70-luku on nyt in. Pukeudumme jälleen 70-luvun tyyliin poolopaitoihin ja leveälahkeisiin housuihin. Mutta millaista oli olla 25-vuotias 70-luvulla?

Keppanaa yliopiston kuppilassa

Vaikka opintotuella eläminen tekee joskus tiukkaa, olemme silti onnekaita. 70-luvulla opintotukea ei maksettu lainkaan, vaan opiskelujen ohella tehtiin töitä ja nostettiin opintolainaa.

70-luvulla tupakkaa poltettiin sisätiloissakin.

”Yliopistollakin sai polttaa luentosalin takaosassa. Tenttiin mentiin tupakat ja tuhkakuppi mukana. Tauolla ostimme keskiolutta yliopiston kuppilasta. Joillakin juominen riistäytyi hieman käsistä. Silti kaunis käytös kuului asiaan. Kukaan ei kiroillut tai huutanut sopimattomuuksia kuten nykyään”, 70-luvun kaksikymppinen Ulla kertoo.

Hametta päälle!

70-luku oli taloudellisen kasvun ja positiivisen muutoksen aikaa. Töitä löytyi helpommin kuin nykyään. Maaseudulla työpaikat kuitenkin vähenivät ja monet nuoret lähtivät Ruotsiin työnhakuun, osa kielitaidottomina.

Työtahti oli rauhallisempi kuin nykyään. Kun ei ollut kannettavia tietokoneita, töitä ei voinut ottaa kotiin.

”Ylityöt olivat harvinaisia, mutta työpaikassani tehtiin lauantaina puolikas työpäivä. Naiset eivät 70-luvun alussa saaneet käyttää housuja työpaikalla, vaan hame tai mekko oli pakollinen. Pomoille ja vanhemmille työkavereille tuli niiata”, 70-luvun kaksikymppinen Agneta kertoo.

Perinteistä perhe-elämää

Asutko avoliitossa? Olisit ollut vielä 70-luvulla radikaali, sillä tuolloin seurusteluvaiheen jälkeen mentiin usein naimisiin.

Tilastokeskuksen mukaan naiset menivät 70-luvulla naimisiin keskimäärin noin 23-vuotiaina ja miehet noin 25-vuotiaina. Nykyään naiset menevät ensimmäisen kerran naimisiin keskimäärin 30,7-vuotiaina ja miehet 32,9-vuotiaina.

Lapsilukua oli helppo suunnitella, koska e-pillerit tulivat markkinoille 60-luvulla. Lapsiluku pieneni, ja oli epätavallista, jos jollain oli enemmän kuin kaksi lasta. Alkoi olla tavallista, että äidit menivät töihin ja laittoivat lapset päiväkotiin.

Telttailua ja bacardicolaa

Ulkomaan matkailu yleistyi, vaikka se oli edelleen kallista. Senkin takia camping eli telttailu tai asuntovaunuilu oli suosiossa. Myös tanssilavoilla käytiin ahkerasti.

Matkoilta ei napsittu kuvia Instagramiin vaan kuvattiin värivalokuvafilmille, mikä oli juuri tullut markkinoille. Kuvien laatu ei ollut kummoinen, sillä monet tuon ajan kuvat ovat kellastuneita.

Opiskelijat juhlivat usein kotibileissä ja osakuntajuhlissa, sillä ravintolassa käyminen oli kallista.

”Joimme juhlissa olutta ja hienommissa juhlissa bacardi colaa, gin tonicia ja Tom Collinsia. Viiniä juotiin korkeintaan viikonloppuisin päivällisillä. Tytöt joivat ja polttivat silloin selvästi vähemmän kuin pojat”, Agneta kertoo.

Nykyajan fitnessbuumista ei ollut 70-luvulla tietoakaan.

”Lehdessä alettiin mainostamaan kuntokouluja. Silloin oli ihan uutta, että aikuinen ihminen voimistelee jos ei ole pakko“, Ulla kertoo.

Värikästä kotoilua

Jos olet kyllästynyt sisustukseesi, vaihda vaikka 70-luvun värikylläisyyteen. Maalaa yksi seinä ruskealla ja toinen vihreällä tai oranssilla. Vaihtoehtoisesti voit tapetoida seinät ruudullisella tai kukikkaalla tapetilla.

”Huonekaluja tehtiin myös itse. Tein esimerkiksi Femina-lehden ohjeen mukaan lepotuolit lastulevystä ja turvavyön paloista. Tyynyt ompelin Marimekon sinivihreästä Lokki-kankaasta, mitkä täytin vaahtomuovirouheella”, Ulla kertoo.

Ruuat tehtiin itse raaka-aineista. Kotiin kannettiin usein jauhelihaa, norjanseitä, kokonaisia syväjääbroilereita ja sinistä lenkkiä. Vegetarismia ei tunnettu. Pizza ja pasta yleistyivät ja hampurilaisbaarien määrä kasvoi.

Auton omistaminen yleistyi. Halvimpia automerkkejä olivat tuolloin pieni Fiat, Volkswagen kupla ja itäsaksalaiset autot kuten Moskvitz (niin sanottu Mosse), Trabant ja Wartburg.

Kissarajausten paluu

70-luku on palannut myös meikkipussiin. Graafiset kissansilmärajaukset, pastellin väriset luomet ja hiusten keskijakaus ovat jälleen in. Ota mallia vaikka Charlien enkeleiltä, jotka 70-luvulla valloittivat tv-ruudut ilmavine kiharapehkoineen.

Tyylien kirjo

Samettivaatteet, poolopaidat, leveälahkeiset housut, maksimekot, kestoprässätyt jerseyhousut… 70-luku rönsyili monia eri tyylejä: diskoa, rockia, punkkia ja new age-tyyliä.

Asusteista must olivat korokepohja- tai pölkkykorkokengät, massiivinen vyöt ja isot aurinkolasit. Miehillä muodissa olivat mahdollisimman pulskat pulisongit, todella piukat paidat ja neuleet.

”Monet 20–30-vuotiaat ottivat kantaa ihmisoikeuksien tai luonnonsuojelun puolesta esimerkiksi Koijärvi-liikkeessä. Se näkyi myös muodissa. Itse pukeuduin mattavihreään Fjällräven-settiin reppua myöten”, Ulla kertoo.

Moni ompeli vaatteensa itse esimerkiksi Marimekon kankaista, koska kankaat olivat tuolloin edullisempia.                                                                

Get on, get on baby, get on!

Nykyään on helppo soittaa musiikkia ilmaiseksi vaikka Spotifystä, mutta 70-luvulla kuunneltiin radiota ja ostettiin musiikkia vinyyleinä tai C-kasetteina levykaupasta.

Levylautasella oli iskelmää, rockia, punkkia ja vuosikymmen loppupuolella diskomusiikkia. Suosikkeja olivat muiden muassa Hurriganes, Queen, Baccara, Donna Summer, Alice Cooper, Gloria Gaynor, Carola Standertskjöld, Danny, Vicky Rosti ja Pelle Miljoona. Sekä tietenkin Abba, joka voitti Euroviisut vuonna 1974 kappaleellaan Waterloo.

Tiesitkö muuten, että ensimmäinen Ruisrock järjestettiin vuonna 1970?

Juttua varten on haastateltu Agneta Fuhrmannia ja Ullaa, jotka olivat 70-luvun parikymppisiä.

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat