Viljattomien juhlien ei tarvitse olla mauttomat.

Olen yksi pahimmista jojoilijoista. En jojolaihduttaja, mutta jojoterveysintoilija. Myönnän kyllä hurahtaneeni aikoinani jos jonkinmoisiin dietteihin, mutta nyt ruokauilutottumukseni ovat tasoittuneet seuraavanlaiseksi: ei viljoja. Kyllähän se joskus aiheuttaa päänvaivaa, kun en voi napata välipalaksi sämpylää. Mutta oloni on energisempi ja vatsani huomattavasti kevyempi, joten päätöksessä on ollut helppo pysyä enemmän tai vähemmän vuodesta 2009. Matkoilla tosin herkuttelen, koska mielestäni ei ole järkeä nipottaa New Yorkissa, kun on mahdollista saada ihana lohibagel tai Kreikassa, kun eteen kannetaan korillinen vastapaistettua leipää.

 Nyt minulla on kuitenkin menossa tiukka linja ja olen jälleen innostunut superfoodeistakin.

Viljattomuus karsii kuitenkin monta jälkiruokaa. Tämän synttärikakkuni valmistukseen ei tarvittu jauhoja, maitoa, kananmunaa tai valkoista sokeria. Sen ainoa huono puoli on se, että kesteillä täytyy vahdata, ettei kakku joudu pähkinäallergikon suuhun. Se on nimittäin hengenvaarallinen väärissä käsissä.

Pohja sisältää taataleita ja manteleita, täyte cashewpähkinöitä, kookosöljyä, hunajaa, aitoa vaniljajauhetta, sitruunamehua ja vadelmia.

 Alkuperäinen resepti löytyy My New Roots -raakaruokablogista, jonka muitakin reseptejä suosittelen kokeilemaan. Oma suosikkini ovat raakatacot.

En ole vielä koskaan onnistunut leikkaamaan kakusta kuvankestävää palaa. Niinpä päätin, että voin tyytyä tähän lörähtäneeseen versioon. Makuhan kuitenkin ratkaisee vai mitä?

Terkuin taas vuoden vanhempi Emmi-Liia