Varoitus! Sisältää juonipaljastuksia. 

Making A Murderer on Netflixin joulukuussa julkaisema kymmenosainen dokumenttisarja, joka kertoo Steven Avery -nimisen miehen tarinan. Hänet tuomittiin vankilaan raiskauksesta vuonna 1985. 18 vuotta myöhemmin kehittyneiden DNA-tutkimusten perusteella Steven pystyttiin kuitenkin todistamaan syyttömäksi. Hän vapautui vankilasta valtavan mediahuomion saattelemana vuonna 2003.

Juuri kun Steven oli saamassa tapahtuneesta huomattavan summan rahaa vahingonkorvauksena, alettiin häntä syyttää uudesta rikoksesta. Tällä kertaa Steven oli pääepäiltynä 25-vuotiaan valokuvaajan Teresa Halbacin murhasta. Dokumenttisarjan keskeisempänä kysymyksenä onkin, lavastivatko viranomaiset Steven Averyn syylliseksi. 

1. Miten Stevenin perheestä oli saatu dokumentoitua niin paljon materiaalia?

Koko kymmenenenosaisen dokumentin ajan Averyn perhe, erityisesti Steven vanhemmat Delores ja Allan ovat mielettömän avoimia. Suuri osa materiaalista on kuvattu heidän kotonaan. He näyttävät vastaavan kameran edessä suorasanaisesti kaikkiin esitettyihiin kysymyksiin. Dokumentin tekijät Laura Ricciard ja Moira Demos ovat kertoneet avoimuuden syyksi sen, että Steven haluaa saada äänensä kuuluviin perheensä kautta. 

- Uskon, että osasyy Stevenin perheen suorapuheisuudelle oli se, että emme olleet paikalla tuomitaksemme heitä. Meillä ei ollut kiire mihinkään, annoimme kaikelle tarpeeksi aikaa. Olimme paikalla kuuntelemassa ja olimme kunnioittavia heitä kohtaan. Sovimme tapaamisista aina etukäteen – emme vain pamahtaneet paikalle kameroiden kanssa, Demos on kertonut. 

Steveniin Ricciard ja Demos ottivat yhteyttä alun perin kirjeellä. He ovat kertoneet Stevenin olevan heti myönteinen dokumenttiprojektia kohtaan. 

2. Jätettiinkö Stevenin aikaisemmat rikokset dokumentissa tahallaan taka-alalle?

Making A Murderer on saanut kritiikkiä siitä, että Stevenin aikaisempia rikoksia olisi painettu villasella  sympaattisemman hahmon luomiseksi. Varsinkin somessa on kohistu dokumentin yksipuolisuudesta. Dokkarissa ei mainita Stevenin soittaneen Teresalle surmapäivänä useita kertoja tuntemattomasta numerosita eikä sitä, että Teresa oli kertonut perheelleen pelkäävänsä Steveniä. Dokumentissa mainitaan vain ohimennen eläinrääkkäyksestä, johon Steven oli syyllistynyt 20-vuotiaana. ”Pilailimme kissalla ja tilanne päättyi siihen, että se heitettiin nuotioon palamaan. Oli nuori ja tyhmä”, Steven mainitsee dokumentissa. Toisaalta dokumentintekijät kuitenkin vakuuttavat yrittäneensä antaa Stevenistä mahdollisimman realistisen – he eivät ole pyrkineet peittelemään vaikkapa Stevenin äkkipikaista luonnetta tai keskivertoa alhaisempaa älykkyysosamäärää.

- Tapahtumat kissan kanssa tai oman serkun uhkailu aseella eivät olleet fiksuja tekoja. Siksi meille oli todella tärkeää kertoa dokumentissamme myös niistä, Demos on sanonnut. 

3. Miten on mahdollista, että niin paljon puheluita oli nauhoitettu?

Dokumentin tekeminen meinasi kaatua heti alussa, sillä Ricciardia ja  Demosta kiellettiin toistuvasti vierailemasta vankilassa. Onneksi he saivat käsiinsä puhelinhaastattelut, joita Stevenistä oli tehty oikeudenkäyntiä varten. Kaikki vankilasta soitetut puhelut nauhoitetaan, joten heillä oli käytettävissään puhelinmateriaalia tuhansien tuntien edestä. Lisäksi he pääsivät itse tekemään haastatteluita – dokumentissa haastattelijoiden äänet on vain leikattu pois.

4. Kuka tappoi Teresa Halbachin?

Käytettyään kymmenen vuotta tapauksen tutkimiseen, Demos and Ricciardi ovat kiistämättä eksperttejä Teresan tapauuksessa. Kenen he itse uskovat tappaneen Teresan? Ainakin naiset ovat yksimielisiä siitä, ettei syyttäjän väitteet missään nimessä olleet vakuuttavia.

-        Mikäli Steven ja Brendan ovat syyttömiä, on syyllinen todennäköisesti vielä jossain. Siksi jokaisen kannattaisi välittää Stevenin, Brendanin ja Teresan tapauksista  – edes itsensä takia, he ovat sanoneet. 

5. Aikovatko Ricciardi ja Demos jatkaa dokumentin tekemistä?

Steven ja Brendan ovat tällä hetkellä molemmat vankilassa. Sarja on synnyttänyt Yhdysvalloissa niin suuren kohun, että jopa Valkoinen Talo on joutunut kommentoimaan aihetta. Ricciardi ja Demos ovat vakuuttaneet, ettei juttu jää tähän. 

 - Katsotaan, mitä tapahtuu, mutta tarkoituksenamme on jatkaa tarinan seuraamista ja etenemistä - olipa kyse sitten heidän tuomioidensa muuttumisesta tai muutoksista oikeusjärjestelmässämme. Pohjimmiltaan dokumentissamme on kysymys nimenomaan (Yhdysvaltain) oikeusjärjestelmästä, käytämme näitä tapauksia vain esimerkkeinä, Demos on kommentoinut.

Katso myös:

Tee nämä 20 asiaa ennen kuin täytät 35

Tiesitkö, että näillä Hollywood-tähdillä on suomalaistausta?

Tiesitkö, että heidän piti näytellä Harry Potter -leffoissa?

Lähde: Buzzfeed

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat

HBO:n palkittu sarja Big Little Lies saa jatkoa. Mutta voiko toinen tuotantokausi täyttää korkeiksi nousseet odotuksemme? 

Kuukausia jatkuneet vihjailut Big Little Lies -sarjan toisesta kaudesta saivat vihdoin vahvistuksen. HBO kertoi, että Liane Moriartyn romaaniin perustuva minisarja saa todella saa jatkoa. Uutta aletaan tehdä ensi vuoden aikana. Hurraa!

Tähän asti olemme olleet epäluuloisia sarjan tulevaisuudesta, sillä myöskään Moriartyn romaanille ei ole olemassa jatko-osaa. Nyt kirjailijan kerrotaan kuitenkin kehitelleen tarinaan uusia käänteitä, jotta toinen kausi voidaan toteuttaa. 

Nicole Kidman teki ensimmäisellä kaudella ylistetyn roolisuorituksen väkivaltaisessa avioliitossa elävänä Celeste-nimisenä vaimona ja äitinä. Hänen puolisoaan Perryä näytteli ruotsalainen Alexander Skarsgård. Lisäksi nimekkäässä näyttelijäjoukossa nähtiin muun muassa Reese WitherspoonZoë Kravitz ja Shailene Woodley.

HBO ei ole vielä kertonut, ovatko samat näyttelijät mukana myös tulevan kauden jaksoissa. Kidman ja Witherspoon ovat kuitenkin jo hehkuttaneet tulevaa kautta julkisuudessa. 

- Toinen kausi antaa meille mahdollisuuden tarkastella Montereyn perheiden kiehtovia ja monimutkaisia tarinoita syvällisemmin, Witherspoon hehkutti The Hollywood Reporterin mukaan. 

- Olen innoissani, että pääsemme työskentelemään lahjakkaan ja arvostetun ohjaaja Andrea Arnoldin kanssa. 

Arnold on ohjannut muun muassa elokuvan Fish Tank (2009) ja tulee korvaamaan ensimmäisen kauden ohjanneen Jean-Marc Valléen. Arnoldilla on paineita, sillä Valléen kädenjälki hipoi ensimmäisellä kaudella täydellistä. Toivottavasti uudet jaksot täyttävät korkeiksi nousseet odotuksemme!

Kuva: HBO Nordic

Katso myös:

Paluun tekevä Pikku G: ”Minun piti aikuistua suosion keskellä todella nopeasti

Testasimme peitevoiteet – voittajatuote kätkee kavoilta punaisuuden, näpyt ja tummat silmänaluset

Vloggaaja ja laulaja Saara: ”Jos ajelet hiuksesi ja lopputulos näyttää kamalalta, mitä sitten?"