Katriina Bahri haaveili suurista prinsessahäistä jo pikkutyttönä. Hän tuskin osasi vielä silloin kuvitella, kuinka satumaisin menoin astelisi avioon Intiassa.

Delhin aurinko paistaa värikkäästi somistetulle juhlapaikalle, kun hennataiteilijat maalaavat tarkkoja vetoja morsiamen vaalealle iholle. Katriina Bahri, 28, istuu tuhatkaunoin koristellussa keinussa kolme tuntia, kunnes kädet kyynärpäistä sormiin ja jalat sääristä varpaisiin ovat taidokkaiden kuvioiden peitossa. Mehndi-hennaseremonia on osa vuosisatoja vanhaa hindulaista hääperinnettä ja yksi viikon mittaisten häiden tärkeimmistä tilaisuuksista. Uskomusten mukaan avioliitto on sitä onnellisempi ja vauraampi, mitä tummempi tatuointi morsiamen iholle jää.

Espoossa syntynyt Katriina halusi häistään niin perinteisen intialaiset kuin mahdollista. Hän vaikuttui intialaisista häistä jo neljä vuotta sitten vieraillessaan miehensä Uditin kotimaassa ensimmäistä kertaa.

– En ollut sitä ennen tiennyt, että tällaisia häitä on olemassakaan. Kaikki se pukuloisto, satumaiset koristelut, ylenpalttiset tarjoilut, eksoottinen musiikki, sadat vieraat ja monta päivää kestävät juhlat eri seremonioineen tuntuivat suomalaisen silmin käsittämättömiltä, Katriina muistelee nyt, kun on itse juhlien keskipisteenä.

Kulta, muutatko kanssani Intiaan?

Katriina ja intialainen Udit, 29, tapasivat yhteisen tuttavan kautta opiskellessaan Englannissa. Udit kertoi jo seurustelun alkumetreillä aikeistaan palata kotikaupunkiinsa Delhiin opintojensa päätyttyä. Katriinan ystävät ja läheiset kauhistelivat muuttosuunnitelmaa 25 miljoonan asukkaan jättikaupunkiin, josta heillä oli päällimmäisinä mielikuvina saasteet, köyhyys, kaoottinen liikenne ja jatkuvat ruuhkat. Mutta Katriinalle lähtöpäätös oli helppo.

­– Vaikken ollut käynyt Intiassa, en ollut huolissani mistään, sillä luotin siihen että Udit pitää minusta huolta.

Delhissä Katriina tapasi Uditin vanhemmat ensimmäistä kertaa. Vaikka tapaaminen oli Katriinasta todella luonteva ja mukava tilanne, siihen liittyi pelkkää tutustumista suurempi merkitys: intialaisten tapojen mukaan poika esittelee perheelleen vain tytön, jonka kanssa aikoo avioitua.

12 000 valkoista orkideaa

Intialaiset häät poikkeavat monin tavoin suomalaisista vihkimenoista. Häiden viettotapa vaihtelee myös Intian eri osissa ja uskontokunnan mukaan. Punjabin alueella jossa Katriina ja Udit asuvat, häät ovat valtakunnan hulppeimpia. Katriina sekä Udit perheineen ovat hinduja.

– Aloitimme käytännön valmistelut puoli vuotta aikaisemmin palkkaamalla hääsuunnittelijan. Valitsimme hänen häädesign-kirjastaan teemat, joita sovellettiin toiveidemme mukaan, Katriina kertoo.

Hääsuunnittelija vastasi juhlapaikkojen pystytyksestä ja somistuksesta apunaan 80 hengen tiimi, joista 35 henkeä oli floristeja, loput rakennusmiehiä, hitsaajia ja maalareita. Floristien määrä ei hämmästytä, kun kuulee yhteen tilaisuuteen käytettyjen leikkokukkien määrän: 12 000 valkoista orkideaa, 5000 valkoista ruusua, 2000 neilikkaa, 1500 tuhatkaunoa, 900 liljaa sekä tuhansia päivänkakkaroita. Kaikissa tilaisuuksissa oli eri teema ja koristeet.

Punjabilaisissa häissä vielä puitteitakin tärkeämpää on hyvä ruoka ja juoma.

– Meillä oli kaksi eri pitopalveluyritystä, jotka valitsimme suositusten ja koemaistamisen perusteella. Tilaisuuksissamme työskenteli noin kahdeksan kokkia, kymmenkunta tarjoilijaa ja kolme baarimestaria.

Kuin Bollywood-elokuvassa

Katriinan ja Uditin häitä vietettiin kolmessa eri paikassa. Tilavassa kotitalossa oli lauantaista torstaihin avoimet ovet illallisjuhlien merkeissä. Mehndi-hennaseremonian jälkeisenä päivänä vuorossa oli Sangeet-cocktailtilaisuus, jonka vauhdikkaat tanssiesitykset sekä vieraiden upeasti kirjaillut ja kirkkaat asut olivat kuin Bollywood-elokuvasta.

– Intialaiset häät ovat kokonaisuudessaan kuin valtavat, hyvät bileet. Suomalaiset häät ovat luonteeltaan paljon romanttisemmat, Katriina kuvailee.

Kaikki tilaisuudet saavat vieraat mykistymään ihastuksesta, mutta viimeistään häiden päätöspäivänä tuntee astuneensa toiseen todellisuuteen. Neljä metriä korkea valkoisista kukista tehty, ikuista rakkautta symbolisoiva riikinkukko vihkipaviljongin äärellä, tuhannet kynttilät, kukkaköynnökset ja -asetelmat luovat tähtitaivaan alle taianomaisen tunnelman. Punaiseen ja kultaan pukeutunut hääpari saa virallisesti toisensa käveltyään neljästi pyhän tulen ympäri papin seremoniassa. Lopuksi Udit painaa Katriinan otsaan punaisen bindi-täplän naimisissa olevan naisen merkiksi.

Häillä ei hintakattoa

Bahrien häävieraiden määrä vaihteli tilaisuuksissa 100 ja 500 välillä.

- Jos minä olisin intialainen, vieraita olisi ollut puolet enemmän, Katriina toteaa.

Intiassa vanhemmat kutsuvat vieraat. He myös maksavat juhlat. Katriina arvioi, että perinteiset punjabilaiset häät voisi järjestää minimissään 70 000 eurolla. Hintakattoa ei intialaisissa häissä tunneta – Katriina on itsekin ollut vieraana miljoonan euron häissä.

– Nyky-Intiassa morsiamen ja sulhasen vanhemmat maksavat häät puoliksi. Ennen häiden kustannukset olivat lähinnä morsiamen perheen vastuulla.

Koti anoppilassa

Katriina asuu Delhissä yhdessä Uditin ja tämän perheen kanssa.

– Intiassa on tapana, että pojat vaimoineen muuttavat vanhempiensa kanssa saman katon alle. Tarvittaessa taloa laajennetaan ja maata ostetaan lisää, Katriina kertoo.

Perhe-elämä on Katriinan mukaan sujunut saumattomasti. Kotitöistäkään ei Bahreilla tule sanomista, sillä taloudessa asuu kaksi kodinhoitajaa, kokki ja autonkuljettaja.

– Koko suku on ottanut minut avosylin vastaan. Perheen kanssa asuminen on helpottanut sopeutumistani Intiaan valtavasti, Katriina kiittelee.

Tuore aviopari aikoo asettua Intiaan pysyvästi. Tällä hetkellä Katriina tekee osa-aikaisesti markkinointi- ja myyntitöitä suomalaisyritykselle, mutta aikanaan hän ja Udit siirtyvät jatkamaan Bahrien perheyritystä. Suomeen pariskunta suunnittelee tulevansa käymään kesällä.

– Haluan näyttää Uditille Suomen upean luonnon, viedä mökille ja kävelylle metsään ja rannalle. Nähtyään juureni hän varmasti oppii ymmärtämään minuakin paremmin tietyissä asioissa, Katriina miettii.

Mutta ennen Suomen vierailua tehdään toinen tärkeä matka: häämatka Balille.

Hennakuvioiden joukkoon piilotetaan sulhasen nimi, joka sulhasen tulee löytää hääpäivänä.

Katriina saapui Sangeet-juhlaan riksalla tanssivien ystävien saattueessa.

Katriina käytti häissään viittä eri juhlapukua. Vihkipäivän puku painoi noin kahdeksan kiloa. Perintökorut ovat anopin suvulta. 

 

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat

HBO:n palkittu sarja Big Little Lies saa jatkoa. Mutta voiko toinen tuotantokausi täyttää korkeiksi nousseet odotuksemme? 

Kuukausia jatkuneet vihjailut Big Little Lies -sarjan toisesta kaudesta saivat vihdoin vahvistuksen. HBO kertoi, että Liane Moriartyn romaaniin perustuva minisarja saa todella saa jatkoa. Uutta aletaan tehdä ensi vuoden aikana. Hurraa!

Tähän asti olemme olleet epäluuloisia sarjan tulevaisuudesta, sillä myöskään Moriartyn romaanille ei ole olemassa jatko-osaa. Nyt kirjailijan kerrotaan kuitenkin kehitelleen tarinaan uusia käänteitä, jotta toinen kausi voidaan toteuttaa. 

Nicole Kidman teki ensimmäisellä kaudella ylistetyn roolisuorituksen väkivaltaisessa avioliitossa elävänä Celeste-nimisenä vaimona ja äitinä. Hänen puolisoaan Perryä näytteli ruotsalainen Alexander Skarsgård. Lisäksi nimekkäässä näyttelijäjoukossa nähtiin muun muassa Reese WitherspoonZoë Kravitz ja Shailene Woodley.

HBO ei ole vielä kertonut, ovatko samat näyttelijät mukana myös tulevan kauden jaksoissa. Kidman ja Witherspoon ovat kuitenkin jo hehkuttaneet tulevaa kautta julkisuudessa. 

- Toinen kausi antaa meille mahdollisuuden tarkastella Montereyn perheiden kiehtovia ja monimutkaisia tarinoita syvällisemmin, Witherspoon hehkutti The Hollywood Reporterin mukaan. 

- Olen innoissani, että pääsemme työskentelemään lahjakkaan ja arvostetun ohjaaja Andrea Arnoldin kanssa. 

Arnold on ohjannut muun muassa elokuvan Fish Tank (2009) ja tulee korvaamaan ensimmäisen kauden ohjanneen Jean-Marc Valléen. Arnoldilla on paineita, sillä Valléen kädenjälki hipoi ensimmäisellä kaudella täydellistä. Toivottavasti uudet jaksot täyttävät korkeiksi nousseet odotuksemme!

Kuva: HBO Nordic

Katso myös:

Paluun tekevä Pikku G: ”Minun piti aikuistua suosion keskellä todella nopeasti

Testasimme peitevoiteet – voittajatuote kätkee kavoilta punaisuuden, näpyt ja tummat silmänaluset

Vloggaaja ja laulaja Saara: ”Jos ajelet hiuksesi ja lopputulos näyttää kamalalta, mitä sitten?"