Unohda ennakkoluulot.
Yksin matkustaminen on yksi parhaista
keinoista tutustua itseensä. JENNA VEHVILÄINEN

Reissustani tulee tylsä ja yksinäinen.

Soolomatkustaminen on tilastojen mukaan yleistynyt viime vuosina. Nykyään itsekseen reissaavia tulee vastaan joka kohteessa. Älä siis stressaa: samanmielisiä matkakavereita löytyy yllättävän helposti. Jos haluat ystävystyä, skippaa luksushotellit. Yhteisöllisissä majoituspaikoissa, kuten hostelleissa, ihmisiin tutustuu automaattisesti. Ystävän kanssa matkustaessa seuraa on jo valmiiksi, mutta kun liikut yksin, kynnys tutustumiseen on paljon matalampi. Muihin matkailijoihin voi tutustua missä vain: junassa, rantalenkillä, kaupassa tai vuoristoretkellä. Suuntaa turistibaarien sijaan arkisemman näköisiin paikkoihin ja kaupunginosiin. Jos olet ruoan ystävä, tsekkaa verkosta withlocals.com ja syö illallista paikallisen kanssa. Majoitusvaihtoehtona toimii esimerkiksi sohvasurffaus (couchsurfing.com), jonka ideana on majoittuminen paikallisten ihmisten koteihin.

Yksin matkustaminen on vaikeaa ja turvatonta.

Parhaat vinkit turvallisuuteen ovat terve järki ja huolellinen valmistautuminen. Ota etukäteen selvää kohteestasi: missä on turvallista, mitä paikkoja kannattaa välttää? Millainen maan tapakulttuuri on, entä miten on sopivaa pukeutua? Unohda tyylikysymykset ja piilota passi suurkaupungin ruuhkassa repun sijaan rahavyön sisään. Jos joku ahdistelee, pujota sormus nimettömääsi ja toistele mielikuvitusaviomiehesi nimeä.

Siellä missä on turisteja, on myös huijareita. Alkoholi huonontaa arviointikykyä, käytä sitä harkiten. Yksinäinen matkaaja on helppo kohde kokeneelle huijarille, mutta onneksi on olemassa matkavakuutus. Netistä löytyvä tieto on avuksi, mutta muista järki: kokemukset ovat keskustelupalstoilla kovin subjektiivisia ja vaarat joskus liioiteltuja. Kaikista parasta tietoa saa muilta reissaajilta. On totta, että yksin matkustaessa kukaan ei herätä aamulla, kun olet myöhästymässä junasta tai katso tavaroidesi perään, kun käyt vessassa. Jos se mietityttää, valitse järjestetty matka. Retriittejä ja patikointireissuja järjestetään yhtä lailla yksin matkustaville.

Aktiivilomalle on hankala lähteä yksin.

Jos et halua lähteä kohti tuntematonta itsenäisesti, kymmenet matkanjärjestäjät tarjoavat yksin reissaaville aktiivimatkoja kohteisiin ympäri maailman. Yksin voi lähteä vaikka kiipeämään Kilimanjarolle, kaupunkikiertomatkalle Keski-Eurooppaan tai pyöräilemään Kroatiaan. Pidemmillä reppureissuilla loma-aktiviteetit voi ostaa paikan päältä hostelleista tai matkanjärjestäjiltä.

Kun matkustan yksin, matkakulut ovat suuremmat.

Joissain hotelleissa yhden hengen huoneen saa vain lisämaksusta. Nykyään monilla matkanjärjestäjillä on kuitenkin valikoimissaan hotelleja, jotka eivät veloita yhden hengen huoneesta ekstraa. Budjettimajoitusvaihtoehtojakin piisaa. Majoitu veloituksetta paikallisten koteihin couchsurfingin kautta. Kotimajoituksessa joustavuus on kaiken a ja o. Silloin on otettava huomioon asunnon omistajan aikataulut. Ikävät hostit voi välttää lukemalla arvosteluja aiemmilta yöpyjiltä. Majoittajat osaavat kertoa, mitä heidän kotipaikkakunnallaan kannattaa tehdä. Palvelun kautta on kuulemma syntynyt uusia pariskuntiakin.

Myös hostellin ryhmähuoneessa maksat per peti, eli hinta ei muutu, vaikka matkustat soolona. Yksin matkustaessa luksusta on se, että saat päättää itse, mihin matkabudjettisi upotat, milloin lähdet ja kuinka kauan viivyt. Ylityölomaviikko muiden ollessa töissä on täydellinen ajankohta yhden hengen hemmottelumatkalle. Lennot ovat silloin edullisempia kuin vilkkaina loma-aikoina.

Kukaan ei pidä minusta

huolta, jos sairastun.

Sairaana primitiiviset tunteet ovat pinnassa ja poikaystävän huolenpitoa tulee helposti ikävä. Flunssasta tai lievästä ruokamyrkytyksestä selviää kuitenkin hyvin yksinkin, aivan kuin kotonakin. Jos sairastut, apua voi saada muilta matkailijoilta, hostellin emännältä tai jopa taksikuskilta. Harva yksin matkaaja on jäänyt ongelmatilanteissa ilman apua.

En voi jakaa kokemuksiani, jos matkustan yksin.

Pidemmillä reissuilla blogin tai Instagram-reissuprofiilin pitäminen ovat hauskoja tapoja jakaa matkakuvia ja kuulumisia kotiväen kanssa. Älä kuitenkaan roiku liikaa sosiaalisessa mediassa, sillä se pitää sinut kiinni arjessa. Reissuystävistä muodostuu nopeasti verkosto, jota ylläpidetään myös kotiinpaluun jälkeen. Matkoilta jääviä muistoja voi olla helpompi vaalia reissukavereiden kanssa, sillä vain he pystyvät jakamaan kokemuksesi. Yksin matkustaessa voit kokea sen voimaannuttavan itsenäisyyden ja vapauden tunteen, jota monet yksin reissanneet hehkuttavat. Kun irtaantuu arkiympäristöstä, itsestään voi oppia paljon lyhyessä ajassa. Voi olla, ettet lopulta kaipaa seuraksesi ketään muuta kuin itsesi.

”On ihanaa kokea ja nauttia asioista yksin”

Ilona Malinen, 25, on reissannut yksin 2,5 kuukautta Vietnamissa,
Kambodžassa ja Thaimaassa.

”Olin haaveillut Aasian reissusta jo pitkään, kunnes viime keväänä ostin lentoliput Vietnamiin. Vaikka olen itsenäinen, minua pelotti yksinäisyys ja se, nauttisinko yksin olemisesta ollenkaan. Mielessäni vilisivät kauhukuvat siitä, että istun auringonlaskussa yksin eikä minulla ole ketään, kenen kanssa jakaisin kokemuksen.

Heti perille päästyäni huomasin, ettei reissulla tarvitse olla yksin. Jokainen hostelli oli uusi mahdollisuus: tapasin paljon mahtavia ihmisiä, joilla oli kiinnostavia tarinoita kerrottavanaan. Auringonlaskut jaoin lopulta uusien ystävieni kanssa. Kun kaipasin omaa rauhaa, jouduin tietoisesti ottamaan sitä. Vaikka lähdin matkalle yksin, ihmiset tekivät reissustani puolet. Ystävyytemme perustuu vahvasti yhteiselle kokemukselle, enkä odota, että tapaisin heitä välttämättä uudelleen.

Vietin reissussa lopulta 2,5 kuukautta. Se oli ihanaa: söin ja yövyin, missä halusin ja ajelin mopolla paikasta toiseen. Joogasin, patikoin viidakossa, kiipesin vuorelle. Yksi parhaista reissumuistoistani on se, kun olin keskellä yötä ukkosmyrskyssä yksin rannalla lenkillä. Oli pilkkopimeää, salamat välähtelivät ja tähdet loistivat ylläni.

Moni asia kirkastuu mielessä, kun viettää pidempiä aikoja itsekseen. On aivan erityisen ihanaa kokea ja nauttia asioista yksin. Se antaa itsevarmuutta. Suosittelen yksin matkustamista erityisesti niille, joita se pelottaa. Itse kartoitan mahdollisuuksia lähteä seuraavaksi yksin Etelä-Amerikkaan.”

”Tuttavaverkostoni kattaa melkein koko maailman”

Tiina Kokki, 30, on tehnyt yksin reppureissuja Aasiassa ja kaksi interrailia Euroopassa.

”Yksin matkustamisesta on tullut minulle itsestäänselvyys. Se sopii luonteelleni, sillä olen sosiaalinen mutta nautin yksinolosta enkä ole valmis tekemään kompromisseja. Matkailuun jää koukkuun: mitä enemmän näen maailmaa, sitä paremmin ymmärrän, kuinka paljon minulla on vielä näkemättä.

Menen aina juttelemaan paikallisille, pyydän heitä kertomaan kiinnostavia tarinoita ja kyselen vinkkejä kohteeseen. Mnulle onkin muodostunut tuttavaverkosto, joka kattaa melkein koko maailman. Uhkaavia tilanteita ei ole tullut eteen, vaikka olen kulkenut epämääräisissäkin paikoissa. Oma käytös vaikuttaa turvallisuuteen: epäilyttävän tilanteen pystyy kyllä aistimaan.

Matkustaessani tykkään hengailla pitkään yhdessä paikassa ja tutustua siihen kunnolla. Thaimaassa asuin samalla saarella viisi viikkoa. Siellä ymmärsin, kuinka vähän yksin matkustaessa lopulta saa olla yksin. Majataloissa ympärillä on saman tien kymmenen muuta reissaajaa, joihin tutustuu helposti. Lisäksi useissa kulttuureissa kohtelias ja paikallisten elämästä kiinnostunut matkaaja otetaan avosylin vastaan. Riittää, kun hymyilee. Reileillä majoituin Couchsurfing-palvelun kautta paikallisten koteihin. Se oli mahtavaa, sillä tutustuin ihmisiin ja sain uutta tietoa kaupungeista.

Yksin reissaamisen myötä itsevarmuuteni on kehittynyt, ja minusta on tullut sosiaalisempi ja positiivisempi. Pahin painajaiseni olisi lähteä järjestetylle ryhmämatkalle.”

Katso myös:

Testaa itsesi: Onko aika vaihtaa maisemaa?

Golden Globe -gaalan parhaat lookit

Emma Watson perusti lukupiirin - sinäkin olet kutsuttu

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat

HBO:n palkittu sarja Big Little Lies saa jatkoa. Mutta voiko toinen tuotantokausi täyttää korkeiksi nousseet odotuksemme? 

Kuukausia jatkuneet vihjailut Big Little Lies -sarjan toisesta kaudesta saivat vihdoin vahvistuksen. HBO kertoi, että Liane Moriartyn romaaniin perustuva minisarja saa todella saa jatkoa. Uutta aletaan tehdä ensi vuoden aikana. Hurraa!

Tähän asti olemme olleet epäluuloisia sarjan tulevaisuudesta, sillä myöskään Moriartyn romaanille ei ole olemassa jatko-osaa. Nyt kirjailijan kerrotaan kuitenkin kehitelleen tarinaan uusia käänteitä, jotta toinen kausi voidaan toteuttaa. 

Nicole Kidman teki ensimmäisellä kaudella ylistetyn roolisuorituksen väkivaltaisessa avioliitossa elävänä Celeste-nimisenä vaimona ja äitinä. Hänen puolisoaan Perryä näytteli ruotsalainen Alexander Skarsgård. Lisäksi nimekkäässä näyttelijäjoukossa nähtiin muun muassa Reese WitherspoonZoë Kravitz ja Shailene Woodley.

HBO ei ole vielä kertonut, ovatko samat näyttelijät mukana myös tulevan kauden jaksoissa. Kidman ja Witherspoon ovat kuitenkin jo hehkuttaneet tulevaa kautta julkisuudessa. 

- Toinen kausi antaa meille mahdollisuuden tarkastella Montereyn perheiden kiehtovia ja monimutkaisia tarinoita syvällisemmin, Witherspoon hehkutti The Hollywood Reporterin mukaan. 

- Olen innoissani, että pääsemme työskentelemään lahjakkaan ja arvostetun ohjaaja Andrea Arnoldin kanssa. 

Arnold on ohjannut muun muassa elokuvan Fish Tank (2009) ja tulee korvaamaan ensimmäisen kauden ohjanneen Jean-Marc Valléen. Arnoldilla on paineita, sillä Valléen kädenjälki hipoi ensimmäisellä kaudella täydellistä. Toivottavasti uudet jaksot täyttävät korkeiksi nousseet odotuksemme!

Kuva: HBO Nordic

Katso myös:

Paluun tekevä Pikku G: ”Minun piti aikuistua suosion keskellä todella nopeasti

Testasimme peitevoiteet – voittajatuote kätkee kavoilta punaisuuden, näpyt ja tummat silmänaluset

Vloggaaja ja laulaja Saara: ”Jos ajelet hiuksesi ja lopputulos näyttää kamalalta, mitä sitten?"