The Jinx (HBO)

The Jinx kertoo ökyrikkaasta kiinteistöperijästä Robert Durstista. Robertin vaimo Kathleen McCormack katosi vuonna 1982. Kun selvisi, että Robert oli ollut pitkään väkivaltainen vaimoaan kohtaan, alettiin häntä epäillä syylliseksi vaimon katoamiseen. Tarina monimutkaistuu entisestään, kun Robertin sydänystävä Susan Berman löytyi murhattuna asunnostaan. Vuotta myöhemmin myös Robertin naapurin Morris Blackin ruumis löydettiin paloiteltuna läheisestä joesta. Huippujuristiensa avulla Robert onnistuu kuitenkin pysyttelemään vapaana kerta toisensa jälkeen. Outo tapahtumaketju pysyikin selvittämättömänä, kunnes elokuvantekijä Andrew Jarecki alkoi tutkia tapauksia. Kiinnostavaa on, että Robert Durst tarjoutui vapaaehtoisesti mukaan dokumenttiprojektiin. Tapauksesta on tehty myös Ryan Goslingin ja Kirsten Dunstin tähdittämä elokuva All Good Things

Cowspiracy (Netflix)

Paljon puhuttanut Cowspiracy ravistelee katsojan ajattelemaan omien ruokailutottumuksiensa vaikutuksia ympäristöön. Dokumentti käsittelee vaiettua totuutta siitä, kuinka paljon tehomaatalous maapalloamme saastuttaa.  Mutta miksi suurimpienkin ympäristöjärjestöjen edustajat ovat vastahakoisia puhumaan asiasta? Koska liha- ja maitoteollisuus kuuluvat monien luonnonsuojelujärjestöjen tärkeimpiin rahoittajiin, väittävät Cowspiracyn tekijät. Vaikka dokumentti uskoo, että veganismi voisi pelastaa maapallon, ei se tuputa näkemyksiään katsojalle liian painostavalla tavalla. Dokkarin on tuottanut Leonardo DiCaprio.


Making A Murderer (HBO)

Making A Murderer on Netflixin joulukuussa julkaisema kymmenosainen dokumenttisarja, joka kertoo Steven Avery -nimisen miehen tarinan.  Steven tuomittiin vankilaan raiskauksesta vuonna 1985. 18 vuotta myöhemmin kehittyneiden DNA-tutkimusten perusteella Steven pystyttiin kuitenkin todistamaan syyttömäksi. Hän vapautui vankilasta valtavan mediahuomion saattelemana vuonna 2003. Juuri kun Steven oli saamassa tapahtuneesta huomattavan summan rahaa vahingonkorvauksena, alettiin häntä syyttää uudesta rikoksesta. Tällä kertaa Steven oli pääepäiltynä 25-vuotiaan valokuvaajan Teresa Halbacin murhasta. Yhdysvaltain oikeusjärjestelmän epäoikeudenmukaisuuteen pureutuvan dokkarin keskeisempänä kysymyksenä onkin, lavastivatko viranomaiset Steven Averyn syylliseksi murhaan. 

Woody Allen - A Documentary (Netflix)

Uskomattoman uran tehnyt Woody Allen on edelleen pinnalla, vaikka ohjasi ensimmäisen elokuvansa jo yli 40 vuotta sitten. Muun muassa Match Pointin, Midnight in Parisin ja You Will Meet a Tall Dark Strangerin tehneen Woodyn urasta kertova dokumentti yhdistelee taitavasti haastatteluita ja mielenkiintoista arkistomateriaalia. Woodyn itsensä lisäksi haastatteluissa vilahtelee monia tuttuja kasvoja kuten Naomi WattsPenélope Cruz, ja Scarlett Johansson. Dokkarissa vieraillaan myös Woodyn lapsuudenmaisemissa Brooklynissa, sillä näytteleehän New York isoa roolia monissa ohjaajan elokuvissa. Woodyn uraan mahtuu menestysleffojen lisäksi useita floppeja. Mielenkiintoista onkin kuulla, miksi niin monet yleisöltä murskakritiikin saaneet elokuvat kuuluvat ohjaajan henkilökohtaisiin suosikkeihin.

Arman pohjantähden alla (Ruutu)

Arman Alizadin uusi, kymmenenosainen Arman pohjantähden alla on silmiä avaava dokumenttisarja, joka kertoo suomalaisen yhteiskunnan monista eri todellisuuksista. Jaksojen teemoihin kuuluvat muun muassa asunnottomuus, huumeongelma,  Cannonball-moottoripyöräjengi ja turvapaikanhakijat.  Arman soluttautuu elämään ainakin jossain määrin yhteiskunnan ulkopuolelle suljettujen ihmisryhmien kanssa. Dokumentti haastaa katsojan väkisinkin kohtaamaan omat ennakkoluulonsa ja pohtimaan suhtautumistaan sarjassa esiteltyjä ihmiskohtaloita kohtaan.  

 

 

Ihanimman lahjan eteen on uhrattu seteleiden sijaan aikaa. Herkullinen suolakeksifudge onnistuu aloittelevaltakin leipurilta!

Suolakeksifudge

Ainekset:

2 ½ dl kuohukermaa
2 ½ dl sokeria
ripaus suolaa
25 g voita
1 ½ rkl glukoosisiirappia
20 g suolakeksejä
100 g maitosuklaata
sormisuolaa

Tee näin:

Kiehauta kerma ja sokeri kattilassa. Lisää suola, voi ja glukoosisiirappi. Anna seoksen kuplia koko ajan sekoittaen noin 15 minuuttia tai kunnes se on selkeästi paksumpaa. Rouhi suolakeksit joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun astiaan, ripottele pinnalle sormisuolaa ja anna jäähtyä. Leikkaa paloiksi.

Kuva: Juha Salminen

Katso myös:

Haluatko säästää? Kuusi vinkkiä, joiden avulla pääset oikeasti alkuun

Finnairin lentäjänä työskentelevä Pia Stenholm: ”Uravalinnastani ollaan yllättyneitä sukupuoleni takia”

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat