Oletko sinäkin yksi meistä, jotka huitelemme menemään kuuden tunnin yöunilla? Selvitimme, mitä univaje oikeasti tekee meille. Ja siksi päätimme nukkua enemmän.

Ensin tuli kiire, minkä vuoksi et ehtinyt nukkumaan pariin viikkoon kuin kuuden tunnin yöunia. Sitten huomasit pärjääväsi lyhyemmilläkin unilla – kunhan lisäsit kahvin juontia parilla mukilla päivässä ja aloit nukkua viikonloppuisin muutaman tunnin päikkäreitä. Aamulla iho näyttää samealta ja olo on tukkoinen, mutta kaikkeen tottuu. Ja ajattelet, että pian tulee taas aika, jolloin ehdit nukkua enemmän.

Liian vähäiseen uneen ei kannata totuttautua, sillä aamuväsymys on sen lievimpiä oireita. Univaje alkaa vaikuttaa melko nopeasti myös esimerkiksi mielialaan, painoon, muistiin, keskittymiskykyyn, lihasten palautumiseen ja ihoon.

Kuinka paljon on tarpeeksi?

Unentarve on yksilöllistä, mutta suurin osa aikuisista tarvitsee unta seitsemästä kahdeksaan tuntia yössä. Omaan unen tarpeeseesi vaikuttaa geenien lisäksi aktiivisuutesi ja aivojen käyttö: jos treenaat täysillä tai pinnistelet kiperien työ- tai koulutehtävien parissa säännöllisesti, tarvitset todennäköisesti myös enemmän unta. Jos elät parhaillaan kautta, jolloin työ stressaa ja tärkeä ihmissuhde on solmussa, takkuilevat ajatukset ja keskittymiskyvyn puute eivät todennäköisesti ole seurausta hankalista ajoista, vaan siitä, että sinulla on univaje.

- Tiedät saaneesi liian vähän unta yksinkertaisesti siitä, jos olet aamulla väsynyt. Periaatteessa jo se, että joutuu laittamaan kellon soimaan saadakseen itsensä hereille, kertoo siitä, ettei nuku tarpeeksi, neuvoo unitutkija Tarja Stenberg.

Mistä sitten tietää, mikä on itselle sopiva määrä unta? Tarja Stenberg neuvoo etsimään omaa luonnollista unirytmiä esimerkiksi lomalla, jolloin valveillaoloon ei ole velvoitteita.

-Vieroittaudu ensin kahvista ja alkoholista. Mene nukkumaan iltakymmenen maissa, äläkä laita herätyskelloa soimaan. Nuku aamulla niin pitkään kuin unta riittää, ja toista sama seuraavana iltana. Muutamassa yössä unirytmisi on vakiintunut, ja tarvitsemasi unen määrä selviää laskemalla, kuinka monta tuntia yöllä tuli nukuttua.

Päikkärit kuittaavat univelat?

Sillä, mihin aikaan unensa ottaa, ei teoriassa ole väliä. Sisäinen kellomme on kuitenkin ohjelmoitu niin, että keho kaipaa unta eniten yöaikaan, pimeällä. Liian lyhyitä yöunia voi täydentää jonkin aikaa päivätorkuilla, mutta pääasiassa uni tulisi saada yhtäjaksoisena silloin, kun elimistö sitä eniten kaipaa. Vain yhtäjaksoinen ja tarpeeksi pitkä uni antaa elimistölle ja lihaksille aikaa levätä ja soluille uusiutua.

Jo yhdet kehnot yöunet vaikuttavat seuraavan päivän oloosi. Väsyneenä aivojen suorituskyky laskee, ja luovuutta ja keskittymistä sekä ongelmanratkaisua vaativat tehtävät sujuvat entistä hitaammin. Ajatusten takkuaminen johtuu siitä, että aivan kuten lihakset, myös aivojen hermosolut tarvitsevat lepoa ja aikaa palautumiseen toimiakseen. Vaikka kuinka yrittäisimme antaa aivoille lepoa valveilla ollessamme, ei se onnistu.

-Aivoja ei voi sammuttaa. Valveilla ollessamme ne ottavat jatkuvasti vastaan aistien välittämää tietoa.

Kauneusunissa on perää

Keho ja mieli ovat sellaisia tehopakkauksia, että ne palautuvat normaalitilaan jo yksillä hyvillä yöunilla – jos univajetta ei ole takana kuin parilta yöltä. Jos liian lyhyistä yöunista alkaa tulla tapa, kroppakin joutuu koville.

Unenpuute vaikuttaa monien vakavien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen. Myös lihomisen riski kohoaa. Univajeessa ruokahalu usein kasvaa ja rasvaiset sekä makeat ruuat maistuvat entistä paremmin.

Kurja ja väsynyt olo näkyy myös ulospäin. Jatkuvasta univajeesta kielii samea, huonokuntoisen näköinen iho. Ihosolut uusiutuvat yöllä kehon ollessa levossa, joten jättämällä yöunet paitsioon viet iholtasi tilaisuuden korjata itseään.'

- Siitä, voiko unenpuute aiheuttaa pysyviä haittoja keskittymiskykyyn, luovuuteen ja ulkonäköön, ei ole tutkittua tietoa. Sen yhteys kohonneisiin sairausriskeihin ja lihomiseen on sen sijaan tieteellisesti todettu. Sairauksien kehittymisvaihe on usein melko pitkä, mutta jos sairaus ei pääse puhkeamaan, ei sitä enää nukkumalla paranneta.

Väsyttää, mutta uni ei tule

On vaikea malttaa mennä nukkumaan ajoissa, kun kalenteri pursuaa tekemistä ja netti viekoittelee surffailemaan yömyöhään. Liian vähäinen uni aiheuttaa kuitenkin pidemmän päälle stressiä, joka taas puolestaan lisää nukahtamisvaikeuksia. Näin on valmiina satunnaisen unettomuuden kierre, josta kärsii jopa kolmasosa suomalaisista.

Jos univaikeudet iskevät yllättäen, on hyvä miettiä, mitä omassa elämässä on vialla. Usein unettomuutta aiheuttaa stressi. Mieti, painavatko sinua työt, ihmissuhteet vai jokin muu. Ruususen unesta voit saada kiinni karsimalla elämästä ainakin ne stressintekijät, joihin voit itse vaikuttaa.

- Liian monet hakeutuvat lääkärin pakeille hakemaan unilääkkeitä heti, kun nukahtaminen vaikeutuu. Niistä ei kuitenkaan ole pidemmän päälle apua, sillä ne hoitavat vain oiretta, eivät se aiheuttajaa. Jos unettomuudn syy on sellainen, jota et yksin saa selätettyä, kannattaa lääkkeiden sijaan hakea keskusteluapua, Tarja Stenberg kehottaa.

Satunnaisesta unettomuudesta ei kuitenkaan kannata ottaa paineita, sillä pienetkin muutoksen heijastuvat uneen. Unen päästä kiinni saaminen saattaa olla ajoittain hankalaa, vaikkei varsinaisista univaikeuksista kärsisikään. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota nukahtamisolosuhteisiin ja uneen valmistautumiseen: viileä, pimeä huone on tärkeä, kuten myös se, kuinka vietät viimeisen tunnin ennen nukkumaan menoa. Puhelimesta ja tietokoneesta hohtava valo pitää aivot vireystilassa, joten nakkaa ne piiloon hyvissä ajoin.

Katso myös:

Miksi näemme painajaisia?

Vinkit, joiden avulla nukut paremmin

Kuva: Minna Somero

 

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat