Tiputko kärryiltä, kun puhe kääntyy esivaaleihin ja valitsijamiehiin? Ei hätää. Selitämme, mistä monimutkaisessa vaalijärjestelmässä on kyse, ja keitä ehdokkaita kannattaa tarkkailla.

Kauanko vaalit kestävät?

Oikeastaan tärkeimmät vaalit eivät ole varsinaisesti vielä edes alkaneet. Nyt käynnissä on esivaalit, jotka alkoivat helmikuun alussa ja jatkuvat kesäkuun alkuun saakka. Varsinaiset vaalit järjestetään 6. marraskuuta ja uusi presidentti astuu virkaansa 20. tammikuuta 2017. Koko vaaliruljanssi kestää siis lähes vuoden.

Miksi esivaaleistakin on syytä kiinnostua?

Siksi, että esivaaleissa päätetään, ketkä pääsevät mukaan varsinaiseen vaalitaistoon. Esivaalien tarkoitus on karsia usein aika kirjavasta ehdokasjoukosta potentiaaliset vaihtoehdot. Yleensä niitä jää jäljelle kaksi: yksi demokraatti ja yksi republikaani. Etenkin helmikuun esivaalit ovat tärkeät, sillä yleensä muut osavaltiot noudattelevat niiden tuloksia.

Esivaaleissa jokaisen osavaltion puolueet valitsevat edustajat puoluekokoukseen, joka järjestetään heinäkuussa. Valtapuolueilla on tuhansia edustajia, joten luvassa on isot bileet. Samalla vahvistetaan puolueen ehdokas. Silloin alkaa myös noin neljä kuukautta kestävä kaksintaistelu äänestäjien suosiosta.

Miksei vaalipäivänä äänestetä ehdokasta?

Marraskuussa amerikkalaiset suuntaavat vaaliuurnille, mutta eivät äänestä presidenttiehdokasta vaan valitsijamiestä, joka puolestaan tukee omaa suosikkiehdokastaan. Kuulostaako sekavalta? Monimutkaisen systeemin yksinkertaistamiseksi äänestyslapuissa lukee usein vain presidentti- ja varapresidenttiehdokkaiden nimet, joten monet amerikkalaisetkaan eivät tiedä, että ääni ei mene suoraan omalle suosikille. Valitsijamiehiä on yhteensä 538, ja voittaakseen vaalit ehdokkaan pitää saada 270 valitsijamiestä tuekseen.

Jotkut valitsijamiehet voivat myös muuttaa vaalien aikana mielensä ja asettua eri ehdokkaan tukijaksi. Koska kansanäänet eivät lopulta ratkaise, saattaa vaalit voittaa ehdokas, joka jäi äänissä kakkoseksi. Näin kävi vuonna 2010, kun George W. Bush hävisi kansanäänestyksen mutta sai eniten valitsijamiehiä ja valittiin siten presidentiksi. Jos tipuit kärryiltä, älä huoli – tällainen tilanne on ollut vain neljästi historiassa.

Miksi Lena Dunham twiittaa koko ajan Hillary Clintonista?

Demokraateilla on jäljellä kaksi ehdokasta: entinen ulkoministeri Hillary Clinton ja senaattori Bernie Sanders.

Clinton hakee presidentiksi toista kertaa ja on vahva ennakkosuosikki. Hän vetoaa kampanjassaan etenkin naisiin ja ajaa muun muassa palkkojen tasa-arvoistamista ja palkallista vanhempainvapaata. Kampanjaa on varjostanut sähköpostiskandaali, sillä Clinton käytti ulkoministeriaikanaan yksityistä sähköpostipalvelinta virallisien viestien lähettämiseen.

Clintonin tukijoiksi ovat ilmoittautuneet muun muassa Girls-sarjan Lena Dunham, laulajat Ellie Goulding ja Ariana Grande sekä Kim Kardashian.

Jos Clintonista tulee presidentti, saa Eurooppa monien näkemysten mukaan vihdoin apua pakolaiskriisiin. Clinton on sanonut, että Yhdysvaltojen pitäisi tehdä pakolaisten eteen enemmän. Tänä vuonna se vastaanottaa 8000 pakolaista. Clinton on myös luvannut hillitä ilmastonmuutosta hyödyntämällä etenkin aurinkoenergiaa.

Yhdysvaltain mittapuulla lähes vasemmistoradikaalina pidetty Bernie Sanders kohosi Iowassa Clintonin rinnalle. Hän kampanjoi muun muassa tuloeroja vastaan ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta.

Jos Sandersista tulee uusi presidentti, Yhdysvallat saattaa alkaa muistuttaa Suomea. 74-vuotias teräspappa on kertonut ihailevansa Pohjoismaiden koulutusta ja terveydenhuoltoa. Todellisuudessa suunnitelma on kuitenkin niin kallis, että se tuskin toteutuu.

Voiko Donald Trump oikeasti voittaa vaalit?

Republikaanien ehdokasjoukko on paljon suurempi. Kolme miestä on edelleen tiukasti kisassa mukana: liikemies Donald Trump, teksasilainen senaattori Ted Cruz ja floridalainen senaattori Marco Rubio. Kiinteistömoguli ja tosi-tv-tähti Donald Trump on ehdottomasti vaalien kiistellyin hahmo. Kukaan ei uskonut, että hänellä olisi mahdollisuuksia kivuta puolueensa ehdokkaaksi, mutta mielipidetutkimusten mukaan Donaldilla on vahva kannatus. Trump on karismaattinen puhuja ja laukoo epäkorrekteja mielipiteitä esimerkiksi siirtolaisuudesta.

Trumpin möläytyksiä on seurattu kiinnostuksella ja pelolla. Kun faktantarkastajat perehtyivät presidenttiehdokkaiden puheisiin, he huomasivat, että 76 prosenttia Trumpin puheista on valetta. Donaldin tukijoita ovat esimerkiksi ex-urheilijat Mike Tyson ja Dennis Rodman.

Jos Trumpista tulee presidentti, väkiluku saattaa kasvaa Euroopassa, koska moni on uhannut lähteä Yhdysvalloista Trumpin voiton seurauksena. Todellisuudessa monikaan Trumpin ehdottama laki ei menisi läpi kongressissa, joten vaikutukset jäisivät pieniksi.

Ted Cruz äärikonservatiivinen, syvästi uskonnollinen ja hyvin riidanhaluinen. Moni Trumpia kritisoinut kauhistui, kun Cruz voitti Iowan esivaalit. Cruz on kritisoinut erityisesti Obaman sairausvakuutusuudistusta ja luvannut kumota sen.

Jos Cruzista tulee presidentti, Eurooppa saattaa muuttua rauhattomammaksi paikaksi. Cruz suunnittelee tuhoavansa Lähi-idän terroristit ja pommittavansa Isis-maat tuhkaksi. Hän ei ole ottanut kantaa siihen, mitä sivullisille käy.

Marco Rubion tarina vetoaa kansaan: politiikan supertähdeksi nousseen Rubion vanhemmat ovat kuubalaisia maahanmuuttajia, ja hän kasvoi köyhissä oloissa. Cruzin ja Trumpin rinnalla nuori ja komea Rubio, 44, vaikuttaa viilipytyltä. Arvot ovat kuitenkin konservatiivisia, sillä hän muun muassa vastustaa aborttia eikä usko ilmastonmuutokseen.

Jos Rubiosta tulee presidentti, kannattaisi hänen perehtyä kansainväliseen politiikkaan hieman lisää. Vaaliväittelyissä on nimittäin käynyt ilmi, että Rubion mielestä Norjaa ja Ruotsia hallitsee presidentti. Rubion mielestä Yhdysvaltojen pitäisi toimia johtajana koko maailmalle. 

Milloin vaaleista viimeistään kannattaa kiinnostua?

Maaliskuun ensimmäistä päivää kutsutaan supertiistaiksi, sillä silloin esivaalit järjestetään 14 osavaltiossa yhtä aikaa. Tulokset antavat jo hyvän kuvan siitä, keiden takana jenkit oikeasti seisovat.

Lähteet: Wikipedia, CNN, TED Ed, Bloomberg, Forbes, New York Times, Yle, MTV, Ulkopoliittinen instituutti

Katso myös:

Beyoncén uusi video räjäytti internetin –  tällainen se on

Barbiella on nyt kurveja ja se on mielettömän hyvä juttu

Lista, jonka avulla pärjäät työelämässä

Kuva: MVPhotos

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat