Seksi & Suhteet

Tervetuloa keskustelemaan. Osallistu keskusteluihin joko anonyymisti tai omalla nimimerkilläsi. Ilman rekisteröitymistä voit keskustella Yleinen-aihealueella, muut alueet vaativat nimimerkin rekisteröimisen.

Viesti

Haluaisin apua ja kokemuksia niiltä kenen kumppani on jossain vaiheessa ollut masentunut.

Oon seurustellut muutaman kuukauden poikaystäväni kanssa. Oikeastaan koko tän ajan se on ollut enemmän tai vähemmän masentunut.

Tilanne kärjistyi alkuvuodesta ja se halus erota, koska koki ettei meidän jutulla ole mitään tulevaisuutta eikä se pysty antaan tälle jutulle mitään. Oltiin erossa kuukauden verran ja alettiin uudelleen tapaileen.

Masennus on vaan pahentunut näiden kaikkien kuukausien aikana ja nyt alan oleen ihan oikeasti tosi huolissani. Hän on suurimman osan ajasta tosi apaattinen, hermostunut ja väsynyt. Työpäivän jälkeen se saattaa mennä suoraan nukkuun, koska on niin paha olo. Mikään ei tunnu piristävän sitä. Kysyin, että meniskö se lääkärille jos varaisin sille ajan yksityiseltä. Sanoi, että katotaan nyt vielä hetken aikaa mutta ei onneks ihan kokonaan torjunutkaan tota ehdotusta.

Se sanoi, että sillä ei ole mitään tulevaisuuden haaveita ja koko tulevaisuus tuntuu ihan toivottomalta. Ei oo mitään uskoa tai halua muuttaa asioita. Se on tosi tyytymätön omaan elämäänsä ja aina jauhaa siitä, että miten ei koe olevansa niin aikuinen kun pitäis. Hän on päälle 30, ei oo ollut aiemmin naimisissa eikä myöskään ole lapsia. Millä ihmeellä saisin sen ymmärtään, että se on vielä nuori ja monet samanikäset on samassa tilanteessa vielä?

Tää suhde tuntuu todella ahdistavalta tällä hetkellä, koska musta tuntuu etten saa mitään takas, musta ei oo hänelle mitään iloa ja pelkään jatkuvasti että se jättää mut. :( Toisaalta taas jättäminenkin tuntuu tosi pahalta ja haluaisin vielä yrittää auttaa jotenkin. 

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 05:36"]

Haluaisin apua ja kokemuksia niiltä kenen kumppani on jossain vaiheessa ollut masentunut.

Oon seurustellut muutaman kuukauden poikaystäväni kanssa. Oikeastaan koko tän ajan se on ollut enemmän tai vähemmän masentunut.

Tilanne kärjistyi alkuvuodesta ja se halus erota, koska koki ettei meidän jutulla ole mitään tulevaisuutta eikä se pysty antaan tälle jutulle mitään. Oltiin erossa kuukauden verran ja alettiin uudelleen tapaileen.

Masennus on vaan pahentunut näiden kaikkien kuukausien aikana ja nyt alan oleen ihan oikeasti tosi huolissani. Hän on suurimman osan ajasta tosi apaattinen, hermostunut ja väsynyt. Työpäivän jälkeen se saattaa mennä suoraan nukkuun, koska on niin paha olo. Mikään ei tunnu piristävän sitä. Kysyin, että meniskö se lääkärille jos varaisin sille ajan yksityiseltä. Sanoi, että katotaan nyt vielä hetken aikaa mutta ei onneks ihan kokonaan torjunutkaan tota ehdotusta.

Se sanoi, että sillä ei ole mitään tulevaisuuden haaveita ja koko tulevaisuus tuntuu ihan toivottomalta. Ei oo mitään uskoa tai halua muuttaa asioita. Se on tosi tyytymätön omaan elämäänsä ja aina jauhaa siitä, että miten ei koe olevansa niin aikuinen kun pitäis. Hän on päälle 30, ei oo ollut aiemmin naimisissa eikä myöskään ole lapsia. Millä ihmeellä saisin sen ymmärtään, että se on vielä nuori ja monet samanikäset on samassa tilanteessa vielä?

Tää suhde tuntuu todella ahdistavalta tällä hetkellä, koska musta tuntuu etten saa mitään takas, musta ei oo hänelle mitään iloa ja pelkään jatkuvasti että se jättää mut. :( Toisaalta taas jättäminenkin tuntuu tosi pahalta ja haluaisin vielä yrittää auttaa jotenkin. 

[/quote]
0

http://www.cosmopolitan.fi/keskustelu/7002677/ketju/poikaystavan_masennus

[quote author="Vierailija" time="12.03.2013 klo 09:40"]

http://www.cosmopolitan.fi/keskustelu/7002677/ketju/poikaystavan_masennus

[/quote]
0

Mun poikaystävällä nyt myös toista vuotta menossa keskivaikee masennus, mutta se ei enää ole ihan noin paha ja hän kyllä käy ihan omasta tahdostaan psykologilla ja haluais parantua. Tosin sillon sit kun on huonompi päivä niin ollaan eroomassa ja siitä tuntuu kans että tällä suhteella ei oo mitään tulevaisuutta ja mun pitäis paeta ennen ku nse tuhoaa mut ym. Mutta kun jaksaa olla sen tukena sillon kun sillä on paha olla niin sit taas kun se hyvä olo tulee edes hetkeks niin kaikki on hyvin ja se on ihan iloinen ja nauttii meidän suhteesta ja muutenkin elämästä.

Suosittelisin kyllä että koittaisit saada poikaystävän puhuttua psykologille. Helppoa se ei varmaan oo, mutta voit perustella sille sen sillä, että sä välität siitä ja rakstat sitä ja susta tuntuu pahalta kattoa vaan vierestä kun se kärsii eikä voi elää normaalisti ja se varmasti itekkin haluais parantua ja vaikka se psykologi ensalkuun tuntuis oudolta niin kyllä se siitä alkaa helpottua. Tietty voi olla myös että hälle tarjottais jotain lääkkeitä niinkun on munkin poiakystävälle tehty, mut hän ei halua lääkkeitä syödä, kerran on ottanu rauhottavan kun oli pää niin sekasin että riehu vaan kotona ja heitteli tavaroita, mutta sanoo muuten vaan että ei halua että ne lääkkeet pistäis päätä enempää sekasin tai peräti jäis riippuvaiseks.

Mutta tsemppiä teille, kyllä se alkaa helpottaa kunhan saat miehekkeelles asiantuntevaa hoitoa ! :)

[quote author="Vierailija" time="14.03.2013 klo 09:10"]

Mun poikaystävällä nyt myös toista vuotta menossa keskivaikee masennus, mutta se ei enää ole ihan noin paha ja hän kyllä käy ihan omasta tahdostaan psykologilla ja haluais parantua. Tosin sillon sit kun on huonompi päivä niin ollaan eroomassa ja siitä tuntuu kans että tällä suhteella ei oo mitään tulevaisuutta ja mun pitäis paeta ennen ku nse tuhoaa mut ym. Mutta kun jaksaa olla sen tukena sillon kun sillä on paha olla niin sit taas kun se hyvä olo tulee edes hetkeks niin kaikki on hyvin ja se on ihan iloinen ja nauttii meidän suhteesta ja muutenkin elämästä.

Suosittelisin kyllä että koittaisit saada poikaystävän puhuttua psykologille. Helppoa se ei varmaan oo, mutta voit perustella sille sen sillä, että sä välität siitä ja rakstat sitä ja susta tuntuu pahalta kattoa vaan vierestä kun se kärsii eikä voi elää normaalisti ja se varmasti itekkin haluais parantua ja vaikka se psykologi ensalkuun tuntuis oudolta niin kyllä se siitä alkaa helpottua. Tietty voi olla myös että hälle tarjottais jotain lääkkeitä niinkun on munkin poiakystävälle tehty, mut hän ei halua lääkkeitä syödä, kerran on ottanu rauhottavan kun oli pää niin sekasin että riehu vaan kotona ja heitteli tavaroita, mutta sanoo muuten vaan että ei halua että ne lääkkeet pistäis päätä enempää sekasin tai peräti jäis riippuvaiseks.

Mutta tsemppiä teille, kyllä se alkaa helpottaa kunhan saat miehekkeelles asiantuntevaa hoitoa ! :)

[/quote]
0

Et voi osallistua keskusteluun.