Ei nimi miestä pahenna, mutta paljon se kertoo.

Suomen eturivin räppärit ovat napanneet nimensä muun muassa piirroshahmoilta ja sanakirjasta.

Pyhimys

”Pyhimys tuli mieleeni fiktiivisestä hahmosta Simon Templarista. Kuvittelin nimen viittaavan tilanteeseen sarjakuvassa, jossa joku esittää viatonta ja pään ympärille ilmestyy sädekehä. Nykyään nimen merkitys on syventynyt. Se kuvaa ennen kaikkea sitä, ettei mikään ole pyhää – etenkään se oma pikkuinen ego, jota niin tässä ajassa korostamme.”

Teflon Brothers kesällä muun muassa Summer Upissa 9.7. ja Weekend Festivaleilla 5.8.

Aste

”Tein 2000-luvun alussa musiikkia vähän tukevamman kaverin kanssa, ja heitimme läppää, että voisimme olla Asterix ja Obelix. Nimi jäi, sillä tein vuoteen 2006 asti musaa Asteriksena. Siitä kaverini muodostivat lempinimen Aste.”

Aste kesällä muun muassa Pipefestesteillä 23.7.

Uniikki

”Artistinimeni juontaa juurensa breakdance-ajoiltani, kun jokaisella breikkarilla piti olla siisti taiteilijanimi. Nimekseni muodostui Kid Unique, joka kuvasi pientä kokoani ja omalaatuista tanssityyliäni. Kun aloin räpätä suomeksi, nimi kääntyi sujuvasti Uniikiksi. Mielestäni artistinimeni on kestänyt hyvin ajan hammasta.”

Uniikki kesällä muun muassa Pipefesteillä 22.7.

Paperi T

”T nimen perässä tarkoittaa tiikeriä. Paperitiikeri on asia, joka vaikuttaa uhkaavalta, mutta lähempää katsottuna se osoittautuukin vaarattomaksi.”

Ruger Hauer kesällä muun muassa Ruisrockissa 10.7. ja Ilosaarirockissa 17.7.

Redrama

”Halusin 13-vuotiaana itselleni mystisen taiteilijanimen. Päädyin selailemaan sanakirjaa ja huomasin, että re-substantiivin voi laittaa todella monen sanan eteen. Sieltä se Redramakin syntyi. Jossain kohtaa uraani olisin halunnut vaihtaa nimeni, mutta se vaihe meni onneksi ohitse. Nykyään Redrama on tärkeä osa identiteettiäni.”

Ricky-Tick Big Band kesällä muun muassa Ruisrockissa 9.7. ja Pori Jazzeilla 15.7.

Brädi

”Kun aloin tehdä räppiä, suuri osa suomiräppäreistä kirjoitti tekstinsä englanniksi. Ehdin tehdä jonkin verran musiikkia englanniksi Brad Spittinä, ja myöhemmin kun kieli vaihtui kotimaiseen, se suomentui tuttavallisesti Brädiksi. Nimi on ollut hyvä, ytimekäs ja erottuva. Haittaa siitä on ollut siltä osin, että se kirjoitetaan helposti väärin. Olen ollut välillä Bärdi, Brändi ja ties mitä. Get it right!”

Brädi kesällä muun muassa Beach Partyissa 12.8. ja Blockfesteillä 20.8.

Nikke Ankara

”Etunimeni on Niiles, mutta kaikki ovat aina kutsuneet minua Nikeksi. Ankara tuli siitä, kun räppäystyylini oli urani alkuaikoina hyvin ankara. Tykkään nimestäni ja se jää helposti mieleen. Ankara kyllä välillä vähän naurattaa, mutta pystyn elämään sen kanssa.”

Nikke Ankara kesällä muun muassa Provinssissa 1.7. ja Wanaja Festivaleilla 22.7.

Mäkki

”Mäkki-nimi perustuu jenkkislangitermiin mack ja tarkoittaa kaikessa kauneudessaan teräväkielistä, sulavan puhetaidon omaavaa oman alansa pomoa, joka pyörittää ja hallitsee kuvioita. Kun aloitin räppäämisen kauppaopistoaikoinani, nimeksi muodostui B-Mäkki, myöhemmin nimi vakiintui Mäkiksi tai Aito Mäkiksi.”

Mäkki kesällä muun muassa Summer Upissa 8.7.

Spekti

”Artistinimeni, alunperin Aspekti, on peräisin niiltä ajoilta, kun oli makeeta, että nimi tarkoitti jotain. Samaan tyyliin kuin vaikka Avain tai Elastinen. Koin tuovani musiikkiin oman näkökulmani, jota nimeni ilmensi. Myöhemmin Aspektista tippui a-kirjain pois, kun frendit alkoivat kutsua minua Spektiksi.”

Spekti kesällä muun muassa Pipefesteillä 22.7.

Timo Pieni Huijaus

”Nimi syntyi, kun puoliksi espanjalainen ystäväni kertoi, että Timo tarkoittaa Espanjaksi lievää tai pientä huijausta. Ennen sitä nimeni olivat pääsääntöisesti mahtipontisia adjektiiveja, joten tuntui hyvältä, että nyt se oli maanläheinen ja sopivasti erilainen. Lyhenne TPH on ottanut paikkansa kutsumanimenäni. Olen vuosien aikana kasvanut nimeeni kiinni ja se on tullut jäädäkseen. Minä olen Timo Pieni Huijaus.”

Timo Pieni Huijaus kesällä muun muassa Summer Upissa 9.7. ja Pipefesteillä 23.7.

Kuvat: Andrei Kipahti, Fembo Art, Tero Ahonen, Sami Siilin, Rähinä Records, Nadi Hammouda

Liikennelentäjä Pia Stenholmilla on takanaan yli miljoona lennettyä kilometriä. Kaupungit ja työkaverit vaihtuvat päivittäin, mutta yksi asia pysyy samana: intohimo ilmailuun

Työnkuva

Pia Stenholm työskentelee Finnairilla perämiehenä, tai epävirallisemmin ”toisena ohjaajana”. Pia siis vastaa kapteenin kanssa lennon suorittamisesta. Kapteenilla on aina hiukan isompi vastuu ja velvollisuus, mutta itse lentämistä kapteeni ja perämies tekevät lennoilla saman verran.

– Lentäjän työ on normaalioloissa suhteellisen helppo työ, jossa pääsee kuitenkin päivittäin haastamaan itseään ja ottamaan vastuuta, Pia kertoo.

Hyvä fyysinen kunto on lentäjälle etu. Työssä on jaksettava istua pitkiä aikoja putkeen, ja kropan on kestettävä vuorotyön tuomat rasitteet. Lentäjän työ ei ole välttämättä paras valinta silloin, jos ihminen on luonteeltaan kova stressaamaan.

– Ikävämpiä ovat tilanteet, kun eteen tulee jotain meistä riippumatonta, kuten huono sää, joka estää lennon lähdön tai laskeutumisen aikataulussa. Otsalle nousee pieniä hikikarpaloita, kun tietää, että myöhästyminen vaikuttaa jokaiseen koneessa istuvaan matkustajaan.

Pia oli 7-vuotias, kun hän matkusti ensimmäistä kertaa lentokoneella. Ilmailu kiehtoi jo lapsena, mutta Pia haaveili aluksi lentoemännän ammatista. Uravalinta kuitenkin konkretisoitui lopullisesti teini-iässä isän kannustamana.

Koulutus

Pia muutti 16-vuotiaana Vääksyyn, jossa hän kävi ilmailulukion. Sen jälkeen Pia haki ilmailuopistoon.

– Jo pelkkä hakeminen opistoon kesti kahdeksan kuukautta. Meiltä testattiin muun muassa looginen päättelykyky sekä avaruudellinen hahmotuskyky. Yhdessä testissä meidän piti istua pimeässä huoneessa ja tuijottaa pomppivaa palloa. Aina kun pallo pomppasi pidemmälle, piti painaa nappia, Pia muistelee.

Pia pääsi ensimmäisellä yrittämällä opiskelemaan ammattilentäjäksi. Koulutus ei kuitenkaan alkanut heti. Ilmailuopistossa aloittavat oppilaat jaetaan useaan ryhmään, ja ryhmät aloittavat opinnot eri aikaan. Pia päätti silloin hakea Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan tietojohtamista.

– Ajattelin, että olisi hyvä luoda itselleen myös suunnitelma b, sillä lentäminen on erittäin suhdanneherkkä ala.

Lopulta Pia aloitti ilmailualan opinnot 21-vuotiaana. Kun hän valmistui, Suomen talousnäkymät olivat heikot. Pia ehti aloittaa liikennelentäjän uran ulkomailta, kunnes paikka Finnairilta aukesi. Nyt hän on ollut perämiehenä vuoden.

– Yksi tärkeimmistä taidoista tällä alalla on sosiaalisuus ja se, että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Saatan istua saman tyypin kanssa ohjaamon oven takana kymmenen tuntia putkeen. Lisäksi koneen matkustamohenkilökunta vaihtuu jokaisella lennolla. Myös tylsyyttä on kestettävä, eikä lentäjän keskittyminen saa herpaantua missään vaiheessa.

Parasta työssä

Pian mielestä työn suola ovat ihmiset, niin matkustajat kuin kollegatkin. Tiimityön tärkeys näkyy erityisesti ohjaamossa. Kapteeni ja perämies muodostavat kokonaisuuden, ja kummallakin on omat vastuualueensa.

– Voin aina luottaa siihen, että vedämme yhtä köyttä. Se onkin yksi syy, miksi töihin on niin kiva tulla.

Pian mukaan jokaisella ilmailualalla olevalla tyypillä on pakko olla jonkinlainen palo lentämiseen ja ilmailuun. Ilman sitä työ saattaa tuntua puulta, eikä niitä satunnaisia 14 tunnin työpäiviä jaksa suorittaa.

Urahaaveet

Pia kertoo, että hänellä on aina ollut unelma, jota kohti hän on mennyt.

– Nyt olen saavuttanut unelmani ammatillisesti. Ilmailulukiosta lähtien halusin olla lentäjä juuri nimenomaan Finnairilla.

Pian mukaan monet lentäjät lentävät jonkin aikaa Euroopan sisäisiä lentoja ja hakeutuvat sitten tekemään pidempiä, kaukokohteisiin suuntautuvia matkoja. Pialle Euroopan ja Lähi-Idän kohteet tuntuvat juuri nyt parhailta, eikä hän muuttaisi työssään mitään.

Pia uskoo, että tulevaisuudessa naisia nähdään enemmän liikennelentäjinä. Tällä hetkellä esimerkiksi Finnairilla naislentäjiä on 30, miehiä yli 900. Finnairin ensimmäiset naislentäjät ovat jo eläkkeellä, mutta silti Piankin uravalinnasta ollaan yllättyneitä hänen sukupuolensa takia.

– Kerran ennen lentoa ohjaamoon tuli vierailulle mies pienen poikansa kanssa. Isä totesi pojalleen, että katsos, tuo setä lentää meidät perille, viitaten vieressäni istuvaan kollegaan. Silloin minun oli pakko korjata, että kyllä se on tämä täti, joka lentää teidät tänään perille. Silloin tajusin, että maailma ei todellakaan ole vielä valmis.

CV

Pia Stenholm, 27, työskentelee liikennelentäjänä Finnairilla.

Koulutus: Valmistunut ammattilentäjäksi Suomen ilmailuopistosta. On lisäksi lukenut tietojohtamista Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Työpäivän pituus: 9–10 tuntia.

Kielitaito: Englanti, ruotsi ja saksa.

Tärkeimmät työvälineet: Lentokone sekä sen ohjaamotietokone, lentolaukku ja vesipullo.

Motto: Jos et koskaan tavoittele unelmiasi, et koskaan saavuta niitä.

Nainen, jota ihailee: ”Lentokapteeni Orvokki Kuortti oli aikansa edelläkävijä. Orvokki syntyi vuonna 1932, ja hänen nuoruudessaan naisten hakeutuminen ilmailualalle, ja nimenomaan ohjaamon puolelle, oli todella vaikeaa.”

Uran käännekohdat

Ilmailuopiston opinnot, 2012–2014

”Hakuprosessissa karsitaan pois kaikki alalle sopimattomat tyypit. Vaikka olemme kaikki omanlaisiamme persoonia, tulemme hirveän hyvin toimeen keskenämme.”

Ensimmäinen lento yksin, 2012

”Ensimmäinen yksinlento pienkoneella Malmin lentokentältä oli ikimuistoinen kokemus. Kun astuin ulos koneesta, kurssikaverini odottivat minua hallilla vesisankojen kanssa. Koulussa oli tapana, että jokainen ensimmäistä kertaa yksin lentävä kastetaan. Kirjaimellisesti.”

Työllistyminen Finnairille, 2016

”Vaikka naisia on ohjaamossa prosentuaalisesti paljon vähemmän kuin miehiä, en ole ikinä kokenut syrjintää. Ohjaamossa olemme kaikki tasavertaisia.”

Kuvat: Lasse Leckin

Katso myös:

Janni Hussi: "En halua heittäytyä suhteeseen, ellei toisen ajatteleminen saa sydäntäni hakkaamaan"

19-vuotias Milja on paras ystävä mumminsa kanssa – "Ihailen sitä, kuinka rakkaudella hän huolehtii pyörätuolissa istuvasta miehestään"

Valitsimme vuoden parhaat kauneustuotteet – tässä ovat Cosmopolitan Beauty Awards 2018 -voittajat

HBO:n palkittu sarja Big Little Lies saa jatkoa. Mutta voiko toinen tuotantokausi täyttää korkeiksi nousseet odotuksemme? 

Kuukausia jatkuneet vihjailut Big Little Lies -sarjan toisesta kaudesta saivat vihdoin vahvistuksen. HBO kertoi, että Liane Moriartyn romaaniin perustuva minisarja saa todella saa jatkoa. Uutta aletaan tehdä ensi vuoden aikana. Hurraa!

Tähän asti olemme olleet epäluuloisia sarjan tulevaisuudesta, sillä myöskään Moriartyn romaanille ei ole olemassa jatko-osaa. Nyt kirjailijan kerrotaan kuitenkin kehitelleen tarinaan uusia käänteitä, jotta toinen kausi voidaan toteuttaa. 

Nicole Kidman teki ensimmäisellä kaudella ylistetyn roolisuorituksen väkivaltaisessa avioliitossa elävänä Celeste-nimisenä vaimona ja äitinä. Hänen puolisoaan Perryä näytteli ruotsalainen Alexander Skarsgård. Lisäksi nimekkäässä näyttelijäjoukossa nähtiin muun muassa Reese WitherspoonZoë Kravitz ja Shailene Woodley.

HBO ei ole vielä kertonut, ovatko samat näyttelijät mukana myös tulevan kauden jaksoissa. Kidman ja Witherspoon ovat kuitenkin jo hehkuttaneet tulevaa kautta julkisuudessa. 

- Toinen kausi antaa meille mahdollisuuden tarkastella Montereyn perheiden kiehtovia ja monimutkaisia tarinoita syvällisemmin, Witherspoon hehkutti The Hollywood Reporterin mukaan. 

- Olen innoissani, että pääsemme työskentelemään lahjakkaan ja arvostetun ohjaaja Andrea Arnoldin kanssa. 

Arnold on ohjannut muun muassa elokuvan Fish Tank (2009) ja tulee korvaamaan ensimmäisen kauden ohjanneen Jean-Marc Valléen. Arnoldilla on paineita, sillä Valléen kädenjälki hipoi ensimmäisellä kaudella täydellistä. Toivottavasti uudet jaksot täyttävät korkeiksi nousseet odotuksemme!

Kuva: HBO Nordic

Katso myös:

Paluun tekevä Pikku G: ”Minun piti aikuistua suosion keskellä todella nopeasti

Testasimme peitevoiteet – voittajatuote kätkee kavoilta punaisuuden, näpyt ja tummat silmänaluset

Vloggaaja ja laulaja Saara: ”Jos ajelet hiuksesi ja lopputulos näyttää kamalalta, mitä sitten?"