Photos by Kristiina Ketonen

Takki // Isabel Marant

T-paita // Tommy Hilfiger

Boots // Chanel

Sain tänään kommentin lukijalta, jossa kirjoitettiin näin: ''Meikkailitte ja kuvailitte kavereiden kesken ja kutsut sitä työnteoksi''. Ensinnäkin täytyy sanoa, että olen tutustunut moniin ihmisiin tältä alalta ja heistä on tullut myös ystäviäni. Se on mielestäni ihannetilanne, jos voi samaan aikaan tehdä työtä ammattilaisten kanssa, mutta samalla niin, että voi luottaa täysin. Bloggaaminen työnä on todella monipuolinen. Siihen kuuluu välillä ihan perus asukuvauksia, joista ei välttämättä saa palkkaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se kuuluisi bloggaajan työhön. Kuvaukset, IG-päivitykset, kommentteihin vastaaminen ja tilaisuuksissa käyminen kuuluvat kaikki bloggaamiseen. Rakastan tätä työtä juuri siksi, että se on niin vaihteleva ja pääsee tutustumaan koko ajan uusiin ihmisiin ja inspiroitumaan muista. Minulle tämä on kokopäiväinen työ ja blogipostauksen kirjoittamiseen voi kulua yllättävänkin pitkä aika. Tämän lisäksi on järjestettävä kuvauksia, vastattava lukijoiden kommentteihin, päivitettävä muita somekanavia ja vastattava meileihin. Myös blogitilaisuuksissa käyminen inspiroi minua kirjoittamaan lukijoilleni uusimmista innovaatioista ja lanseerauksista. Työni on juuri sitä missä pääsen toteuttamaan itseäni parhaiten ja nautin siitä sataprosenttisesti. 

On ollut hienoa huomata miten yrityksetkin ovat pikku hiljaa hoksanneet sen, ettei voidepurkilla makseta vuokraa, ja olenkin päässyt tekemään yhteistyökumppaneiden kanssa hienoja proggiksia. Uskon, että bloggaajat ovat helpommin lähestyttävämpiä ja samaistuttavampia kuin mainokset muualla mediassa. Heihin voi varmasti paremmin luottaa, kun lukijat ovat päässeet paremmin sisään bloggaajan ajatuksiin ja tietävät sen, että bloggaaja uskoo siihen mitä mainostaa. Minulla onkin juuri se periaate, etten halua kirjoittaa tai tehdä yhteistyötä sellaisten tuotteiden kanssa, joihin en itse usko.

Joku oli kommentoinut aikaisemmin myös sitä, että olen määritellyt itseni Instagramissa vaikuttajaksi. Kommentti oli ilkeään sävyyn kirjoitettu, mutta en halua antaa ilkeiden kommenttien loukata. Tämä kuuluu myös bloggaajan työhön, että on opeteltava jättämään asiattomat kommentit omaan arvoonsa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kommenttien sisältö olisi jotenkin hyväksyttävää. Mielestäni toimin bloggaajana ja yhteistyökumppanina monille brändeille jollain tasolla vaikuttajana, ''influencerinä''. On etuoikeus saada tehdä yhteistyötä upeiden brändien kanssa ja kertoa omat mielipiteeni tuotteista ja asioista, joita pääsen kokemaan. Koen, että mielipiteelläni on merkitystä, sillä saan myös hyvää palautetta työstäni ja minulla on ihania lukijoita, jotka ovat kiinnostuneita ajatuksistani. On hienoa saada olla avuksi tai esikuvana heille, jotka saavat minusta inspiraatiota. Kiitos teille, jotka olette tukenani! 

xx Didem

Kommentit (32)

mrrpresident

Retee tyyli! Niinhän se menee et ennemmin koiralta kusi loppuu kuin kateelliselta pahat ajatukset. Onneks tosin jokainen voi valita ajatuksensa, se on vapaus jota keneltäkään meistä ei voi viedä. Hyvyys, vapaus ja kaunis kulttuuri on ne asiat minkä puolesta elän.

Hyvä kun nykyään ei tarvi tappaa tylsyyttä valkonen pitkä takki päällä Kaivopuistossa sanomalehden takaa (kommandona) vaan voi suoraan gaypadilta ihmetellä midäs sidä touhutaan..thx4yourcontent.. yleiskommentina Playboykaan ei enää myy kun naisilla muodissa oleva vapaaehtoistyö antisosiaalisessa mediassa pitää miehet käsiliikkeessä sen mikä savukkeen ja olutlasin nostelusta jää aikaa, isoäitini sanoja lainaten. #BrunnsparkenKommando

Vierailija

Olet siis itsekin ilmeisesti sitä mieltä että bloggaajan työ on hyvin pitkälle erilaisten tuotteiden mainostamista ja homma pyörii aikalailla sen ympärillä.

Didem
Liittynyt17.11.2015

Selventäisiköhän tätä tilannetta se, jos vertaat blogia vaikka aikakausilehteen tai tv ohjelmaan?!

Tulot tulevat mainoksista, mutta varsinaisesta sisällöstä (eli kuvista, teksteistä) te lukiijat ja kuuntelijat saatte sisältöä (ideoita, inspiraatiota, vinkkejä, tunteita) elämään.

Kaupalliset yhteistyöt ovat osa tuloistani. Saan myös kiinteää palkkiota.

😘😘

Truth hurts

Pakko sanoa, että kyllä, vaikka muuta väittäisit olet juurikin pelkkä bloggaaja. Se on hyvä jos siitä saa palkkaa ja kokee "vaikuttavansa" mainostuloilla, mutta kyllä, olet pelkkä bloggaaja - miksi väittää muuta? Olet julkisuudessa vain blogin takia, se ei tee sinusta mitään Beyonceta tai Madonnaa, virkanaista,bisnesnaista ei edes mallia. Vain bloggaajan.

Suvi

Aika ilkee kommentti! Kuulostaa kateellisen panettelulta.. Kuka vaan voi halutessaan olla vaikka oman elämänsä Madonna tai mikä tahansa, vaikka haaveilla olevansa Hollywood näyttelijä joskus tulevaisuudessa. Haaveiluhan on elämän suola ja unelmat on tehty toteutettaviksi. Otappa Didemistä mallia ja tee sitä mitä haluat, vai haluatko elämältäsi ilkeilyä ja toisten lyttäämistä. Tsemppiä vaan.

Didem
Liittynyt17.11.2015

Hmm..mutta en väitä, en yritä edes väittää, enkä sitä ole. Sinua taisi jokin nyt vain ärsyttää. Olen niin onnellinen siitä mitä teen ja myös ylpeä itsestäni. Nautin joka ikinen päivä työstäni. Kaikkia ei kiinnosta samat asiat elämässä. Tämän postauksen ideana oli avata hieman bloggaajan työtä.

Don't hurt yourself

Millä tavalla laulaminen liittyy bloggaamiseen?

Sen sijaan vaikuttaminen, bisnes ja mallina olo liittyy hyvin paljon tähän kokonaisuuteen. Ihan sama kun meet sössöttää start up yrittäjälle et sä et tee mitään etkä ole bisnesmies kun rahaa ei tule kaatamalla.. 5vuoden päästä sama kaveri kävelee sua ohimenevän kulkijan hesarissa vastaan. Ei nyt sillä et miljardin tekeminen ois mikään saavutus elämässä tai edes tois sulle juurikaan valtaa parantaa asioita muutaku ehkä kehitysmaassa, mutta kun tunnut käsittävän elämän tällästen asioiden kautta, puhun sinulle samalla kielellä ymmäryksen takaamiseksi.

Luulen et moni itse tekee työkseen asiaa johon ei todellisuudessa usko. Jos se yhdistyy tyhjään ihmiseen lopputulos on tämä. Toivon ettet itse usko juttuihisi vaan kirjottelet niitä joko ahdistuksen, mitättömyydentunnon tai ikävän merkeissä tiedostaen kuitenkin todellisen elämän.

JanetteN

Nyt joudun hieman puhumaan tavallisten kuolevaisten puolesta. Kyllä, kommentin olisi voinut ainakin muotoilla vähemmän töksähtäväksi, mutta ymmärrän miksi elämäntyylisi vähintäänkin hämmentää monia. Kyse ei välttämättä ole kateudesta. Moni ikäisesi pienen lapsen äiti tekee työtä pienellä palkalla, ja kohdalle sattuu vuorotyö, on käytettävissä olevaa aikaa varsin rajoitetusti. Samainen äitikin saattaa haaveilla esimerkiksi yrityksen perustamisesta, opiskelusta toiseen ammattiin tai vaikkapa edellisen kommentin tapaan Holywood-tähteydestä. Ihan totta, unelmointi on tärkeää. Valitettavasti brutaali realismi ja olosuhteen ylipäänsä saattavat rajoittaa unelmien toteutumista. Yrityksen perustaminen vaatii rahaa, eikä opiskelu pienen lapsen kanssa ole aivan helppo projekti etenkään jos kyseessä on yh-äiti. On todella hienoa että olet löytänyt sellaisen työn mistä pidät, voit tavata näitä ihania henkilöitä jne. Jos joskus inspiroidut vaatteiden ohella "taviksista", voisin jopa kannustaa kohtaamaan heidät. Lukijoita (mukaanlukien nuo kritisoijat) voisivat myös kiinnostua ns. päiväkirjasta pariviikkoisesta, jonka aikana yrität elää samalla budjetilla kuin joku muu ikäisesi siivooja, lähihoitaja tai vaikkkapa lähikaupan myyjä. Kirjoitat suhteellisen hyvin, mutta perspektiivi on hivenen kapea-alainen etenkin jos huomioidaan vähän eri taustan omaavat ihmiset. Hyppääminen väliaikaisesti "tavisduunarin" kenkiin voisi antaa uusia näkökulmia, jotka auttavat sinua kirjoittamaan sellaista inspiroivaa tekstiä (sekä kannustusta toteuttaa unelmia), josta myös nykyiseen elämäntilanteeseen sidotut voivat hyötyä. Miksi kannustan moiseen tempaukseen? Uskon että kaikesta epämukavuudesta huolimatta pystyt siihen. 

Suvi

Hyvä pointti, mutta miksi kaikilla pitäisi olla samanlainen elämäntyyli tai samanlaiset "kuolevaisen"tulot. Luulisin että kaikki valitsisivat rikkaamman enälämäntyylin, jos siihen olisi mahdollisuus. Me kaikki voimme kuitenkin jollakin tapaa tehdä valintoja omassa elämässämme. Välillä se vaatii uhrautumista. Vaikkapa Minna Canth oli seitsemän lapsen yh-äiti, kirjailija, yrittäjä ja mitä muuta.. Mielenkiintoinen tuo näkemys hypätä tavisduunarin kenkiin kuitenkin, toisi varmasti perspektiiviä, mutta korostaisiko se vain sitä "eriarvoisuutta". Että testasimpa muuten köyhän elämää, ah ihana palata taas tavalliseen rikkaampaan arkeen. En tiedä.

Niina

Hurjan hienosti kirjoitettu. Puit mahtavasti sanoiksi ajatukseni. Hieno teksti. 

-S-

Blogit on hyvä kanava saada jotain muutakin kuin karua arkirealismia. Bloggaajallakin on omat ongelmansa, mutta en minä niistä halua täällä lukea. Tavisblogit ei kiinnosta. Jos Sinä haluat sellaisia lukea, Janette N, mene muualle. Didemillä on hyvä konsepti, haluan inspiroitua, vaikka en pysty aina samaistumaan. 

Liia

Eiköhän jokainen elä tyylinsä ja taloustilanteensa mukaan. Jos nämä ikävät kommentit eivät kieli jonkinlaisesta kateudesta tai katkeruudesta niin miksi näitä sitten kirjoitetaan? Miksi vaikka bloggarin pitäisi puheessaan ottaa huomioon jokainen maapallolla elävä otus ja tuottaa sisältöä jokaikiselle ihmisryhmälle? Bloggaajahan toimii inspiraation lähteenä juuri omana itsenään, tuoden esille sellaisia asioita, joista itse pitää, jotka edustavat hänen tyyliään ja arvojaan. Ei bloggaajan ole tarkoituskaan olla joku erilaisten elämäntyylien ja eri taloustilanteissa olevien ihmsiten peili. Blogia seuraavat todennäköisesti he, jotka saavat inspiraatiota sen blogin sisällöstä. Joiden tyyli on samankaltainen tai jotka muuten vain innostuvat samoista asioista. Jos sisältö ei ole lähellä omaa elämää, blogi ei todennäköisesti ole sinua varten. Se ei ole bloggaajan huonoutta. En ymmärrä miksi joillain on tarvetta tulla tylyttämään näistä asioista blogien kommenttibokseihin. Kyllä, on olemassa köyhiä ihmisiä, joilla ei ole varaa kalliisiin vaatteisiin. Ja kyllä bloggaajat varmasti tiedostavat tämän. On ikävää, että eriarvoisuutta on maailmassa. Mutta ei esimerkiksi Didemin blogi ole mikään yhteiskuntapoliittinen kanava, jossa näistä asioista keskustellaan. 

Vierailija

Musta tuntuu et tältä tiimoilta on monenlaisia kommentoijia. Vaikuttaa et yleisesti oli aihe mistä tahansa keksitty samat negatiivisesti kommentoivat tyypit on niitä kateellisia ja itseensä pettyneitä.

Sit taas se et täällä ihmiset yleisesti kommentoi välillä politiikkaa/yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia asioita osoittaa sen et meidän yhteiskunnan tila on erittäin heikolla tolalla ja et toisaalta Didemiin luotetaan mielipidevaikuttajana sekä mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan. Jossain määrin aistin luottamusta paljonkin myös kommentoijilta jotka ovat huolissaan eriarvoisuudesta ja niin edelleen, sen voi mielestäni aavistaa mikä on syy kullekin yhteydenotolle näytti se näennäisesti mille vaan.

Vierailija

Moi Didem! Harvoin edes kommentoin mihinkään, mutta nyt on pakko kommentoida sinulle. Minun tyyliäni olet varmastikin inspiroinut paljon, mutta myös muita elämän alueita. Sinulla on tiettyä eleganssia, mikä tulee vain sisältä päin, eikä sitä voi millään vaatteilla ostaa. Sussa on tiettyä itsensä arvostamista mitä Suomessa ei ehkä osata arvostaa, vaan ajatellaan heti ylimielisyydeksi. Jos jotain toiveita saa antaa, niin ois kiva jos lisäisit myös niitä lifestyle-tyylisiä postauksia, mitä sulla oli ennen enemmänkin :) 

Ihanaa kevään jatkoa sulle Didem xx

Vierailija

Olet ihan oikeassa bloggaamisesta työnä ja siitä, että työkseen bloggaavat / somettavat henkilöt ovat myös vaikuttajia. Siitähän heille maksetaankin. Bloggaaminen on kyllä taitolaji, parhaimmillaan blogin lukeminen tuntuu siltä, että bloggaaja on "kaveri", joka jakaa ajatuksiaan, kokemuksiaan ja inspiraationsa lähteitä. Siitä voi tulla joillekin harhaluulo, että eihän tuollainen kirjoittelu ja kuvien postailu ole työtä ollenkaan, vaikka suunnittelua, aikaa ja ajattelua sekin vaatii. Pahimmillaan (tähän törmää joskus muuten kivoissakin blogeissa) bloggaaja tekee yhteistyöpostauksen, josta paistaa läpi, ettei hän edes ole oikeasti kiinnostunut siinä esillä olevista tuotteista, mutta tarvitsee rahat, jotka yhteistyöstä saa. Muutama sellainenkin menee, mutta ei koko ajan. No, tämä kommentti ei nyt liity välttämättä sinun blogiisi ollenkaan, sillä seuraan useita blogeja, mutta pääsinpä sanomaan, kun on ollut mielessä. Pysy omalla linjallasi ja omana persoonanasi, tsemppiä! :)

Vierailija

Moi Didem! Tykkään blogistasi, sekä tyylistäsi, mutta tämä postaus oli vähän hassu. Ensinnäkin, minusta sinun ei tarvitse kenellekään puolustella olevasi "vain bloggaaja", koska jokainen tekee työkseen mitä lystää ja kenenkään ei minusta tarvitse näitä valintoja tuntemattomille puolustella. Joten ole reilusti ylpeä vain, koska hienoa työtä mielestäni teet ja täysin olet lukijakuntasi ansainnut! Mutta toinen asia, joka täytyy muistaa on se, että eihän mitään tästä blogista - vaatteita, merkkilaukkuja, matkoja, hotelliyöpymisiä tai lähestulkoon jokapäiväisiä ravintolakäyntejäsi olisi, ellei avopuolisosi tätä elämäntyyliä kustantaisi. Mielestäni sinulla on kaikki oikeus olla ylpeä saavutuksistasi, mutta jonkinlaisen uranaisen diskurssin ylläpitäminen on jokseenkin kornia. Jokainen meistä pystyy elämään rikkaan avopuolison hyvän päivän viihdykkeenä, mutta koulutuksen ja _todellisen_ uran luomiseen vaaditaankin jo vähän enemmän.  

Vierailija

Toi ei kyllä itse asiassa pidä paikkaansa et esim lääkärin työ vaatii enemmän kuin blogin pito vaikka maksaja ois perhe tai puoliso, jotka on varmaan ne yleisimmät löysän rahan/tietopääoman/kontaktien lähteet joko koko elämälle tai alkuvaiheelle. Se ei tosin ole yksilön vika miten on resurssit pompannut eikä siitä pidä tehdä henkilökohtaista asiaa. Sama asia myös jos joku rikas makaa kotonaan: mikäli oikeutta ei ole tehdä rahalla mitä haluaa mikä ei uhkaa muita homma ei toimi.

Ymmärrän jos vanhemmat siirtää sulle osakekannan mistä irtoaa joka vuosi osinko tai saat valmiin firman ja ohjeet sopivan ikäisenä: se ei kyllä vaadi mitään efforttia vaan on hyvinkin kevyellä energialla liikkuva prosessi ellet sit inhoa sitä firmaa tai johtajan pestiä mut silti verrattuna aidosti raastaviin ja pienipalkkaisiin töihin pitää olla kiitollinen.

Sen sijaan luovalla alalla se ei ole niin selvää et rahan voimalla pärjäisi. Onko muutenkaan järkeä vertailla kun kiinnostukset ja lahjakkuudet vaihtelee ja kohtalo?

Se ei edelleen ole henkilökohtainen vika jos jollain on rahaa käytössä mikä lopulta kuten otit esille on se mitä kuitenkin tälläisen tyylin pitämiseen tarvitaan, oli kuinka idearikas tai ei.

Tietysti on mahdollista pitää blogia täysin peeaa mut sit se aihe ja tyyli on oltava rahasta irrallisempaa. Ihme et kukaan ei valita jos sukulaiset maksaa niinku monilla bloggaajilla. Miks isä on Suomessa sosiaalisesti hyväksyttävämpi maksumies kuin mies? Vielä kun vähän opiskelee vaikkei edes tee mitään ja tuhlaa vaan kaikkien rahoja sen parempi.

Onhan sekin mahdollista et alkuvaiheen samalla käy töissä kun tuotto on vaatimattomampi ja ei käytä niin kalliita vaatteita jos on muuten silmää ja ei tarvi olla niin kallista.

Ainahan sitä luistavimmat sukset kukin valitsee niistä mitä on tarjolla kulloisessa elämäntilanteessa. Yhteistyön kannalta myös mietittävä työnjakoa perheissä.

Mietin päivällä onko Suomi todella edistyny yhteiskunta kun rikasta miestä hirvitellään vai tosi kassalla. En tiedä, ehkä molempia koska ei voi ajatella parisuhdetta esimerkiksi vaan yhden asian kannalta. Tosin kylhän sen huomaa itsekin miehenä et riippuen tilanteesta naisia alkaa parveilla mutta ethän sä kaikkia tarvi samaan aikaan joten onko parven koolla merkitystä. Yleisesti aika kaikkitietävää vihjailla et jotku seurustelee pelkästään rahan takia vaikka kylhän se ääritilanteissa vaikuttaa tosi paljon, ootko miljonääri vai homeless. Ei paljoa kauneus tai metrin leka auta jos sama mies nukkuu suiten sijaan rappukäytävässä. Nainen taas draftataan rapusta kattohuoneistoon hyvin nopeasti jos terveys ja ulkonäkö/ikä on vaan riittävässä kunnossa et sinänsä maailma käyttäytyy eri tavalla. Iänikuista keskustelua eikä perusasiat muutu ja maapallo pyörii.

Truth hurts

"mutta koulutuksen ja _todellisen_ uran luomiseen vaaditaankin jo vähän enemmän"

Juuri TÄTÄ minä tarkoitin!

P.S. nimimerkille Suvi, kyllä minäkin haaveilen mutta haaveeni ovat vähän muualla kuin rikkaana kotirouvana olemisessa jonka ainut taito on bloggaus. Haluan vaikuttaa maailmaan ja ympäristööni ihan eri tavalla. Ja P.P.S; monet näistä naisista joilla on koulutus, itsenäisyys ja oikea ura ovat myös kauniita ja tyylikkäitä, he eivät vain postaile jatkuvasti itsestään kuvia ;)

Suvi

Niimpä! Olen samaa mieltä kanssasi, että on paljon ihmisiä, jotka eivät tuo itseään/menestystään julki. Mutta entä jos kaikki eivät halua vaikuttaa maailmaan samalla tavalla? Itsekin yliopisto-opiskelijana kolmen lapsen äitinä haluan vaikuttaa omalla tavallani. Kukin tyylillään, vai mitä. Ja mikä on ns. oikea ura? Ja miksi nykyisin keskitytään oman uran luomiseen niin valtavasti. Tuntuu että kaikki muu unohtuu ympäriltä ja elämä menee helposti saavutusten suorittamiseksi..

Vierailija

Kyllä muuten avomiehen elättämänä oleminen ilman omaa varallisuutta, uraa, koulutusta ja työkokemusta vaatii paljon. Sanoisin jopa enemmän, että kuin koulutuksen ja uran hankkiminen. Joudut ensinäkin olemaan kokoajan huolissani, siitä ettei elättäjäsi löydä nuorempaa, nätimpää, hoikempaa ja hauskempaa seuraa. Yleensä on nimittäin avioehdot näissä tapauksissa, jos siis ollaan edes naimisissa. Niin ja riidellä ei kannata, koska ette ole tasavertaisia kumppaneita. Toinen on lopulta aina oikeassa, ja sinä saat lepyttelyksi kalliita lahjoja mutta kunnon sydämestä tulevaa anteeksipyyntöä et ikinä. Toisen elintaso romahtaisi ja koko elämä meni uusiksi jos kumppani jättäisi. Tämän takia on siis oltava valmis AIVAN MIHIN TAHANSA kohteluun, vaikka toinen pettäisi, ei kunnioittaisi jne. ei keskustelisi päätöksistä yhdessä, et voi valittaa koska = elämältäsi menee pohja. Itsetunnolle tuollaiset suhde ja tilanne (vaikka itseaiheutettu onkin) eivät ole mitään parasta, koska ensisijaisesti sinä olet aina se joka joustat, eikä sinun mielipiteilläsi ole mitään merkitystä.

Ja pahinta kaikista, kokoajan joudut olemaan huolissaan tuleeko joku muu ja vie elättäjäsi. Tahtoa ja työtä se vaatii tuollaisesti tilanteesta irti päästä, ja aloittaa oikea itsensä kehittäminen ja vastuunkanto omasta elämästään. Nykyään kun tuo itsestään huolehtiminen, laittaminen ja naisellisuus ei ole mikään harvinaisuus meidän kouluttautuneidenkaan keskuudessa.

t. 4 vuotta kyseistä elämän tyyliä riitti menemään koulun penkille

Vierailija

Minusta on sääli että vaikka sinulla olisi lahjoja moneen niin käytät aikasi pitkälti vain shoppailuun, laittautumiseen, kauneutesi esittelemiseen ja sen sellaiseen. Tuntuu vähän että menee lahjat hukkaan.

Vierailija

On käsittämätöntä, ettei ihmiset vieläkään tajua mikä on blogin ja henkilökohtaisen elämän ero. Mistä täällä kukaan tietää, mihin Didemillä tai jollain muulla bloggaajalla on lahjoja, tai millainen hänen todellinen elämänsä on? Täällä ei ehkä ole tarkoituskaan muita lahjoja esitellä, vaan keskittyä juuri siihen shoppailuun, laittautumiseen, kauneuden esittelemiseen ja sen sellaiseen. Siksi me tätä blogia luetaan! Ei kai bloggaajan tarvitse todistella älykkyyttä tai osaamistaan, keskittyy vaan siihen mitä varten blogi on olemassa. Minusta sekin on älykästä, ettei loputtomiin koeta miellyttää muita vaan tekee omaa juttuaan. 

Vierailija

Kyllä ne muut lahjat tulee ilmi blogista, jos on jotain mistä kertoa. Esim. Linja Juhola kertoo opinnoistaan kauppakorkeakoulussa Ruotsissa, Vilma P. tekee oikeita mallin töitä, Alexa Dagmar sisustaa kämppiä, Eevi Teittinen on personal trainer. Didem ei kiellä että hänen kallis elämäntyylins on miehen kustantama. Se palkkio blogista ei niitä kustanna, se on Didemille vain taskurahaa.

Vierailija

Minäkin luen toki tätä blogia paljon juuri kaikkien kauneus- ym. juttujen takia, mutta Didem on kuitenkin oman kertomansa mukaan harrastanut esim. teatteria, taitoluistelua ja sellon soittoa ja on pärjännyt koulussakin kaiketi aika hyvin. Didemin pikkusisko on maisteriksi valmistunut joten Didemilläkin olisi varmasti älyn puolesta mahdollisuuksia yliopistokoulutukseen, koulutuksen vaatimasta stressinsietokyvystä en kyllä tiedä. Tällaista blogia voisi hyvin pitää sivutyönä tai harrastuksena opiskelujen tai muiden töiden ohessa jos vähän tehostaisi toimintaansa/karsisi päivitystahtia ja työmäärää.

Vierailija

Mä itse asiassa komppaan tota tavis-juttua. En kyllä ajatellut Janeten kommenttia niin syvällisesti. Olen itse juuri tavis ja rahaa on rajoitet määrä. Kuteet menee helposti kirpparilöytyjen ja markettihalpisten puolelle. Silti haluaisin näyttää hyvältä ja tyylikkäältä vaikka mulla ei ole varaa merkkivaatteisiin. Ei sillä etten sellaisia haluaisi. Musta olis kiva kuulla ideoita ton markettivalikoiman kanssa. Siis miten miten Prisman ja Cittarin kuteet sais näyttämään kivemmilta esim. yhdistelemällä sopivasti, tuunaamalla jne. :) Noihin kunnon vaatekauppoihin pääsee aika harvoin ja nettiostosten sijaan musta on kivempi ostaa vaatteet suoraan kaupasta. Eli tässä tais tulla postaustoive :D

älä anna kateellisille aikaa

Hei, Onpas hurjia kommentteja... :/ Didem, tyylisi on huikean hyvä ja olet todellinen kaunotar.!Nykypäivänä hyvän bloggaajan työ on erittäin monipuolista, ja jos hyvin käy, hienot yhetistyöt vievät blogia (ja elämää) eteenpäin ja saa mahtavia mahdollisuuksia matkusteluun ym. Varmasti tämä voi ärsyttäää monia... Se voin tuntua että kaikki tulee liian helposti, mutta tuskin ymmärtävät mitä kaikkea se vaatii pitääkseen laadukasta ja hyvää blogia, ja se oikeanlainen persoona sielä blogin takana joka innostaa ja kiinnostaa ihmisiä!!  tsekatkaa esim Sincerely Jules, Anine Bing ja Sofis snaphots! Bloggaajana kaikki aloittaneet!!  Keep up the good work <3 <3

Vierailija

Kaikille kommentoijille: on eri tilanteita ja musta tälläsiä kulttuurillisia asioita on typerä verrata millään muulla mittarilla kuin mistä itse nauttii.

Jappujapjap

Mitä noihin joihinkin kommentteihin tulee, niin oon varmaan sitten jossain ihan eri universumissa, koska en näe Didemin blogissa yllämainittuja negatiivisia piirteitä. Mun hahmotelma on se, että Didem on nimenomaan ainakin itselle atm parhaiten samaistuttava bloggaaja, ei elämäntyyliltään yms vaan mulle vaan välittyy sellainen luonnonlapsi, aito, itsestään ylpeä(hyvällä tavalla) ja elämästä nauttiva ihminen. Sellaisessa illuusiossa mä tätä blogia luen ja ainoa blogi itseasiassa mitä aktiivisesti seuraan. Monet blogit oon jättäny seuraamatta jossain vaiheessa, koska niistä ei välity mun maailmankuvaa rinnastettava ajattelu. Epävarmana teininä sitä lähinnä seurasi paljon blogeja jotka oli 'upeita' ja 'cool', enää ei jaksa, huvita, kiinnosta. Sitä ruokkii fiksumpana itseään sellasilla asioilla, jotka oikeesti viihdyttää/tulee hyvä eikä huono fiilis.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 
Teemat

Blogiarkisto

2016
2015
2014
2013
2012

Kategoriat

Instagram