partaalle. Hän ei siivoa oma-aloitteisesti, ei koskaan syö pöydän ääressä, vierastaa perhekeskeisiä juhlapyhiä ja ostaa kaupasta aina kaikkein kalleimpia tuotteita. Kuulostaako tutulta? Parisuhteessa, ja etenkin avoliitossa, sotivat jatkuvasti pienet asiat, jotka ovat usein peräisin omilta vanhemmilta ja lapsuudenkodeista. Oma äitisihän on aina oikeassaja se tapa, jolla olet koko elämästi tehnyt asioita, on se ainoa ja oikea. Vanhoja tapoja ja jämähtäneitä mieltymyksiä on vaikea lähteä muuttamaan. Siksi niiden kanssa eläminen vaatii parisuhteessa jatkuvasi kompromisseja.

Ongelma 1: 

Siivotaan vain silloin, kun on pakko

Milloin viimeksi poikaystäväsi on ottanut imurin kaapista ilman, että olet patistanut häntä siihen? Oletko koskaan nähnyt häntä vapaaehtoisesti wc-harja kädessä? Aivan. Miehet ovat eteviä siivoamaan yleensä vasta silloin, kun käsky käy. Urbaani legenda kuitenkin kuiskii, että kun miehet aloittavat siivoamisen, he ovat siinä usein tarkempia ja perusteellisempia kuin naiset. Nimittäin let's face it: kuinka usein itse jaksat imuroid ahellan takaa ja tuulettaa petuspatjan? Miehiltä ne hommat sujuvat leikiten. 

Ratkaisu: Unohtakaa toisillenne nalkuttaminen, ja jakakaa hommat puoliksi omiin vahvuuksinne keskittyen. Hyvin todennäköisesti ne vain täydentävät toisiaan.

Ongelma 2:

Teknologia on ykkönen

Televisiolla on harmittavan usein tapana tunkea itsensä avoliitossa paikkoihin ja tilanteisiin, joihin se ei kuulu - läppäristä, iPadista ja älypuhelimesta puhumattakaan. Kotonanne saattaa olla aivan tavallista, että poikaystäväsi painelee lautasen kanssa sohvannurkkaukseen tapittamaan jenkkifutista. Tai että miehesi viettää yönsä mieluummin sohvalla vain sen takia, että saa nukahtaa telkkarin tuttuun ja tuvalliseen surinaan. Juuri nin kuin hänellä oli tapana tehdä pikkupoikana. Olisiko kuitenkin jo aika häätää kolmas pyörä suhteestanne ja rauhoittaa yhteinen aika televisiolta ja tietokoneelta?

Ongelma 3:

Jouluaattona bailataan

Kun parisuhteenne etenee, törmäätte väistämättä juhlapyhistä aiheutuviin erimielisyyksiin. Poikaystäväsi on jo vuosia viettänyt jouluaattonsa kantabaarissa kavereidensa kansa. Kuulostaa kivalta, mutta ei tule TODELLAKAAN onnistumaan nyt, kun sinä olet kuvioissa. Sinulle joulu merkitsee yhdessäoloa ja rauhoittumista.

Ratkaisu:

Jokaisella on omat perinteensä ja niistä luopuminen on hankalaa. Mieti siis, kumpi on sinulle vaikeampaa: Hyväksyminen vai luopuminen? Sopikaa esimerkiksi, että vietätte bilejoulun joka toinen vuosi. Voit myös ehdottaa kompromissia: kutsukaa kaikki kaverit kotiinne ja luokaa yhteinen jouluperinne.

Ongelma 4:

Munat eivät kuulu jääkaappiin

Avokadoja, tomaatteja ja kananmunia ei kuulu säilyttää jääkaapissa. Tölinavaaajn tulee olla varrellinen, rättiä ei säilytetä hanan päällä eikä ruskeaan kastikkeeseen saa laittaa lihaliemikuutiota. Huoh! Jatkuvasti huomautteleva ääni vieressäsi kuuluu poikaystävällesi, joka on tuonut kaikkiäidiltään oppimansa tavat ja tottumukset yhteiseen keittöönne. Silloin kaikki, mitä olet oppinut omassa kodissasi, on auttamattoman väärin. 

Ratkaisu:

Jakakaa kokkausvuorot, jolloin toinen ei saa astua jalallakaan keittiöön. Pyhittäkää se arvosteluvapaaksi vyöhykkeeksi.

Ongelma 5:

Vain Audilla voi ajaa

Vanhemmiltaan perii puolivahingossa kaikkea mukavaa, kuten merkkiuskollisuuden.  Mietipäs hetki. Saatat suosia jotain automerkkiä, koska vanhempasikin suosivat. Kannatat samaa lätkäjoukkuetta ja rakastat samoja klassikkobiisejä. Poikaystävälläsi on yhtä paljon jämähtäneitä suosikkeja  - juuri sellaisia, jotka ovat sinun inhokkejasi.

Ratkaisu: Suhtaudu makuasioihin leikkimielisesti. Kaikista puolison mieltymyksistä ei tarvitse tykätä, mutta niiden kanssa kannattaa tulla toimeen. Onnittele, kun puolisosi kannattama Real Madrid voittaa Mestareiden Liigan, vaikka oletkin itse Atléticon naisia.

Ongelma 6: 

Sanoja ei säästellä

Onko lapsuudenperheessäsi ollut aina tapana lakaista riidat maton alle? Hyssyttely saattaa toimia sinulle, mutta kun kuvioihin astuu poikaystävä, jonka perheessä asiat on sanottu aina suoraan, tilanteet muutuvat nopeasti räjähdusherkiksi. 

Ratkaisu: Puhukaa asiat halki ja löytäkää parisuhteeseenne sopiva kultainen keskitie. Kaikkea ei aina tarvitse möläyttää ääneen, mutta on myös hyvä oppia ilmaisemaan tunteensa ja mielipiteensä hetkessä. Asioiden jauhaminen jälkikäteen syö turhaan enegriaasi.

Ongelma 7:

Hintojen vertailu on turhaa

Olet aina ollut tarkka rahoistasi ja poimit ostoskorin täyteen tarjoustuotteita. Poikaystäväsi on toista maata. Hän tekee jatkuvia heräteostoksia eikä todellakaan tiedä, mitä maitolitra maksaa. Ärsyrttävää? Kyllä, etenkin jos rahanne ovat yhteisiä.

Ratkaisu: Kuljeta miehesi ensi kerralla kaupassa hyllyjen ääreen ja opeta häntä vertailemaan hintoja. Kun hän bongaa euron tai kahden eroja, hänkin tajuaa säästävänsä suuria summia. On helppo luistaa pieneistä asioista ja unohtaa, kuinka suuriksi ne lopulta kasvavat. Suunnitelkaa, mitä kivaa voitte ostaa yhdessä, kun säästätte arjessa.

Katso myös:

8 tilannetta, joissa sinun kannattaa luottaa vaistoosi

Pilaako mustasukkaisuus suhteesi?

Onko tämä uusi it-lakkumerkki?

Kuva: MVPhotos

 

Kun kolumnistimme Janni Hussi  ihastuu, hän antaa itselleen luvan huumaantua ja nauttia tunteesta täysillä. 

Iltojen pimetessä alkaa jännästi kaivata lämpöä eri tavalla kuin valoisina kesäiltoina. Ja lämmöllä tarkoitan ihmiskontaktia, sitä lämmintä kainaloa, joka nappaa syleilyyn viltin alla kynttilöiden valossa.

Olen nyt ollut sinkkuna reilun vuoden. Olen nauttinut vapaudesta mennä ja tulla miten itseäni huvittaa. Siitä, ettei minun tarvitse ilmoittaa kenellekään tyttöjen illan viivästymisestä tai kysyä mielipidettä tulevalle Espanjan-matkalle. Nyt alan kuitenkin ensimmäistä kertaa huomata ajattelutapani muuttuvan. Ehkäpä se lämmin kainalo ei olisikaan yhtään hullumpi juttu.

Sen sijaan, että haluaisin vain jonkun, jonka kanssa viettää aikaa, kaipaan jotain syvempää. Olen käynyt vuoden aikana treffeillä, tutustunut uusiin ihmisiin, deittaillut ja jopa ihastunutkin. Vaikka ihastuminen on aivan ihana ja huumaava tunne, joka valtaa koko kehon ja mielen, olen myös huomannut, että ihastua voi monella tavalla. Esimerkiksi ihmisestä tai jostain hänen piirteestään voi viehättyä niin paljon, että sitä kuvittelee olevansa ihastunut. Onneksi todelliset tunteet tulevat hyvin nopeasti pintaan, kunhan muistaa kuunnella syvintä ääntään. Mikä sitten on sellaista ihastumista, että tyyppiin kannattaa tarttua kiinni ja luopua sinkkuuden tuomista vapauksista?

Olen kerran ihastunut ajatukseen olla yhdessä jonkun kanssa. Paperilla minä ja eräs deittini olimme täydellinen match, joten halusin suhteen onnistuvan. Siihen ei kuitenkaan riittänyt pelkkä halu tai tahto, sillä hommasta puuttui se jokin: intohimo. Meillä oli hauskaa yhdessä, hän kohteli minua hyvin ja kunnioittavasti, mutta tapailu ei oikein koskaan lähtenyt lentoon. Alkuihastuksen jälkeen huomasin, että olin ihastunut ajatukseen meistä, en itse ihmiseen. Tapailu päättyi, mutta sain uuden ystävän.

Minulle on usein käynyt niin, että tapailu on päättynyt ystävyyteen. Tiedän kuitenkin myös heitä, jotka ihastuvat hyvin maltillisesti ja ihastuminen menee käänteisessä järjestyksessä. Esimerkiksi parhaan ystäväni parisuhde (nykyinen avioliitto) sai alkunsa kaveripohjalta. Itse en edes voisi kuvitella ihastuvani poikapuoliseen kaveriini. Olen aina ollut vähän poikatyttö ja ”yksi kundeista”. Niinpä minun on vaikea katsella ystäviäni sillä silmällä.

Aiemmissa suhteissani (joita on ollut kaksi) olen ihastunut ihmiseen, niin että tanner on tärissyt. Pelkästään toisen ajatteleminen on saanut sydämeni hakkaamaan. Onko sellaista tunnetta mahdollista kokea vielä uudelleen? Haluan ainakin uskoa niin. Ja niin kauan kun joku ei saa minussa sellaista tunnetta aikaan, en pysty heittäytymään suhteeseen täysillä. 

Kuva: Juha Salminen

Orgiat ovat monen fantasia, mutta harva on sellaisiin osallistunut. Millaista on mennä ensimmäistä kertaa bileisiin, joissa harrastetaan avoimesti seksiä tuntemattomien ihmisten kanssa?

Hämärästi valaistussa olohuoneessa istuu vähäpukeisia miehiä ja naisia. Heillä on treenatut vartalot, merkkiboksereita ja pitsisiä alusasuja. Ihmiset juttelevat keskenään kohteliaasti, vaihtavat ujoja hymyjä ja silmäilevät uusia tulokkaita kiinnostuneesti. Yksi sellainen on Annika, 35, joka on seksibileissä ensimmäistä kertaa.

– Olen seksuaalisesti avoin, mutta en ollut ikinä fantasioinut osallistuvani orgioihin. Halusin kokeilla jotain uutta ja löytää kauan kadoksissa olleen seksuaalisuuteni uudelleen.

Seksibileet nousivat ajankohtaiseksi, kun kolme vuotta sinkkuna ollut Annika tutustui Tinderissä Iiroon, joka paljasti järjestävänsä yksityisiä seksibileitä ystävänsä kanssa kerran kuussa. Hän kertoi, että ne ovat kuin mitkä tahansa kotibileet, paitsi ilman päihteitä ja seksiä saa harrastaa, jos siltä tuntuu.

– En ollut aluksi vakuuttunut, mutta puhuttuani puhelimessa Iiron kanssa tiesin, että tämä on pakko kokea. Kaipasin elämääni enemmän seksiä, mutta en halunnut etsiä sänkyseuraa deittisovelluksista tai baareista. Päätökseeni vaikutti myös se, että Iirolla oli ystävänsä kanssa tarkka seula sille, ketä he kutsuivat bileisiinsä, Annika kertoo.

Ennen seksibileitä järjestettiin baarimiitti, jossa vieraat saivat tutustua toisiinsa. Tapaaminen toimi myös esikarsintana sille, kenet järjestäjät kelpuuttivat juhliinsa. Iiro oli kutsunut tapaamiseen ihmisiä Tinderistä, mutta myös Alastonsuomi.com-sivuston kautta.

Annikalle ihmisten kohtaaminen etukäteen oli helpotus.

– Minulla oli ennakkoluuloja siitä, millaista porukkaa seksibileissä käy, mutta ne osoittautuivat täysin vääriksi. Muut olivat aivan tavallisia, kivannäköisiä ja fiksuja ihmisiä. Tulin heidän kanssaan juttuun heti.

Pukukoodina alastomuus

Orgioita eli ryhmäseksijuhlia on järjestetty antiikin ajoista asti. Niiden tarkoitus oli saada hengellinen yhteys jumaliin, mutta nykyään seksijuhlia järjestetään maallisempien syiden takia. Erityisesti Keski-Euroopassa monen sadan ihmisen parinvaihto- ja seksibileet ovat suosittuja. Suomessa seksibileiden suosio on kasvamassa, ja suomalaisten asenteet seksiä ja seksuaalisuutta kohtaan ovat vapaamielisempiä kuin koskaan aiemmin.

Väestöliiton vuonna 2015 teettämästä FINSEX-tutkimuksesta selviää, että 18–44-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista vain 33 prosenttia piti ryhmäseksiä ja parinvaihtoa sairaana tai perverssinä. Luku on huomattavasti pienempi kuin kymmenen vuotta sitten: tuolloin 42 prosenttia vastanneista suhtautui negatiivisesti ryhmäseksiin.

Iiron ja hänen ystävänsä seksibileet järjestettiin isossa omakotitalossa, syrjässä kaupungin hälinästä. Paikalla oli noin kolmekymmentä juhlijaa. Neljänkymmenen euron sisäänpääsymaksulla katettiin järjestelykustannukset, kuten talon vuokraus ja ruokatarjoilu.

– Bileisiin osallistuminen jännitti suunnattomasti. Mietin, mihin olen taas itseni työntänyt. Jännitykseni kuitenkin katosi, kun vieraiden positiivinen ilmapiiri ympäröi minut, Annika kertoo.

Seksibileiden pukukoodiin kuului vähäpukeinen vaatetus, joten Annika erottui ensikertalaiseksi: hän oli pukeutunut toppiin ja minihameeseen.

– Kotona pidin asuani seksikkäänä, mutta minulla olikin aivan liikaa vaatetta päälläni. Monet vieraista olivat täysin alasti.

Ennen kun bileet alkoivat, Iiro kierrätti ensikertalaisia talossa. Alakerrasta löytyi sauna, poreammeella varustettu kylpyhuone sekä kaksi isompaa ja neljä pienempää huonetta. Isommissa huoneissa oli valkoisia nahkasohvia, muutama parisänky sekä katosta roikkuva nahkainen seksikeinu. Pienemmät huoneet oli varattu yksityisempiin hetkiin.

– Seinällä roikkui piiskoja ja ruoskia, joita vieraat saivat vapaasti käyttää. Se oli kuin 50 Shades of Grey -elokuvasta!

Tänä yönä ei nukuta

Alkupuheessan Iiro muistutti vieraita yhteisistä pelisäännöistä: ketään ei saa koskea ilman lupaa, seksistä saa aina kieltäytyä ja kuvien ottaminen on ehdottomasti kielletty. Alkoholitarjoilua ei ollut, koska järjestäjät eivät halunneet, että vieraat olisivat humalassa.

– Minulla oli koko ajan turvallinen olo. Iiro piti vieraista hyvää huolta ja tuli usein illan aikana kysymään, onhan kaikki hyvin.

Bileissä Annika seurasi läheltä ryhmäseksiä ja kahden ihmisen välisiä akteja. Kun huoneessa oli ovi auki, se tarkoitti, että seuraan sai liittyä. Seksikeinu oli ahkerassa käytössä, samoin raippa.

– Seksin seuraaminen tuntui aluksi oudolta, mutta kiehtovalta. Yllätyin, miten nopeasti oli täysin luonnollista, että ympärilläni harrastettiin seksiä ja ihmiset hengailivat alasti.

Bileet kestivät seitsemän tuntia, ja sinä aikana Annikaa lähestyi useampi mies. Hän ei kuitenkaan päätynyt harrastamaan seksiä kenenkään kanssa.

– Se kävi kyllä mielessä, mutta en ollut valmis siihen. Hyppäys tuntui liian isolta, enkä halunnut pakottaa itseäni mihinkään.

Juhlissa Annika tutustui naisiin, jotka olivat käyneet seksibileissä vuosia. He kertoivat käyvänsä juhlissa enemmin hyvän seuran kuin seksin takia. Mahdollisuus harrastaa seksiä usean ihmisen kanssa saman illan aikana antaa vapauden toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan.

– Monille bileet ovat paikka toteuttaa fantasioitaan turvallisessa ympäristössä. Seksibileissä ei tarvitse pelätä, että saisi oudon pervon leiman otsaansa.

Vaikka Annika ei harrastanutkaan bileissä seksiä, kokemus oli silmiä avaava. Hän ei sulje pois mahdollisuutta, että osallistuisi bileisiin toistekin.

– Olen kokenut jotain, mihin vain harva pääsee osalliseksi. Seuraavalla kerralla tiedän paremmin, mitä odottaa, enkä enää jännitä niin paljoa. Uskon myös, että harrastan bileissä seksiä heti, kun mielenkiintoinen mies tulee vastaan.

Annikan ja Iiron nimet on muutettu.

Erityistason seksuaaliterapeutti Jonna Räisänen:

”Seksuaalisuus muuttuu koko elämän ajan ja aika ajoin on hyvä päivittää omia tarpeita, toiveita ja haluja. Jos ajatus seksibileistä kiinnostaa, sellaisiin kannattaa ehdottomasti osallistua. Etukäteen kannattaa ottaa selville, että bileiden järjestäjä on luotettava. Sääntöjen täytyy olla selvät kaikille vieraille. Tärkeää on myös muistaa, että aina voi sanoa ei – mutta aina voi sanoa myös kyllä. Uusia asioita on hyvä kokeilla rohkeasti, mutta on tärkeää olla tietoinen omista rajoistaan. Jos seksibileisiin menee oman kumppaninsa kanssa, asiasta kannattaa keskustella etukäteen ja käydä läpi molempien halut ja toiveet. Ensimmäisellä kerralla ei tarvitse välttämättä tehdä mitään – voi vaikka mennä vain nauttimaan tunnelmasta. Seksibileisiin kannattaa suhtautua avoimin mielin, sillä ne voivat parhaassa tapauksessa piristää seksielämää hyvinkin paljon.”

Kuva: iStock