Kyllä, juoksu on sinunkin lajisi. Näin saat motivaation kohdilleen ja lenkkeilystä iloa tuovan rutiinin.

Annika Harju, 20:

”Oikean juoksutekniikan oppiminen lopetti kivut”

”Juokseminen on aiheuttanut minulle kivuliasta penikkatautia niin pitkään kuin muistan. En voinut juosta varttia kauempaa, kun pohkeissa jo vihloi. Aloin pikkuhiljaa vihata koko lajia ja keskityinkin liikkumaan muilla tavoin. Harrastin cheerleadingia EM-tasolle asti, kunnes loukkaantuminen laittoi lajin jäihin. Jatkoin treenaamista kuntosalilla, mutta siitä puuttui monipuolisuus, jota kaipasin.

Viime kesänä laitoin hakemuksen Adidasheimo-juoksukouluun ja tulin valituksi mukaan.

Siellä saamani tekniikkavalmennus oli alku penikkaongelman selättämiseen: askelluksessani ja juoksuasennossani oli paljon korjattavaa. Käytinkin valmentajien asiantuntemusta hyväkseni ja kyselin heiltä neuvoja jatkuvasti. Pikkuhiljaa tekniikkani parantui ja juoksu alkoi tuntua mielekkäämmältä.

Toinen valmennuksessa tajuamani seikka oli kehonhuollon ja hieronnan tärkeys. Sain tulehtuneet penikat rauhoittumaan kipugeelillä ja muovikelmulla. Sen jälkeen kipu pysyi kurissa urheiluhierojalla ja säännöllisellä venyttelyllä.

Vaikka kipu on edelleen läsnä, osaan nyt hoitaa sitä ja tiedän myös, milloin kannattaa levätä tai ottaa rauhallisemmin. Hierojalta olen oppinut, että kaikki pohjekipu ei ole penikkatautia, ja että erilaiset lihasjumit tai heikot lihakset muualla kehossa voivat johtaa kipuihin polvissa ja pohkeissa. Motivaatio juoksemiseen on säilynyt, kun olen oppinut kohtaamaan vastoinkäymisiä.”

Annikan oivallus: Tekniikkaharjoittelusta ja kehonhuollosta apua vammoihin. 

Henriikka Simojoki, 25:

”Uusi juoksumuoto palautti ilon lenkki-polulle”

”Olen aina ollut aktiivinen liikkuja, ja vaikka juoksu onkin nykyään pysyvä osa elämääni, en miellä itseäni juoksijaksi. Se on enemmänkin laji, jonka avulla voin toteuttaa montaa kiinnostuksenkohdetta samalla kertaa. Lenkkeilyyn saa helposti yhdistettyä ulkoilmasta nauttimisen, hyvää tekevän liikkumisen ja ystävien näkemisen.

Mielestäni liikunnan tuottama perushyvä fiilis on aliarvostettu: itse saan juoksusta euforisen tunteen vain harvoin, mutta silti tiedän, että jokainen juostu lenkki tekee hyvää ja parantaa kuntoani. En ole koskaan katunut lenkille lähtöä.

Viime kesänä tutustuin polkujuoksuun ja se avasi uuden ulottuvuuden koko lajiin. Juoksemisen monipuolisuus kiehtoo minua, sillä lenkkeihin saa helposti variaatiota vauhtia ja maastoja vaihdellen.

En aseta itselleni juoksemisen suhteen mitattavia tavoitteita. Tärkeintä on, että harrastus tuottaa minulle iloa ja hyvää oloa. Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja huomaamaan, milloin loukkaantuminen on lähellä ja milloin kannattaa himmata. Toisaalta olen myös oppinut, että kun laitan lenkit kalenteriin, vältän turhan pähkäilyn siinä vaiheessa, kun laiskotus iskee. Pesenhän hampaanikin joka päivä, miksi juoksu ei voisi olla samanlainen arkirutiini?”

Henriikan oivallus: Kaikesta liikunnasta ei tarvitse saada euforista oloa, lenkkeily voi olla myös keino viettää aikaa ulkona ja tavata ystäviä.

Tarja Virolainen, 42:

”Ilman selkeää tavoitetta juoksemisesta puuttui se jokin”

”Tavoitteeni on juosta maraton jokaisella maailman mantereella vuoteen 2023 mennessä. Juokseminen on aina ollut minulle elämäntapa, mutta sen jälkeen, kun asetin itselleni selkeän tavoitteen, laji on avautunut minulle uudella tavalla. Maratonharjoittelun tultua mukaan kuvioihin olen oppinut valtavasti juoksun tekniikasta, vauhdista sekä henkisestä puolesta. Silmäni ovat auenneet myös sille, ettei talvi ole mikään syy pitää juoksemisesta taukoa. Keli on vain varustekysymys.

Juoksin ensimmäisen maratonini Budapestissa neljä vuotta sitten. Siitä asti olen kuulunut juoksukouluun ja saanut valmennusta juoksemiseen viikoittain. Valmennuksella on iso merkitys juoksurutiinilleni: ryhmän voima on valtava, ja kanssatreenaajilta saa sopivasti kannustusta. Yksin ei tulisi vedettyä mäkivetoja tai muita kovia treenejä täysillä. Ja vaikka juokseminen on periaatteessa helppo harrastus, monipuolisen treenin suunnitteleminen vaatii paneutumista.

Ensimmäinen vuosi tavoitteen asettamisen jälkeen oli tajunnanräjäyttävä. Kun harjoitusmäärät kasvoivat, tajusin vähän kantapäänkin kautta, että maltti on juoksijalle kaikista tärkein ominaisuus. Olen aina liikkunut sillä ajatuksella, että treenatessa pitää tulla äitiä ikävä. Jos kuitenkin haluaa kehittyä, ei voi vetää jokaista treeniä täysillä. Itse asiassa suurin osa lenkeistä pitää tehdä tarpeeksi hitaalla vauhdilla. Jopa maratoonarila lenkille lähtö takkuaa joskus. Selviän vaikeista hetkistä ajattelemalla, että jo ovesta ulos pääseminen on voitto.”

Tarjan oivallus: Selkeä tavoite vei juoksun uudelle tasolle. 

Stressiä on olemassa kahdenlaista. Hyvä stressi tuo työntekoon draivia ja ajaa parempiin suorituksiin. Useimmat meistä kärsivät kuitenkin juuri siitä toisesta stressistä. Silloin uni ei tule, sydän tykyttää ja kasvot kukkivat. Mikä avuksi?

Tule, uni, tule!

Istun illalla sohvalla ja luulen olevani rentoutunut. Silti huomaan sykkeeni olevan samoissa lukemissa, kun päivällä kiireisessä työympäristössä. Menen sänkyyn ajoissa toivoen saavani riittävän pitkät yöunet, ehkäpä se sykekin siinä samalla laskee. Se osoittautuu turhaksi toiveeksi: uni ei tule ja sydän tykyttää. Aamulla herään jostain unen tapaisesta tilasta pandasilmillä. Help!”

Neurologian professori Risto O. Roine, Aivoliiton ylilääkäri:

”Jos syke nousee stressitilanteissa hetkellisesti, siitä ei ole sen suurempaa haittaa kuin että se kuluttaa energiaa ja rasittaa elimistöä. Kova ja pitkään jatkunut stressi saattaa laukaista sydämessä eteisvärinän, joka taas altistaa aivoverenkiertohäiriölle.

Kun ihminen on stressaantunut, aivot erittävät stressihormoni kortisolia. Äärimmäisessä stressissä hormonin eritys ei lopu yölläkään. Tämä yhdistettynä stressin psyykkisiin vaivoihin aiheuttaa unettomuutta. Usein vähän nukutuista öistä otetaan vielä ylimääräistä stressiä, jolloin oravanpyörä on valmis. Unentarve on yksilöllistä. Jos unet jäävät usein alle kuuden tunnin, silloin unta ja sen mukana tuomaa palautumisaikaa on ollut aivoille liian vähän.”

Kosmetologi ja urheiluhieroja Juulia Raatikainen:

”Ihon hyvinvoinnin kannalta uni on tärkeässä roolissa. Nukkuessa kasvojen iho saa levätä, eikä siihen kohdistu mitään ulkoisia ärsykkeitä – toisin kuin kiireisen päivän aikana.

Vähäinen nukkuminen vaikuttaa suuresti aineenvaihduntaan, ja aineenvaihdunta taas siihen, miten koko keho toimii. Jos aineenvaihdunta toimii hyvin, se poistaa kehoon kertyneet myrkyt eivätkä ne jää elimistöön lymfa- eli imunestekierron kautta. Jos aineenvaihdunta toimii huonosti, kroppaan saattaa tulla turvotusta, joka näkyy ensimmäisenä pohkeissa ja kasvoissa.

Toisin kuin yleisesti luullaan, tummat silmänaluset liittyvät pitkälti perintötekijöihin eivätkä suoranaisesti stressiin. Joillakin ihmisillä silmänympärysalueen iho on perinnöllisesti ohuempaa, jolloin unettomuuden aiheuttamat tummentumat voivat näkyä helpommin.”

Pieniä taukoja ja venyttelyhetkiä

Kaksi viikkoa elämästäni menee hujauksessa. Tuntuu, että teen vain töitä. En ehdi kuntoilla, en muista vastata ystävieni viesteihin, unohdan kummilapseni syntymäpäivän enkä pysty keskittymään yhteiseen leffahetkeen puolisoni kanssa. Syyllisyys painaa, ja alan kohta epäillä, että minulla on dementia.”

Roine: ”Aivot tarvitsevat sopivasti ärsykkeitä toimiakseen. Kuitenkin jos ärsykkeitä on liikaa, aivotoiminta kärsii eli silloin myös keskittymiskyky herpaantuu. Muistin takkuilu taas liittyy unenpuutteeseen. Unen aikana aivot vahvistavat muistijälkeä, joka auttaa meitä painamaan asioita mieleen päivisin. Jos unet jäävät jatkuvasti lyhyeksi, tämä prosessi ei pääse aivoissa kunnolla käyntiin. Silloin muisti heikkenee.

Aivoterveyden kannalta olisi tärkeää saada päivään pieniä taukoja. Kannattaa yrittää vaikkapa torkahtaa vartiksi bussimatkalla töistä kotiin tai pitää pieniä taukoja töiden lomassa. Usein kannattaakin miettiä, onko elämä sillä hetkellä liian stressaavaa ja voisiko unen laatua parantaa. Terveellisillä elämäntavoilla pääsee stressin keskellä jo pitkälle. Niin voi ehkäistä niitä sairauksia, joita pitkittynyt stressi saattaa vakavimmillaan aiheuttaa.”

Raatikainen: ”Jos rentoutuminen ja nukahtaminen on iltaisin vaikeaa, on hyvä luoda itselleen jokin pieni iltarutiini, joka auttaa unen saamisessa. Hetki piikkimatolla stimuloi lihaksia sopivasti, jolloin lihakset rentoutuvat. Myos pieni iltakävely raikkaassa ilmassa rauhoittaa mieltä. Nykyisessä älylaitteiden maailmassa olisi erittäin tärkeää rauhoittaa ilta niin, että kaksi tuntia ennen aiottua nukahtamista kaikki älylaitteet sammuisivat.

Liikuntaa on yleisesti pidetty hyvänä rentouttajana, mutta illalla liikkuessa syke ei saisi nousta kovin korkealle. Sen sijaan kannattaisi miettiä vaikkapa pientä venyttelytuokiota tai kävelyä. Olisi myös tärkeää, että tuosta pienestä rauhoittumishetkestä ei tekisi liian vaikeaa, jotta siitä ei ota stressiä. Lattialla x-asennossa makaaminen raajoja mahdollisimman pitkäksi venyttäen voi jo auttaa.”

Hidasta tahtia

Nipistän työpäivästä hetken taukojumppaan. Olen ihmeissäni, sillä koko kroppani tuntuu yhtä liikkuvalta kuin muovailuvaha jääkaapissa. Illalla kotona huomaan, että ihoni on kuiva ja harmahtava ja otsaani on ilmestynyt kaksi kirkuvaa finniä. Ei ihme, sillä olen elänyt nämä kiireiset viikot lähinnä suklaalla ja kahvilla."

Roine: ”Liiallinen stressi on pääasiallinen lihasjumien aiheuttaja. Kun pään alueen lihasjännitys ei missään vaiheessa laukea, se aiheuttaa ikäviä vaivoja. Tulee päänsärkyä ja huimausta, lihaksistoon voi tulla erilaisia puutumisen tunteita ja migreeni saattaa pahentua. Terveyden kannalta on tärkeää havaita omasta kropasta se, milloin stressi alkaa vaikuttaa elämään negatiivisesti. Sitten voi tarvittaessa hidastaa tahtia. Jatkuva stressi on olotila, jota ihmisen keho tai mieli ei kestä. Jos stressin keskellä yrittää pitää kiinni terveellisistä elämäntavoista eli riittävästä unesta ja hyvälaatuisesta ravinnosta, stressin negatiiviset vaikutukset jäävät pieniksi elimistölle.”

Raatikainen: ”Jos elämässä on kova stressi päällä ja ruokavalio on pitkään huono, kannattaa ottaa käyttöön erilaiset lisäravinteet. Vaikka ihan muutamaksi viikoiksi. Kasviksista ja marjoista saa tärkeitä vitamiineja ja antioksidantteja. Ne auttavat fyysisen kunnon ylläpitämistä ja ehkäisevät tulehduksia.

Jos tietää jo etukäteen milloin stressi iskee, hyvä keino on varata tuolle ajanjaksolle tiettyjä hetkiä, jolloin pakottaa itsensä rentoutumaan. Kannattaa muistaa, että stressin vaikutukset näkyvät ihon lisäksi hiuksissa ja kynsissä. Hiukset saattavat harventua tai harmaantua ja kynnet haurastua.”

Kuva: Matteo Catena

Katso myös:

Cara Delevingnen dekkari ja asiaa masennuksesta – nämä neljä uutuuskirjaa kannattaa lukea nyt

Yleistyneestä ahdistushäiriöstä kärsivä: "Olen aina valmistautunut kuulemaan suru-uutisia"

Näiden naisten ystävyys toimii 56 vuoden ikäerosta huolimatta – samanlainen elämänasenne yhdistää

Plus-malli ihmettelee, miksi Victoria's Secretin kaltaiset muotijätit edustavat edelleen hyvin yksipuolista naiskuvaa. 

Yhdysvaltalaismalli Tabria Majors, 27, kyllästyi monien muiden tavoin siihen, että alusvaatemainoksissa vilisee edelleen lähinnä vain tietyn kokoisia malleja. Sen sijaan, etttä Tabria olisi jäänyt seuraamaan asiaa sivusta, päätti hän julkaista suositulla Instagram-tilillään omat versionsa Victoria's Secretin mainoskuvista.

- Haluan avata keskustelun valtamedian rajoittuneisuudesta, hän kertoi Huffington Postille. 

- Tahdon tietää, miksi Victoria's Secret ja monet muut merkit eivät mainosta tuotteitaan tavallisen kokoisille naisille. 

Tabria kertoo vuosien varrella kuulleensa useita argumentteja suurempien vaatekokokojen valmistamista vastaan.

- Sanotaan, että isompien kokojen valmistaminen on kallista ja aikaavievää tai ettei yrityksillä oli resursseja laajentaa mallistojaan suurempiin kokoihin. Selitykset eivät mene minulle läpi. Plus-mallistoissa liikkuu miljardibisnes, joten voisi kuvitella, että edes taloudellinen hyöty peittoaisi epäilykset.

@tabriamajors

@tabriamajors

@tabriamajors

Hienoa, että moni julkkis hyödyntää vaikutusvaltaansa Instagramissa tärkeiden asioiden edistämisessä. Lokakuussa kerroimme muun muassa australialaisbestiksistä Georgia Gibbsistä ja Kate Weasleysta, joista toinen on kokoa 36 ja toinen 46. Kaksikko käyttää sosiaalista mediaa yhtenä tavoitteenaan muistuttaa muotialan yrityksiä siitä, että mainoksissa voisi ihan oikeasti käyttää eri kokoisia malleja ilman, että sen pitäisi enää olla poikkeuksellista. 


Georgia Gibbs ja Kate Weasley / @any.body_co

Myös esimerkiksi plus-kokoinen brittimalli Iskra Lawrence on jo pitkään rikkonut muotimaailman perinteisiä rajoja anteeksipyytelemättömällä asenteellaan. Iskra antaa kroppansa selluliitin ja muhkuroiden näkyä, eikä esimerkiksi käsittele Insta-tilillään julkaisemiaan kuvia ollenkaan. 

Näitä naisia fanitamme!

Kuvat: Instagram

Katso myös:

Mallibestiksillä, joista toinen on kokoa 36 ja toinen 46, menee lujaa – tähdittävät tulevaa Sports Illustrated -uimapukunumeroa

Kaia Gerber on matkalla mallimaailman huipulle – lue, millainen on muotimaailman uusi tulokas

Juuri sopivasti jouluksi! Japanilainen Muji avaa pop up -myymälän Helsingin keskustaan