Slacktivisti haluaa pelastaa maailman Facebookissa. Mutta muuttuuko maailma siitä, että pandoista ja tyttöjen koulutuksesta tykkää?

Oletko klikkaillut Facebookissa Itämeren, sademetsien tai vaikka kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen puolesta? Tykättyjen sivujesi joukosta löytyy varmaan paljon hyvää tarkoitusta. Peukuttamalla on helppo osoittaa välittävänsä ja tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi. Mutta maailma ei muutu, vaikka kuinka tykkäisi tai näyttäisi toisten silmissä vastuulliselta ja kantaaottavalta. Pitää myös tehdä jotain.

Ilmiölle on nykyään nimikin. Slacktivism. Se on yhdistelmä englanninkielisistä laiskuutta (slack) ja aktivismia (activism) tarkoittavista sanoista. Slacktivism on eräänlainen kansalaisaktivismin klikkailtava kevytversio, joka elää ja voi hyvin sosiaalisessa mediassa. Joka päivä maailmaan tulee uusi epäkohta ja heti perään sille perustettu Facebook-sivu. Viime vuonna brittiläisessä Columbian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka aihe kerää helposti tukea somessa, lahjoituksia ei kuitenkaan tule samaa tahtia. Facebook-tykkääminen kun ei sitouta mihinkään.

Jos hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut lahjoituksia keräävät ryhmät panostavat varainkeruussa pelkkiin somekampanjoihin, rahakirstu jää todennäköisesti kevyeksi. Netissä hyvän omantunnon saa jo yhdellä klikkauksella. Tästä syystä suurin osa ihmisistä kokee, ettei lahjoittaminen maksa vaivaa. Eihän kukaan tiedä, olenko heittänyt pandojen suojeluun kympin vai en! Pääasia, että kuulun ryhmään. Ilmiön on huomannut myös Plan Finlandin pääsihteeri Ossi Heinänen. Hän kertoo, kuinka kehitysyhteistyöjärjestö julkaisi keväällä kannanoton tyttöjen sukupuolielinten silpomisesta. Jutusta tuli somehitti.

-Aihe oli poikkeuksellisen rankka, mutta se keräsi enemmän tykkäyksiä kuin mikään postauksemme aikaisemmin ja sitä jaettiin valtavat määrät. Lahjoituksia se ei silti juuri poikinut.

Sosiologi, demokratian tutkija Veikko Eranti Helsingin yliopistosta on sitä mieltä, että peukuilla on väliä, vaikka ne ei rahaksi muuttuisikaan.

-Tykkäykset ovat symbolista keskustelua ja movaavat listaa asioista, joita muu media nostaa sitten keskusteluun ja sitä kautta yhä laajempien yleisöjen tietoisuuteen.

Mutta jos rahaa halutaan, sitä pitää pyytää. Ja jotta sitä saisi, on osattava perustella mahdollisimman konkreettisesti, miksi jokin tietty kohde on tuhansien tarvitsijoiden virrassa se, jonka takia kannattaa kaivaa esiin pankkitunnukset. Tunteisiin vetoamisestakaan ei ole haittaa. Eranti vertaakin peukkua pelinavaukseen.

-Ajattelen, että Facebook-tykkääminen on vasta alku. Vähän sama asia kuin se, että feissari tai lipaskerääjä pysähtyy kohdalle. Se, mitä tapahtuu sen jälkeen ja miten tykkäämiset hyödynnetään, on tärkeämpää kuin niiden määrä.

Plan Finlandin pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo, että tykkääminen on nykyään auttamisen kevyin ja helpoin muoto. Jos ei halua tehdä klikkaamista enempää, se on ihan ok.

-Omalla nimellä ja naamalla tärkeän asian takana seisominen on merkityksellistä. Sillä aina on mahdollista, että tykkäämisen huomaa sellainen ihminen, joka on halukas myös lahjoittamaan.

Katso myös:

Miltä tuntuu elää viikko ilman sosiaalista mediaa?

"Vakoilin Instagramissa henkilöä, jota en tunne"

Näin pääset eroon puhelinriippuvuudestasi

Kuva: Imaxtree

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat