Haaveiletko omasta asunnosta? Kokosimme tärkeimmät kysymykset asuntosäästämisestä ja pyysimme niihin vastaukset ammattilaiselta.

1. Minulle ei juuri jää ylimääräistä käteen. Kuinka voin aloittaa säästämisen?

Harvalla meistä jäisi ylimääräistä käteen kuun lopussa ilman tietoista päätöstä säästämisen aloittamisesta.

Teetä pankissa itsellesi sijoitussuunnitelma ja tee kuukausisäästösopimus, jolloin rahat siirtyvät automaattisesti tililtäsi palkkapäivänä. Pienelläkin summalla pääset alkuun, ja aika tekee tehtävänsä sijoitustesi arvon kehityksessä. Aina, kun maksat ostoksia kortilla, haluamasi pyöristyssumma siirtyy säästöön toiselle tilille. Pesämunaa alkaa kertyä vähitellen.

2. Tuloni vaihtelevat kuukausittain. Miten minun kannattaa lähteä luomaan säästöbudjettia?

Käy kulusi läpi ja jaa esimerkiksi neljännesvuosittain tulevat laskut jokaiselle kuukaudelle. Laske, paljonko käytät rahaa ruokaan, vaatteisiin, kauneuden- ja terveydenhoitoon sekä harrastuksiin. Laske budjettiisi myös hieman ylimääräistä pelivaraa, koska elämässä tulee aina yllättäviä menoja. Avaa erillinen taloustili, johon siirrät joka kuukausi laskemiesi kuukausimenojen summan verran rahaa ja maksa tältä tililtä kaikki talouden laskut ja muut vakituiset menot. Jos tulosi vaihtelevat niin huomattavasti, että jonain kuukautena rahaa tulee vähemmän kuin pakollisten kuukausimenojen summa on, sinun täytyy laittaa enemmän rahaa säästöön sellaisena kuukautena, jolloin tulosi ovat suuremmat. Mieti myös jo etukäteen, mistä ja miten voit karsia kuluja tarvittaessa, jos tulosi ovat pidempään totuttua pienemmät.

3. Olen määräaikaisessa työsuhteessa. Voinko saada pankista lainaa?

Myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville myönnetään asuntolainoja. Pankki huomioi tyypillisten määräaikaisten töiden alat (mm.koulutus-, terveydenhoito-, ja sosiaalialat). Kun pariskunnat hakevat lainaa ja toinen hakijoista on vakituisessa työsuhteessa ja toinen määräaikaisessa, arviointi perustuu kokonaistilanteeseen.

4. Onko lainaa nyt erityisen vaikea saada?

Kun asiakkaalla on riittävä maksukyky ja vakuudet, riittävästi omarahoitusosuutta ja luottotiedot kunnossa, lainaa ei ole vaikea saada.

5. Onko omistusasunnossa asuminen aina taloudellisesti järkevämpää kuin vuokralla asuminen?

Omistusasuminen on yleensä taloudellisesti järkevämpää. Silloin säästää itselleen tulevaisuutta varten, ja asuminen on taloudellisesti joustavampaa, kun voi sopia tarvittaessa maksujärjestelystä pankin kanssa (esimerkiksi lyhennysvapaat).

6. Miten varaudun, kun menen neuvottelemaan lainasta?

Kannattaa haarukoida lainan tarvetta pankkien sivuilla olevien asuntolainalaskureiden avulla ja selvittää, millainen laina olisi mahdollinen. On hyvä tutustua etukäteen myös muihin asuntolainaan liittyviin lisäpalveluihin, kuten korkosuojaukseen, lainaturvavakuutukseen ja kotivakuutukseen.

Konttoriin tullessa on hyvä olla mukana hekilöllisyystodistus sekä palkkakuitteja ja/tai tiliotteet muutamalta kuukaudelta.

Kun hakijalla on lainalupaus, hän voi lähteä etsimään asuntoa ja tehdä tarjouksen.

7. Ostamme asunnon poikaystäväni kanssa. Kannattaako meidän ottaa yhteinen laina vai omat?

Molemmat vaihtoehdot ovat hyviä tarpeesta riippuen. Kun vakuus (asunto) on yhteinen, pankin kannalta ei ole merkitystä, ovatko lainat yhteisiä vai erillisiä. Jos otatte erilliset lainat, ne voi valita eri viitekoroilla, korkosuojilla jne. Tosin yhteisen lainankin voi jakaa tarvittaessa useaksi erillislainaksi.

8. Ostamme asunnon poikaystäväni kanssa. Nyt eroamme. Onko minun mahdollista ostaa poikaystäväni ulos asunnosta ilman, että taloudellinen rasite on kohtuuton?

Tarvittaessa laina-aikaa voidaan pidentää, jolloin kuukausierä pienenee. Myös valituilla lyhennysveloilla voi vaikuttaa kuukausierän määrään. Tasalyhenteisessä lainassa on alussa korkeammat kuukausierät, koska lyhennys on aina samansuuruinen, kun taas esimerkiksi annuiteettilainassa maksetaan lähtökohtaisesti aina sama kk-erää. Erä muuttuu vain, jos korot muuttuvat.

9. Tuloni vaihtelevat paljon. Voiko pankin kanssa sopia erisuuruisista lyhennyksistä eri kuukausille? Entä kuinka usein voi valita, että lyhennän lainasta vain korot?

Lainan kk-erät ovat suunnilleen samansuuruisia. Vaihtoehtoisesti voit säästää tulevia palkattomia kuukausia ajatellen ja mitoittaa kk-erät mahdollisimman pieniksi. Esimerkiksi Nordean asiakkaat voivat sopia asuntolainaansa lyhennysjouston, jonka avulla voi maksaa vähemmän tai enemmän (aina vähintään korot ja kulut) verkkopankin kautta.

10. Jos ostan asunnon, mitä kaikkia muita asuntoon liittyviä maksuja maksettavakseni tulee lainanlyhennyksen lisäksi?

Ensiasunnon ostajalla (18-49-vuotias) ei ole varainsiirtoveroa (2/4%) maksettavanaan valtiolle.

Lainanlyhennyksen lisäksi asunto-osakkeen ostaja maksaa:

-Vastikkeen, veden ja mahdollisen autopaikan ja saunamaksun.

-Sähkön.

-Kotivakuutuksen.

11. Kahden asunnon loukkuun jääminen pelottaa, jos haluan parin vuoden päästä isomman kodin. Kuinka yleistä se on, onko pelkoni turha?

On suositeltavaa myydä ensin nykyinen asunto ja ostaa vasta sitten uusi. Jos vanha asunto on velaton, silloin pelko ei ole niin suuri.

12. Kuinka suuren osan tuloistani asumismenot voivat viedä, jotta olen silti järkevällä taloudellisella pohjalla?

Monesti näkee sanottavan, että tuloista maksimissaan 40 prosenttia voi mennä asuntolainan hoitoon. Mutta on aivan eri asia maksaa 40 prosenttia 10 000 euron nettotuloista.

Laskemme Nordeassa tuloja velkasuhteen maksimin tulojen mukaan. Laskennassa asuntolainan oletuksena käytetään 20-25 vuoden laina-aikaa ja 6 prosentin stressikorkotasoa. Esimerkiksi alle 600 euron nettokuukausituloilla velkaa ei voi olla ollenkaan, 801-1300 euron tuloilla velan hoitoon voi mennä korkeintaan viidennes nettotuloista, 1901-2300 euron nettotuloilla velan hoitoon voi mennä 30 prosenttia nettotuloista ja yli 2300 euron nettotuloilla hyväksyttävä lainanhoitomeno on maksimissaan 35 prosenttia nettotuloista.

Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että asuntolainaa kannattaa ottaa maksimissaan kolme kertaa talouden bruttovuositulojen verran. Tällaista lainaa pystyy vielä hoitamaan ja järjestelemään yllättävissä tilanteissa, esimerkiksi jos joutuu työttömäksi. Oman talouden riskejä kannattaa arvioida tarkasti ja huolehtia tarvittavasta vakuutusturvasta.Jos lainaa on paljon suhteessa talouden tuloihin ja varallisuuteen, kuten esimerkiksi ensiasunnon ostajilla tai omakotitalon rakentajilla tyypillisesti on, myös korkoriskiltä suojautuminen on tärkeää. Suosittelemmekin sitomaan puolet lainasta esimerkiksi kiinteään korkoon.

13. Kannattaako ASP-tili? Miksi se on parempi kuin normaali säästötili?

ASP-tilille maksetaan verotonta korkoa (1%) sekä lisäkorkoa avausvuodelta ja seuraavilta viideltä vuodelta (4%).

14. Miten omistusasunto vaikuttaa opinto- ja asumistukiini?

Omistusasunto ei vaikuta opintorahaan. Asumismuotosi ja perhesuhteesi ratkaisevat sen, kuulutko opintotuen asumislisän vai yleisen asumistuen piiriin. Asian voi tarkistaa Kelan sivuilta.

Kuva: iStock

Katso myös:

OMG! O.C. -talo on myytävänä

16 ongelmaa, jotka vain opiskelijat ymmärtävät

 

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat