Pornon katsomisesta ei tule enää mieleen vain ne pimeiden huoneiden yksinäiset miehet. Hyvä niin, sillä pornon parissa vietetyllä ajalla on tutkimusten mukaan monia hyötyjä sen tärkeimmän, nautinnon, lisäksi.

Faktat tiskiin! Yksi kolmesta naisesta katsoo pornoa ainakin kerran viikossa. Useimmiten yksin ja tietokoneen sijaan älypuhelimen ruudulta. Valtaosa naisista ei koe, että pornonkatselulla olisi mitään negatiivista vaikutusta heidän seksielämäänsä ja parisuhteisiinsa – oikeastaan päinvastoin. Tiedot käyvät ilmi viime syksynä julkistetusta brittitutkimuksesta, joka selvitti kolmen tuhannen vastaajan avulla naisten suhtautumista pornoon.

Pornosta on tullut arkipäivää tai ehkä paremminkin osa normaalia illanviettoa. Eikä siitä enää puhuta punaisin korvin ja kihelmöivin poskin. Porno voi olla osa seksuaalisuutta ja seksuaalisuus puolestaan oleellinen osa elämää. Tätä mieltä on myös ruumiillisuuden esittämistä mediassa tutkinut Katariina Kyrölä Turun yliopistosta. Tutkija  sanoo, että käsitys siitä, että naiset eivät puhuisi keskenään pornosta on vanhentunut mielikuva, ei tämän päivän todellisuutta:

–Nykyiset alle 40-vuotiaat ovat kasvaneet internetin runsauden aikakaudella, jolloin porno on ollut vain parin klikkauksen päässä. Koska pornoa on ollut niin helposti saatavissa, siitä ei ole tullut tabua, joten kyllä siitä puhutaan ja sitä myös jaetaan naisporukoissa.

Kyrölä oli mukana tutkimushankkeessa, jossa kartoitettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston kanssa suomalaisten pornokokemuksia. Materiaalia kertyi kaikkiaan 853 sivua.

–Kaikista intensiivisimmät tunteet eivät liittyneet pornon sisältöön, vaan siihen miten sitä on aikaisemmin voinut hankkia itselleen. Moni myös huolehti siitä, että jos muut saisivat tietää.

Kiitos internetin, ruskeiden kirjekuorien aika on ohi ja häveliäisyys vähentynyt.

Kaikkea löytyy, kaikkea katsotaan

Pornon perusmääritelmä kuuluu näin: se on materiaalia, jonka pyrkimyksenä on kiihottaa lukijaansa tai katsojaansa seksuaalisesti.

–Myös yleisessä levityksessä olevien elokuvien kohtauksia, kliinisiä raportteja ja vaikkapa ihan Anttilan kuvastoja on käytetty pornona, tutkija kertoo.

Mistä vain voi kiihottua ja pornossa mikä tahansa on mahdollista. Pornosivusto Pornhubin tilastojen mukaan naiset katsovat miehiä enemmän rajua seksiä ja sitomista. Kyrölä muistuttaa, että pornomieltymykset ja fantasiat eivät ole yksi yhteen niiden halujen ja toiveiden kanssa mitä omassa makuuhuoneessa tapahtuu.

–Kielletyn ja sallitun välisellä rajapinnalla liikkuminen on kiehtovaa ja vapauttavaa. Pornon avulla voi kokeilla rooleja, jotka eivät muuten ole mahdollisia. Esimerkiksi raiskausfantasiat ovat yleisiä, mutta kukaan tuskin toivoo sellaista oikeasti kohdalleen.

Fantasiamaailmaan karkaaminen on oivallista vastapainoa arjelle ja moni lievittää stressiä katsomalla pornoa. Kyrölä kertoo, että heidän tutkimuksessaan kävi ilmi, että pornon kuluttaminen lisäsi vastanneiden ymmärrystä niin kehosta, seksuaalisuudesta ja nautinnosta kuin näiden kaikkien moninaisuudestakin.

–Aivan kaikenlaista löytyy ja aivan kaikenlaista katsotaan, Kyrölä tiivistää.

Pornon ansiosta monet naiset ovat saaneet itsevarmuutta pyytää kumppaniltaan sitä, mitä oikeasti haluavat sängyssä.

Myös ne pariskunnat, jotka katsovat säännöllisesti yhdessä pornoa, ovat tutkimusten mukaan tyytyväisempiä seksielämäänsä kuin ne pariskunnat, joiden ajanviettoon pornon katsominen ei kuulunut.

Porno ja naisen asema

Kun pornosta keskustellaan, usein joku sanoo, ettei pidä sitä siksi, että se alistaa ja esineellistää naisia. Argumentti juontaa juurensa 70-luvulle niin sanottuun suureen seksisotaan, jolloin feministit jakautuivat karkeasti kahteen eri leiriin: pornon ja seksuaalisen vapauden puolustajiin sekä niihin, jotka vastustivat pornoa ja miesten dominoivaa asemaa seksuaalikulttuurissa.

–Historiallisesti on totuttu ajattelemaan, että miehen seksuaalisuus on hänelle itselleen, kun taas naisen seksuaalisuus miestä varten. Kun nainen katsoo pornoa, hän tekee sen itseään varten ja oman tyydytyksensä takia, Kyrölä miettii.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kannalta pornon katsominen voi itseasiassa olla hyvä juttu. Kanadalaisen University of Western Ontarionin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan pornon katsominen nimittäin ei synnytä naista alentavia asenteita. Tutkimuksesta kävi ilmi, että ne, jotka katsoivat pornoa olivat todennäköisemmin sukupuolestaan riippumatta feministejä ja suhtautuivat positiivisemmin esimerkiksi aborttiin ja naisten urakehitykseen, kuin ne, jotka eivät pornoa katsoneet.

Aiemmin tutkimuksissa on onnistuttu oikomaan käsitys siitä, että pornonäyttelijät tulisivat huonoista lähtökohdista ja olisivat kokeneet hyväksikäyttöä.

Todellisuudessa aikuisviihteessä esiintyvillä naisilla on usein keskivertoa parempi itsetunto, he ovat hengellisempiä ja suhtautuvat positiivisemmin vartaloihinsa kuin muut.

Hyvän omantunnon pornoa

Kyrölä sanoo, että koska pornoa on markkinoilla valtavasti, joukkoon mahtuu paljon epämääräistäkin. Tuotoksia, jotka ovat taustoiltaan kaikkea muuta kuin eettisesti kestäviä.

Tästä syystä tiedostava kuluttaja ilahtuu siitä, että tänä päivänä löytyy pornoa, josta nauttii kehon ja mielen lisäksi myös omatunto: on eettistä, feminististä ja niin sanottua reilun kaupan pornoakin.

–Nykyään on paljon erilaisia projekteja, joiden tarkoitus on laajentaa käsitystä pornon valtavirran ulkopuolelle.

Vaikka pornoa katselee useampi kuin moni, se ei silti ole kaikkien juttu. Jokainen saa kiksinsä mistä haluaa ja niin kuuluukin. Kyrölän mielestä pornoon ei kannata jättää tutustumatta siksi, että on kuullut jossain puhuttavan, että sen katsominen voi kapeuttaa kuvan seksistä pelkäksi toiminnaksi, surkastuttaa oman mielikuvituksen tai vaikuttaa tuhoisasti itsetuntoon. Kommentit ovat taas yksi keino kontrolloida naista ja hänen seksuaalisuuttaan, joten pornoon liittyvistä riskeistä puhuminen ei tee tee tutkijan mielestä palvelusta kenellekään.

–Ainahan ja kaikesta voi sanoa, että voi tapahtua jotain, mutta kannattaako? Tällainen puhe vaan ylläpitää ajattelua, jossa seksuaalisuus ja sen erilaiset muodot ovat vaarojen ja riskien täyttämä miinakenttä varsinkin naiselle.

Totta. Sellaisesta ajatuksesta olisi pitänyt päästä jo ajat sitten eteenpäin.

Kuva: iStock

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat