Äskettäin päättyneet Kööpenhaminan muotiviikot tarjosivat herkullista pukeutumisinspiraatiota syksyyn. Kaupungin kadut täyttyivät neonväriestä, uskaliaista printeistä ja boheemeista mekoista. Tässä suosikkityylimme.

 

 

 

 

Alexander Wang on uusin nimi, joka on päättänyt jättää perinteisen muotiviikkoaikataulun. Mitä se tarkoittaa käytännössä ja mikä on muotiviikkojen tulevaisuus?

Alexander Wangin FW2018-näytös oli dramaattinen. Lavan ottivat haltuun supermallit Anna Ewersista Kaia Gerberiin, jotka olivat kaikki kietoutuneet mustaan nahkaan, vetoketjuihin, niitteihin ja haarniskoihin. Wangin badass-prätkätyttö-look yhdistettynä urheilumuodin kulmakiviin, kuten hiihtopöksyihin ja collegehousuihin, oli tyypillistä Alexanderia, mutta kuitenkin freesilla otteella.

Tämä tummanpuhuva show oli suunnittelijan viimeinen näytös New Yorkin muotiviikoilla. Uutinen Wangin vetäytymisestä Isosta Omenasta ja siirtymisestä toisenlaiseen aikatauluun nousi kaikkien huulille helmikuun alussa. Wangin suunnitelma on julkaista mallistonsa pre-kauden aikaan, eli kevätvaatteet joulukuussa syyskuun sijaan ja talvimallisto kesäkuussa tavanomaisen helmikuun sijasta. Wangin pre-mallisto yhdistyykin nyt hänen päämallistonsa kanssa, joten mieheltä nähdään jatkossa vain kaksi kokoelmaa vuodessa. Wang ei myöskään ole luopumassa catwalkeista kokonaan, vaan kuulemma esittelee mallistonsa New Yorkissa vain eri aikaan.

Suunnittelija väittää nyt, että tuleva aikataulu palvelee asiakasta paremmin. Mallistojen odotusaika vähenee kahdella kuukaudella, ja uusia vaatteita tuodaan kauppoihin joka kuukausi. Näin uutuuksia saadaan useammin, ja jännitys pysyy yllä.

Alexander Wang

Wang ei ole kuitenkaan ensimmäinen suunnittelija, joka on päättänyt muuttaa toimintamalliaan. Proenza Schouler ja Rodarte ovat vieneet ready-to-wear-mallistonsa Couture-viikoille Pariisiin, kun taas Rag & Bone on on päättänyt luopua näytöksistä ainakin hetkellisesti.

Newyorkilaisen muotipsykologi Dawnn Karenin mukaan tämä kehitys on väistämätön, jos suunnittelijat tavoittelevat menestyksekästä tulevaisuutta.

– Yhteiskuntamme on nykyään niin kiireinen: kaiken pitää kehittyä ja liikkua nopeasti eteenpäin. Lisäksi keskittymiskykymme on vähentynyt, joten emme jaksa odotella kovinkaan pitkää aikaa. Tämä pätee niin muotiin, musiikkiin ja muuhun viihdeteollisuuteen. Sen takia suunnittelijoiden on tehtävä muutoksia nykyiseen toimintamalliin pysyäkseen pinnalla, hän väittää.

Sen sijaan muotikriitikon ja London College of Fashionin muotikritisoinnin opettajan Johannes Reposen mielestä muutoksella ei sinänsä ole mitään tekemistä digitaalisuuden kanssa.

– Muotiviikkojen aikataulutus on aina aiheuttanut jonkinlaista hälinää. Siksi Alexander Wangin tekemässä muutoksessa ei ole mitään uutta. Alexander Wang tuotemerkkinä vaikuttaa olevan hyvässä jamassa. Uskon suunnittelijan ympärillä olevan hypetyksen pitävän mainostajien, lehdistön ja julkimoiden kiinnostuksen yllä, vaikka hän aikookin poiketa tavanomaisesta aikataulusta.

Wangin päätös herättää kuitenkin suurempia kysymyksiä: millainen on muotiviikkojen tulevaisuus? Mihin suuntaan ne ovat menossa? Vaihtoehtoja ja skenaarioita on monia, mutta tähän asti niiden toteutuminen on ollut vielä aika minimaalista. Dawnn Karenin mielestä digitaalisuuden vaikutus kasvaa yhä enemmän, ja muodista sekä muotialasta tulee lähestyttävämpiä.

– Asiakas tulee olemaan kaiken keskiössä, eikä muotiala ole enää niin elitistinen. Brändit, kuten Burberry, ovat tuoneet see-now-buy-now mahdollisuuden asiakkailleen. Näkisin sen hyvin olevan normi tulevaisuudessa.

See-now-buy-now-kokeilu ei ole kuitenkaan ottanut tuulta alleen vielä kovinkaan kummoisesti. Pioneerit Burberry ja Tommy Hilfiger ovat toimintamallin faneja, mutta suurina yrityksinä ne ovat voineet nauttia sen menestyksestä. Toimintamallin sanotaan nimittäin olevan varsin rajoittava pienemmille merkeille. Britti-Voguen muotitoimittaja Lucinda Chambers kirjoitti lehdessä, että normaalisti vain noin 20-30 prosenttia ready-to-wear-mallistosta menee tuotantoon. See-now-buy-now-mallin periaatteen mukaan kuitenkin jokaisen vaatteen pitäisi olla myytävänä. Jotta toimintamalli olisi brändille edelleen kannattava, pitäisi sen joko vähentää asujen lukumäärää tai valmistaa tuotteita sitä mukaan kuin niitä tilataan. Pienemmät brändit eivät välttämättä pysy vauhdissa mukana, muun muassa rahoituksen takia.

Haüs of Rå-merkin perustaja nuori lontoolainen suunnittelija Raahim Khan miettii itsekin, mikä on tulevaisuudessa paras tapa esitellä oma mallisto. Khanin ensimmäinen näytös nähtiin Lontoon muotiviikoilla Fashions Finest -tapahtumassa vuonna 2016, ja hän kehui kokemuksen olevan hyvä erityisesti aloitteleville suunnittelijoille. Näin he saavat näkyvyyttä ja mahdollisesti sponsoreita. Khan kuitenkin sanoo muotiviikkojen negatiivisia puolia olevan niiden suuret järjestelykulut sekä tiettyyn aikatauluun sitoutuminen.

– Tästä syystä olen päättänyt esitellä seuraavan mallistoni minielokuvan tai digitaalisen muotishow'n muodossa. Nämä vaihtoehdot mahdollistavat sen, että voin itse päättää näytöksen sijainnin ja aikataulun, kun en ole sidottuna jonkun toisen tekemään suunnitelmaan. Digitaalisuus myös tarkoittaa globaalimpaa yleisöä.

Reponen on kuitenkin sitä mieltä, että muotiviikkojen tuttu ja turvallinen helmi-syyskuu-aikataulu tulee säilymään ainakin jossain muodossa. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin kyseenalaistaa koko nykyaikaisen muotiviikkorumban.

– Kysymys kuuluu, onko muotia [ja muotiviikkoja] tällä hetkellä liikaa? On kohtuutonta odottaa sisäänostajien ja lehdistön matkustavan jatkuvasti paikasta toiseen erilaisten näytöksien perässä. Sen takia uskon, että nämä pre-mallistot kasvattavat suosiotaan suunnittelijoiden keskuudessa, koska ne ovat kuitenkin tärkeimpiä tulonlähteitä brändeille. Niitä nimittäin myydään kaupoissa pidempään kuin ready-to-wear-mallistoja.

Reponen on oikeassa, sillä arviolta 70 prosenttia sisäänostajien budjetista on varattu nimenomaan pre-mallistoihin. Sen takia voisi ennustaa, että muotimaailman näytösten pääpaino tulee tulevaisuudessa keskittymään nimenomaan Alexander Wangin noudattamaan aikatauluun. Vaikka kysymys muotiviikkojen säilyvyydestä nykyisellään nostaa silloin tällöin uhmakkaasti päätään, on turha kuitenkaan kuvitella, että näytöksien aika olisi kokonaan ohitse. Suunnittelijat haluavat edelleen nähdä luomuksiensa liitelevän pitkin catwalkia, ja katsojat odottavat pääsevänsä osaksi muotitalon fantasiaa, edes hetkeksi. Sen takia on onnenpotku, että #WangGroup (RIP #WangFest) jatkaa päättäväisesti kulkuaan, vaikkakin eri tahdissa kuin muut.

Kuvat: Imaxtree.

Usko tai älä: Beyoncén luotettu esiintymisasu suunniteltiin alun perin miesten päälle.
Usko tai älä: Beyoncén luotettu esiintymisasu suunniteltiin alun perin miesten päälle.

Selvitimme, kuinka ihoa nuoleva body karkasi jumppasalilta Carrie Bradshaw’n, Ihmenaisen ja Beyoncén päälle. 

Kuvittelepa sinulle läheinen mieshenkilö ihoa nuolevassa bodyssa. Tunnetko syvää ihailua? Ai et? Toisin oli 1800-luvun puolivälissä. Ranskalainen akrobaatti Jules Léotard kehitti silloin maailman ensimmäisen bodyn, venyvän asun, joka teki trapetsilla taiteilusta mukavaa puuhaa. Uudenlainen vaatekappale toi taiteilijan vartalon upeasti esiin, mikä teki suuren vaikutuksen naisiin. 1900-luvun alussa myös balettitanssijat alkoivat pukeutua bodyyn, joka pysyi hyvin päällä pirueteissa ja nostoissa. Siitä tuli nopeasti vakkaritreeniasu – ja sellaisena se on pysynyt tähän päivään asti.

Tavisten päälle body ilmestyi 1940-luvulla, jolloin muotisuunnittelijat Claire McCardell ja Mildred Orrick loivat siitä pitkähihaiset ja poolokaulukselliset versionsa. 

Vuonna 1943 yhdysvaltalainen Harper’s Bazaar ylisti bodya nerokkaana ja kannusti kokeilemaan sitä farkkujen ja hameiden kanssa. Uusi luottovaate oli syntynyt.

Ihmenaisen lähes alaston ase: täydellisesti istuva body.
Ihmenaisen lähes alaston ase: täydellisesti istuva body.

Vaatimattomasta bodysta tuli pian hieman pimpattuna kahden omalaatuisen tyyli-ikonin vakioasu. Pin-up-malli Bettie Page otti bodyn haltuunsa 50-luvulla ja sarjakuvahahmo Ihmenainen 60-luvulla. Myös Playboy-kartanon pupusten työasuksi muotoutui tuolloin body, jänönkorvat ja töpöhäntä.

Body on yhä perinteikäs työasu Playboy-kartanossa.
Body on yhä perinteikäs työasu Playboy-kartanossa.

1970-luvulla tekstiiliteollisuus kehittyi, ja bodyja alettiin valmistaa villan ja silkin lisäksi joustavasta nylonista ja spandexista. Ratkaiseva hetki koitti 1980-luvulla, kun maailman tunnetuin jumppari Jane Fonda puki päälleen bodyn eikä halunnut riisua sitä treenien päätyttyä. Hän näytti mallia, miten vartalonmyöntäinen asu puettiin kuntosalin ulkopuolelle.

Kahta ei Carrie Bradshaw vaihtanut: bodya ja tyllihametta.
Kahta ei Carrie Bradshaw vaihtanut: bodya ja tyllihametta.

Kuten monista muistakin trendeistä, bodyn todellisesta comebackista on kiittäminen Sinkkuelämää-sarjan Carrie Bradshaw’ta. Hän yhdisti vaatteen niin tyllihameeseen kuin pikkuruisiin sortseihinkin ja vakuutti katsojat siitä, että bodyn paikka on päivänvalossa. Nykyään body on jopa osa juhlapukeutumista, kiitos kasvavan kasarikuumeen.

Kuvat: MVPHOTOS