Muoti

Älä turhaan kärsi kivuista - Endometrioosia voidaan hoitaa

ILMOITUS Endometrioosi on yksi yleisimmistä naistentaudeista. Lue mikä on endometrioosi ja miten endometrioosia hoidetaan.

Mikä on endometrioosi?

Endometrioosi on yksi yleisimmistä naistentaudeista ja arviolta sitä sairastaa noin 5-10 % hedelmällisessä iässä olevista naisista. Suomessakin voitaisiin näin ollen arvioida olevan peräti 100 000 naista (14–49-vuotiasta), jotka sairastavat endometrioosia.

Mitä endometrioosissa tapahtuu?

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta sirottautuu pesäkemäisinä esiintyminä kohdun ulkopuolelle. Tämä kohdun ulkopuolella oleva endometrioosikudos reagoi kuukautiskierrossa hormonimuutoksiin kuten kohdun limakalvokin, mutta endometrioosipesäkkeen aiheuttama vuoto ei pääse poistumaan elimistöstä normaalin kuukautisvuodon mukana, vaan jää vatsaonteloon. Veri pakkaantuu pesäkkeen ympärille ja pesäke laajenee. Aina kuukautisten yhteydessä sama toistuu.

Endometrioosin aiheuttajaa ei toistaiseksi vielä tunneta, tosin erilaisia teorioita taudin synnylle on olemassa. Sairaus on yksi yleisimmistä lapsettomuuden aiheuttajista ja usein tauti saatetaan todeta vasta lapsettomuuden syytä selvittäessä.

Älä turhaan kärsi kivuista!

Usein me naiset turhaan kuvittelemme, että kipu on osa elämäämme kuukautisten myötä. Sietämätön kipu ennen kuukautisia tai niiden aikana ei kuitenkaan kuulu naisen elämään. Jos kivuliaat kuukautiset käyvät sietämättömiksi, on syytä ottaa yhteys lääkäriin.

Toisin kuin normaalissa kivuliaissa kuukautisissa, endometrioosiin liittyvä voimakas kuukautiskipu on yleensä alavatsan eli lantion alueen kipua, joka alkaa jo useita päiviä ennen kuukautisten alkamista voimistuen kuukautisvuodon aikana. Kipua saattaa toisaalta esiintyä vasta kuukautisvuodon alkaessa ja vuodon aikana pahentuvana. Kipu on usein niin voimakasta, ettei ilman särkylääkkeitä pärjää. Myöskään yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttö ei aina vie kipua pois. Pahimmillaan kipu voi olla invalidisoivaa, jolloin joutuu olemaan poissa koulusta tai töistä.

Endometrioosiin liittyvän kivun voi myös erottaa siitä, että aiemmin jokseenkin kivuttomat kuukautiset muuttuvat 20. ikävuoden seutuvilla tai myöhemmin kivuliaiksi. Muita endometrioosin oireita ovat mm. alavatsakivut, lantionalueen kivut, yhdyntäkivut, tärinäkivut, selkäkivut, vuotohäiriöt ja ulostuksen tai virtsaamisen yhteydessä esiintyvät kivut.

Hoitovaihtoehdot

Kun endometrioosia epäillään, hoidon valinta tehdään yhdessä sairautta hoitavan lääkärin ja naisen kanssa. Jokaiselle naiselle valitaan kuhunkin elämäntilanteeseen sopivin hoitovaihtoehto. Se mikä hoito valitaan jollekin naiselle, ei välttämättä sovi jokaiselle. Hoidon valintaan vaikuttavat mm. ikä, oireiden vakavuus sekä toiveet raskaudesta. Jos sen sijaan nainen kärsii elämänlaatua haittaavista kovista kivuista tai naisella on ongelmia tulla raskaaksi, aloitetaan aktiivinen hoito.
Endometrioosin oireita voidaan helpottaa erilaisin keinoin, mutta täysin parantavaa hoitoa ei ole vielä olemassa.

Endometrioosia epäiltäessä kipuja lähdetään hoitamaan ensisijaisesti yhdistelmäehkäisypillereillä yksin tai yhdistettynä tulehduskipulääkkeeseen. Jos e-pillereitä ei voi käyttää tai ne eivät auta kipuihin, voidaan siirtyä käyttämään pelkkää progestiinia (keltarauhashormoni) sisältäviä valmisteita. Jos eri hoitovaihtoehtoja on kokeiltu eikä riittävää apua ole saatu, siirrytään yleensä kirurgisiin toimenpiteisiin.

Yksi tärkeimmistä hoitomuodoista on tähystysleikkaus eli laparoskopia. Tämä päiväkirurgisena toimenpiteenä tehtävä leikkaustoimenpide tehdään yleensä kun lääkehoidoista ei ole saatu riittävää hyötyä. Laparoskopia on tällä hetkellä myös endometrioosin ainoa varma diagnosointimenetelmä, mutta pelkästä diagnosoinnista ei ole kyse, vaan leikkauksen yhteydessä pyritään aina myös taudin hoitoon poistamalla endometrioosipesäkkeet elimistöstä.

Markkinoilla on olemassa myös injektiona tai nenäsumutteina annettavia valmisteita, GnRH-analogeja, joita käytetään yleensä vasta tämän tähystysleikkauksen jälkeen tai lapsettomuushoidoissa. Tässä artikkelissa keskitytäänkin hoitovaihtoehtoihin, joita käytetään ennen laparoskopiaa.

Yhdistelmäehkäisypillerit

E-pillereitä käytetään kivuliaiden kuukautisten ja endometrioosin hoidossa niiden ovulaationestovaikutuksensa ansiosta etenkin tilanteessa, jossa naisella on raskauden ehkäisyn tarve. Kun ovulaatio e-pillereillä estyy, madalletaan samalla myös estrogeenitasoja elimistössä. Tyypillistä on, että e-pillereitä syödään jatkuvasti ja taukoja pidetään harvakseltaan. Näin kuukautiset tulevat vain harvoin. E-pillerit sopivat pitkäaikaiseen käyttöön ja ovat sen takia suosittu menetelmä endometrioosin hoidossa.
E-pillereiden käyttö endometrioosin hoidossa perustuu kokemusperäiseen tietoon ja suurempia kliinisiä tutkimuksia niiden käytöstä endometrioosin hoidossa ei ole. E-pillereitä käytetään yleensä lieviin endometrioosin oireisiin ja kivuliaisiin kuukautisiin. Jos niillä ei saada riittävää tehoa kipuihin, siirrytään yleensä kokeilemaan muita hormonihoitovaihtoehtoja, kuten suun kautta otettavia progestiinivalmisteita.

Progestiinit

Progestiinit eli keltarauhashormonijohdannaiset jatkuvasti käytettynä vähentävät estrogeenin erittymistä munasarjoista vaikuttamalla aivolisäkehormonieritystä vähentäen. Näin munasarjojen naishormonituotanto vähenee. Ne myös surkastuttavat endometrioosikudosta ja -pesäkkeitä ja tätä kautta kipu helpottuu. Parhaimmilla progestiinilla saadaan yhtä hyvä teho endometrioosikipuihin kuin tehokkaimmilla valmisteilla eli GnRH-analogeilla, joita kuitenkin käytetään yleensä vasta tähystysleikkauksen jälkeen.

Eri progestiineilla on hiukan erilainen vaikutus ja annostelu, joten myös sivuvaikutukset ovat erilaisia. Progestiinihoidon tavoitteena onkin löytää mahdollisimman alhainen annos, joka tehoaa sekä endometrioosikipuihin että vähentää endometrioosipesäkkeitä, mutta ei aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia. Hoito on pitkäaikaista ja valmistetta tulisi pystyä käyttämään ilman hoidon keston käyttörajoitusta.

Markkinoilla olevia progestiinivalmisteita, joiden käyttöaiheena on endometrioosi, ovat dienogesti, medroksiprogesteroniasetaatti, lynestrenoli, dydrogesteroni, noretisteroni. Kaikki kyseiset valmisteet ovat tablettimuotoisia. Ohessa eri progestiinien endometrioosissa käytettäviä vuorokausiannoksia. Dienogestilla tutkittu annos endometrioosiin on 2 mg päivässä. Muissa progestiineissa annokset vaihtelevat: lynestrenoli 5-10 mg, medroksiprogesteroniasetaatti 30-100 mg, dydrogesteroni 30 mg ja noretisteroni 10-20 mg päivässä. Injektiona annettava ruiske sisältää 150 mg medroksiprogesteroniasetaattia ja se pistetään ihon alle kerran kuukaudessa, mutta on Suomessa vähän käytetty.

Erilaisten lääkehoitojen lisäksi endometrioosia sairastava nainen voi saada helpotusta kipuihinsa erilaisilla vaihtoehtohoidoilla, kuten esimerkiksi akupunktio, lämpöhauteet, liikunta ja ruokavaliomuutokset. Koska jokainen nainen on erilainen, on hyvä kokeilla erilaisia keinoja kipuja helpottamaan. Se mikä sopii toiselle, ei välttämättä päde kaikille.

Lue lisää endometrioosista www.naisena.info.

Tilaa uutiskirje ja osallistu arvontaan.
www.naisena.info