Rahalla voi mitata melkein mitä vain, joskus jopa ystävyyttä. Mitä tapahtuu, kun ystävyyssuhteeseen hiipivät kateus, häpeä ja kerskailu?

Jokainen meistä tietää varmasti tapauksen. Ystäväsi on työtön opiskelija, mutta hän kiikuttaa käsipuolessaan ties monettako merkkilaukkuaan, asuu ihanassa omistusasunnossa ja kertoo reissaavansa kohta kuukaudeksi Balille. Sanot olevasi iloinen hänen puolestaan, vaikka oikeasti mielesi tekee kysyä häneltä suyoraan, miten ihmeessä hänellä on varaa siihen kaikkeen. Et kuitenkaan kehtaa, sillä eihän rahasta koskaan puhuta.

Vaikka lähimmälle ystävälle avaudutaan epäonnistuneista suhteista, työhuolista ja intiimialueen karvoituksesta, raha-asioista hyssytellään. Keskusteluhin eivät mahdu palkat, osakesalkun korko, säästötilin saldo, luottokorttilaskun suuruus tai velan määrä. Mieluummin luotetaan olettamuksiin, arvioihin ja epäilyksiin. Ystävä elää varmasti velaksi, hän on tainnut hairahtaa pikavippeihin tai hänen vanhempansa elättävät häntä kaiketi vieläkin.

-Kulttuurissamme on tavallista, ettei rahasta puhuta. Se on johtanut siihen, ettei niitä hyviäkään asioita jaeta ystävien kanssa. Ei puhuta esimerkiksi siitä, miten on hoitanut kuntoon jonkin rahaongelman tai miten on rahoittanut kalliit hankintansa, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi kertoo.

Ottaja, tasaaja ja antaja

Raha on ystävyyssuhteissa niin iso asia, että se saattaa muodostaa, ylläpitää tai katkaista niitä. Ystävystyminen on helpompaa, kun teillä on sama status, kiinnostuksekohteet ja tulotaso. Pystytte matkustamaan yhdessä, harrastamaan ja syömään hyvissä ravintoloissa. Joskus raha voi kuitenkin hiertää välejä huomaamatta, ja siitä voi tulla ystävyyssuhteen pahin vihollinen.

Psykologi Tuija Matikka jakaa ihmiset yhdysvaltalaisen professorin Adam Grantin Give and Take - A Revolutionary Approach to Success -kirjan pohjan ottajiin, antajiin ja tasaajiin. Ottajat ovat itsekkäitä hyväksikäyttäjiä, jotka ovat aina velkaa. He kaveeraavat vain ihmisten kanssa, joista he hyötyvät. Antajat sen sijaan tykkäävät auttaa muita ja nauttivat ilmaiseksi antamisesa. Tasaajat taas jakavat kulut ja pyrkivät korvaamaan kaiken saamansa. Suurin osa ihmisistä kuuluu tasaajiin.

He eivät voi sietää kiitollisuudenvelkaan jäämistä, joten he ystävystyvät yleensö vain omassa sosiaalisessa kerroksessaan, vertaistensa kanssa. Kun tasaajan tulotaso laskee esimerkiksi työttömyyden takia, rahasta tulee kompastuskivi. Yhtäkkiä ei olekaan enää varaa syödä kolmea ruokalajia, tilata leffalippuja tai matkustaa toiselle puolelle Suomea tyttöjen viikonloppua varten. Rahattomuus aiheyttaa voimakkaan ulkopuolisuuden tunteen.

-Tasaajille on kauheaa pudota sosiaalisessa nokkimisjärjestyksessä. He kokevat mieletöntä häpeää, koska eivät voi  lähteä muiden mukaan lomamatkoille tai hienoille illallisille. He tietävät jäävänsä silloin kiitollisuudenvelkaan, Matikka kertoo. 

Ystävä vai statussymboli?

Rahasta puhuminen on monelle arka aihe. Miten kehtaa myöntä kavereilleen, ettei ole oikeasti varaa lähteä viettämään aikaa kaupungille tai osallistua polttareihin? Varsinkaan tasaajay eivät halua menettä kasvojaan, joten he turvautuvat muita herkemmin pikavippeihin.

-Monet ottavat mieluummin kulutusluottoa kuin myöntävät rahattomuutensa avoimesti, Majasalmi kiteyttää.

Kuulostaa järjettömältä, mutta pikavippien avulla tasaajat voivat pysytellä samalla viivalla ystäviensä kanssa ja esittää ulospäin, että talous on kunnossa. Majasalmi on myös kuullut tapauksesta, jossa nainen jäi ystäväporukassa ulkopuolelle vain, koska tuli irtisanotuksi työpaikaltaan. Ystävyyssuhteissa kaikki on siis hyvin niin kauan, kun tilillä on yhtä monta nolaa ja jokaisella on työidentiteetti?

-Ystävyys ei ole silloin oikeaa ystävyyttä. Tilannetta kannattaa ajatella mieluummin apinasuodattimena. Ainakin näkee, mkuka on aidosti tukena ja kuka ei. Jos sinulle on ystävä, jolle raha on tärkeä asia, olet pian entinen ystävä. Ottajat ainakin kaikkoavat heti, jos he huomaavat, että joku putoaa alemmas yhteiskuntaluokassa. Ystyävyys ei ole heille enää statussymboli, Matikka kertoo.

Mikä on sinun, on myös minun

Pikavipit astuvat kuvioihin myös silloin, kun ihailet tai kadehdit ystäväsi elintasoa. Kyllä juuri niitä luksusasusteita, kaukomatkoja ja omistusasuntoa. Kun ympärillä on ihmisiä, joilla kaikilla on tietynlainen laukku tai kännykkä, siitä tulee helposti standardi. Tuo sama kuuluu minullekin! Miksei minunkin  elämäni voisi olla tuollaista? Ei väliä, onko elämäntyyliin oikeasti varaa vai ei.

-Vielä viisi vuotta sitten ihmiset eivät tienneet, että toisen hieno elämä saattoi olla velalla rahoitettu. ei oikeilla tuloilla. Kaikki meniväy samaan jujuun. Nyt salaisuuden verho on onneksi avautumassa. Pikavippien tarjonta ja kulutusluottojen aktiivinen myyminen on lisännyt velanottoa, Majasalmi kertoo. 

Hän uskoo, että ystävyyttä horjuttavilta rahaongelmilta vältyttäisiin, jos ihmiset puhuisivat avoimemmin tuloista ja menoistaan. 

-Jokaisella pitäisi olla ainakin yksi ystävä, jonka kanssa voi puhua rahasta, hyvässä ja pahassa. Tärkeintä on, ettei asian kanssa jää yksin. 

Majasalmi kannustaa kääntymään ystävän puoleen myös laina-asioissa. Sen sijaan, että yrittäisit saada talouttasi yksin kuntoon, on hyvä, että joku muukin tietää vaikeasta tilanteestasi.

-Riippuu ystävyyssuhteesta ja rahasummasta, kannattaanko lainaan myöntyä. Suuret velat voivat rasittaa suhdetta, jos toinen ei maksa heti takaisin. Aina on kuitenkin parempi pyytää kaverilta lainaa kuin ottaa kulutusluttoa. Silloin on helpompi olla vastuussa asioista.

Onnesta epäonneen

Huono rahatilanne ei ole kuitenkaan ainoa asia, joka voi laskea sosiaalista statusta tai mutkistaa ystävyyssuhteita. Samanlainen vaikutus voi olla rikastumisella. Ei sen tarvitse olla edes lottovoitto tai jättiperintö, riittää, että olet saanut hyväpalkkaisen työn. Ystäväsi kihisevät vieressä, kun et enää kituutakaan makaronilla tai asu halvassa vuokra-asunnossa. Nousu herättää monissa kateutta ja alemmuudetunnetta.

-Suomalaisille tuntuu olevan vaikeaa, jos toinen on yhtäkkiä taloudellisesti eriarvoisessa asemassa. Emme osaa suhtautua asiaan tai tiedä, miten käyttäytyä. Ihan kuin ystävä muuttuisi rahan mukana. Monet kokevat itsensä huonommaksi tällaisen ihmisen seurassa, Majasalmi kertoo.

Onnen kätkemiseen on olemassa omat sananlaskunsa, mutta Maija painottaa hienotunteisuutta ja anteliaisuutta. 

-Äkkirikastuneet huomaavat nopeaasti, että porukka vähenee ympäriltä. Ei kukaan halua joutua tilanteeseen, ettei pysty vastaamaan samalla mitalla takaisin. Rahoilla leveilemisen sijaan voi voi mieluummin maksaa aina pikkuisen enemmän kuin muut tai tarjota kokoi seurueelle. Kannattaa toki kysyä etykäteen, onko se varmasti kaikille ok.

Setelipinon heiluttelu illallispyödässä karkottaa ystäviä, mutta houluttelee puoleensa hyötysuhteesta nauttivia ottajia. Niitä vapaamatkustajakavereita, jotka ovat aina käsi ojossa mutta eivät koskaan anna mitään takaisin.

-Rikas ystävä on ottajalle oikea lottovoitto. Tasaaja pyrkii korvaamaan kaiken saamansa, mutta ottaja elää vain siivellä. Hänen touhujaan ei onneksi katsella kauaa, vaan ottajalla on pian tqakanaan vain kuihtuneita suhteita ja poltettuja siltoja, Matikka kuvailee.

Rahan takia menetetty ystävyyssuhde on kaamea ajatus. Onko lähimmäinen todella yhtä kuin hänen pankkitilinsä saldo? Mitataanko ystävyyttä anteliaisuudella, ja onko toisen oma minulta pois? Sen sijaan, että vertaat itseäsi ystävääsi, kysy rohkeasti, miten hän on onnistunut kerryttämään varallisuuttaan. Toisin kuin miehet, naiset jakavat harmittavan harvoin sijoitusvinkkejä tai avautuvat pieleen menneistä palkkaneuvotteluista. Ehkä olisi jo aika tehdä siihen muutos?

Katso myös:

12 asiaa, jotka jokaisen parikymppisen pitäisi tietää

Näin säästät vuokra-asuntomarkkinoilla

Näin säästät rahaa huomaamatta

Kuva: Istock

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat