Sinkkunainen raportoi parin kuukauden ajan aktiivisesta deittielämästään – ja kolme miestä kommentoi.

Viikko 1: Vain kasuaali suhde

Pling! Whatsapp-viesti. Se on Joonas. Tapasin hänet alkuvuodesta Tinderissä. Joonas on 29-vuotias hauskannäköinen, fiksu tyyppi. Olemme käyneet kolmesti treffeillä, ja haluan tavata häntä uudelleen.

Olen ollut sinkku kaksi vuotta. Edellinen suhteeni päättyi kuuden vuoden seurustelun jälkeen. Kasvoimme erillemme, eikä eroon liittynyt riitoja tai draamaa.

En halua tällä hetkellä sitoutua kehenkään. Pidän mielelläni seuraelämäni vapaana ja aktiivisena vielä jonkin aikaa. Tunnen käyväni läpi aikuistumisriittejä ja keskityn mielelläni kehittämään uraani. On mukava ajatus, että suhdekuvioihin ei tarvitse juuri nyt panostaa.

Joonas on täydellinen treffikumppani. Emme kumpikaan halua seurustella – toistemme kanssa tai kenenkään muunkaan. Kasuaali suhde on täydellinen, koska parisuhde tuntuu liian isolta sitoutumiselta ja yhden illan jutut ovat kuluttavia.*

Kyseessä ei kuitenkaan ole pelkkä seksisuhde. Käymme elokuvissa, keikoilla ja syömässä, mutta kumpikaan ei pahoita mieltään, vaikka molemmat tapailevat muitakin.

*TANELI: Kuulostaa peittelyltä. Kasuaali suhde toimii, jos tunteet eivät ala kehittyä kummallakaan yksipuolisesti.

Viikko 2: Anonyymiseksiä

Lähetin viime yönä viestin Sebastianille. Tapasin hänet vajaa vuosi sitten karaokebaarissa. En ole koskaan uskaltanut kysyä, minkä ikäinen hän on, mutta luulen hänen olevan kymmenen vuotta minua nuorempi. Tapaamme ainoastaan viikonloppuöisin, eikä hänkään tiedä minkä ikäinen minä olen. Harvoissa keskusteluissamme jätän kertomatta asioita, jotka paljastavat ikäni.

Otin yhteyttä Sebastianiin, koska Joonas ei ehtinyt tavata. Näen Sebastiania silloin, kun haluan jonkun, mutta en jaksa etsiä seuraa baarista. Nautin siitä, että minulla on vapaus tehdä niin, eikä tilanteessa ole mitään kiusaannuttavaa tai moraalisesti arveluttavaa. Nautin myös siitä, etten tiedä edes hänen sukunimeään. Anonymiteetti on rentouttavaa. **

Tapaamme pari kertaa kuukaudessa. Yleensä hän ottaa minuun yhteyttä baarista lähtiessään. Emme koskaan keskustele mistään, vaan menemme suoraan asiaan: seksiin. Hän tulee aina minun luokseni, enkä ole koskaan ollut hänen luonaan. Järjestely on selkeä, eikä siinä ole mitään tavoitteita tai draamaa. Se sopii minulle hyvin. En ajattele tämän suhteen tulevaisuudesta mitään.

**ANTERO: Uskon naista. Tuollaiset suhteet tuovat jännitystä elämään ja piristävät aikansa. Tyyppi luultavasti ymmärtää tilanteen ja ajattelee samoin.

Viikko 3: Mullistava suudelma

Olen nähnyt Joonasta silloin tällöin. Meillä on mukavaa, vaikka tästä ei pitänyt tulla mitään. Viestittelemme monta kertaa viikossa, välillä sekaan mahtuu myös tuhmaa, suoraa vihjailua.Ensitreffimme olivat elokuvissa, ja ajattelin aluksi, että tyyppi on niin symppis, ettei hommasta tule mitään kaveruutta kummempaa. Elokuvakin oli kuivakka dokumentti. Leffan jälkeen kävimme kahvilla, ja kun erosimme, hän suuteli minua. Olen varma, etten olisi tavannut häntä uudelleen, jollei hän olisi ollut loistava suutelija.***

Tykkään deittailussa vapaudesta ja siitä, että saan olla halutessani yksin. Haastavinta on uusien ihmisten lukeminen. Sen selvittämiseen, mitä toinen ihminen haluaa tai mistä tässä on kyse, tuhraantuu yllättävän paljon aikaa ja energiaa. Välillä epävarmuus iskee ja tuntuu, että kaikki muut seurustelevat. Itse mietin vain lähinnä, ketä tänään yrittäisin.

***TANELI: Monet miehet eivät uskalla tehdä aloitetta tai olla tilanteen herrana. Pisteet miehelle siitä, että hän uskalsi käyttää viimeisen mahdollisuuden tehdä vaikutus. Se kannatti.

Viikko 4: Ollakko vai eikö olla?

Olin viikonloppuna yötä Joonaksella. Aamupalapöydässä hän kysyi, mitä mieltä olen suhteestamme. Sanoin, etten mitään. Hän kertoi pelkäävänsä, että päädymme seurustelemaan, koska syömme brunssia ja luemme sunnuntain aamulehteä yhdessä. Vakuutin, ettei hänen tarvitse pelätä. En pidä säännöistä tai määritelmistä. Olisi typerää olla näkemättä vain siksi, että pelkää seurustelun vaanivan kulman takana.*

 Ymmärrän, ettei Joonas halua sitoutua, eikä se häiritse minua. Hän on eronnut vasta joitakin kuukausia sitten. En tunne itsekään olevani vielä valmis seurusteluun. En sure enää edellistä suhdettani, mutta viihdyn hyvin sinkkuna ja tapailen mielelläni erilaisia tyyppejä.

*ANTERO: Mies yrittää vihjata, että seurustelu voisi olla seuraava askel suhteessa. Tai sitten mies luulee naisen haluavan seurustella, mutta ei itse halua ja yrittää vihjata, ettei ole halukas sitoutumaan.

*TANELI: Mies varmistaa, että suhde tulee pysymään samanlaisena. Hän selvästi myös tarjoaa naiselle tilaisuuden puhua suunsa puhtaaksi.

Viikko 5: Ruma kaulakoru

Joonas ei ole viime aikoina ottanut yhteyttä. Hän on varmaan tavannut jonkun uuden. Suhteemme on valahtanut pisteeseen, jossa minä olen aina se, joka ehdottaa tapaamista. Hän kyllä suostuu, mutta ei tee itse aloitetta. Tapailu on alkanut ahdistaa, ja olen päättänyt luopua hänestä. Mietin pääni puhki, mitä sanoisin. Voiko suhdetta panna poikki, jos sitä ei ole koskaan ollutkaan? *

Tapasin kotibileissä kiinnostavan tyypin. Hän on veljeni tyttöystävän entinen poikaystävä Rami. Hän pyysi minua treffeille, ja minä suostuin. Miehessä voi olla todellista potentiaalia. Ainoa asia, joka hänessä häiritsee, on ruma kaulakoru, joka hänellä on jatkuvasti kaulassaan. On kuin se olisi liimattu häneen. **

*JUHA: Jos suhdetta ei edes ollut, ei ole syytä sanoa yhtään mitään. Jos miehestä ei kuulu, naisella on täysi oikeus laittaa radiohiljaisuus päälle ja unohtaa koko ukko.

** JUHA: Tutussa kumppanissa on puolensa, esimerkiksi yhteinen kaveripiiri. Ja hyvä että on yksi epäolennainen asia, kuten kaulakoru, jota miettiä. Se voi selventää, tykkääkö oikeasti toisesta niin paljon, että sietää jopa hänen mauttoman korunsa.

Viikko 6: Kutsu mökille

Tapasin Joonaksen ja minusta alkoi tuntua hyvältä, ettemme enää näe. Erosimme käymättä keskustelua aiheesta. Tunsimme varmasti molemmat, että tämä oli nyt tässä. Olen käynyt kaksilla treffeillä Ramin kanssa, mutta emme ole harrastaneet seksiä. Hän pyysi minua viikonlopuksi mökille. Se taitaa olla suora kutsu seksiin – mitä muuta tekemistä siellä muka on? ***

***JUHA: Seksi mielessä.

***ANTERO: Ilmiselvästi hän haluaa viettää aikaa kahden ilman ulkopuolisia häiriöitä ja tutustua paremmin. Panemaankin saattaa päästä.

Viikko 7: Ikävä iskee

Tajusin heti mökille päästyäni, ettei suhteesta tule mitään. Halusin koko ajan lähteä, ja minulle tuli Joonasta ikävä. Harrastimme Ramin kanssa seksiä, eikä se sujunut hyvin. Kipinä puuttui ja koko touhu tuntui kömpelöltä. Kaiken lisäksi Sebastian lähetti viestin, kun Ramin hiki vielä kuivui ihollani. Oli huono ajatus lähteä mökille. Kun pääsin kotiin, tekstasin Joonakselle ja pyysin häntä kanssani syömään. Hän sanoi olevansa kiireinen, eikä yrittänyt ehdottaa toista tapaamispäivää. Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? *

* JUHA: Joonas ei halua tapailla ja koettaa käytöksellään väsyttää naisenkin kiinnostuksen. Hän haluaa ehkä jollakin tasolla säilyttää mahdollisuuden yhteydenpitoon, koska kuitenkin vastaa viestiin. Muussa tapauksessa hän ei vastaisi.

Viikko 8: Ghostaus kehiin

Tuntuu, ettei elämässäni tapahtu mitään. Ihan kuin en olisi edes elossa, jos minulla ei ole koko ajan sutinaa. Kaipaan vipinää, kiinnostavaa tyyppiä ja läheisyyttä, mutta Tinderkään ei enää jaksa kiinnostaa. Lähden viikonlopuksi Kööpenhaminaan, toivottavasti siellä on paremmat apajat. Olen yrittänyt ghostata Ramia, mutta hän ei tajua. Olen aina kiireinen ja vastaan viesteihin myöhässä. En halua tavata häntä enää. **

** ANTERO: Ei pidä olettaa, että ghostaamalla viesti menisi perille. Jotkut ovat oikeasti niin kiireisiä, etteivät ehdi vastata. 

** JUHA: Mies varmaan luulee, että hänelle esitetään vain vaikeasti tavoiteltavaa.

R: Mitä kuuluu?
Minä: Hyvää, kiirettä töissä.
R: Mitä teet viikonloppuna?
Minä: Mulla on jo suunnitelmia
R: Entä ensi viikolla?
Minä: Lähden työmatkalle
R: Entä ensi kuussa?
Minä: …

Viikko 9: Kumman kaa

Tapasin viikonloppuna Kööpenhaminassa lupaavan Tinder-tyypin, ja hän on varaamassa matkaa luokseni. Hänessä yhdistyvät kaikki: älykkyys, herkkyys, avoin maailmankatsomus ja mutkaton suhtautuminen elämään. Minulla on varma tunne hänestä.

Luulin, ettei Joonas enää halua tavata, mutta olin väärässä. Törmäsin häneen eräällä keikalla, ja hän suorastaan syöksyi luokseni juttelemaan. Seuraavana päivänä hän lähetti viestin ja kysyi, ehtisinkö nähdä häntä tällä viikolla. Olen ollut ehkä liian herkkä ja tulkinnut omassa epävarmuudessani väärin Joonaksen viestejä. Hän haluaa edelleen viettää aikaa kanssani. ***

*** ANTERO: Kööpenhaminan mies kuulostaa jännittävältä seikkailulta, mutta veikkaan, että luu jää käteen molemmista. Varsinkin, jos ei osaa päättää, kumpi tyyppi kiinnostaa enemmän.

*** TANELI: Ketään ei tulisi pitää hihnassa pienen hauskanpidon takia. Siinä saattaa jäädä kokonaan yksin.

On klassinen tilanne, että Joonas ottaa yhteyttä juuri silloin, kun Köpiksen tyyppi ilmestyy kuvioihin. Haluan katsoa Kööpenhaminan kortin, enkä koe tekeväni Joonaksen suhteen väärin. Aion tavata Joonaksen – mutta vain kaverina.

Kuusi viikkoa myöhemmin: Joonas, Rami ja Sebastian ovat kaikki poistuneet kuvioista, ja Aino tapailee Kööpenhaminassa asuvaa miestä. Suhdetta ei ole vielä määritelty, mutta Aino on onnellinen ja vakavissaan

Sinkku: Aino, 30
Miehet: Antero, 32, sinkku, Juha, 33, sinkku, Taneli, 25, seurustelee

Haastateltavien nimet on muutettu.

Kuva: MVPhotos

 

 

 

 

 

 

Pelimiehet ja naiset

Sinkkunainen piti deittailupäiväkirjaa yhdeksän viikon ajan – pyysimme kolmea miestä kommentoimaan suhdekiemuroita

Tulee vähän mieleen sinkkuelämää sarjan kaltaiset säätö-kuviot, mitkä kyllä usean nuoren elämään kylläkin kuuluvat. Ennustan että lopulta tämä "Aino" kyllä löytää sen tosirakkauden ja haluaa sitoutua. Huomionarvoista jutussa on, että tämä voisi olla kuin suoraan miesten maailmastakin paheksuttujen "pelimiesten" päiväkirjasta tai keskustelufoorumilta. Taas yksi todiste, että peliä pelaavat molemmat, sekä naiset että miehetkin.
Lue kommentti

Paljon parjattu ghosting on sittenkin paras tapa panna piste tapailulle.

Pari vuotta sitten ihmissuhdekentällä alettiin puhua uudesta ilmiöstä: ghostingista. Sillä tarkoitetaan suhteen kuolettamista katoamalla kuvioista. Yhtäkkiä kaikki ghostasivat toisiaan jättämällä vastaamatta viesteihin tai ottamatta enää yhteyttä. Hommasta tuli niin yleistä, että sana sai paikan sanakirjoista ympäri maailmaa.

Ghostingista puhuminen helpotti deittailijoita, sillä moni koki saaneensa kohtelulleen vihdoin nimen. Termin, jonka avulla ilmiö oli helpompi tunnistaa – ja lokeroida käyttäytyjä sen mukaan.

Ghostausta pidetään yleensä huonona juttuna. Sanotaan, että se on vastuutonta käytöstä. Että ghostaaja pääsee pälkähästä, kun hänen ei tarvitse kohdata toista ihmistä ja kertoa, miksi ei enää halua tapailla tätä. Samalla hän myös jättää viheliäisen takaportin auki, jotta voi palata saman sutinan luokse sitten, jos hänestä itsestä siltä tuntuu.

Jostain syystä olemme alkaneet ajatella, että kun lyhytkin tapailusuhde päättyy, eron tulee olla selkeä. Rohkenen olla eri mieltä: minusta ghostaus on pehmeää ja ystävällistä – ja se voi olla parasta, mitä sinulle voi tapahtua.

Kaikkea ei tarvitse sanoa

Olin kerran nettitreffeillä, jotka sujuivat huonosti. Meillä ei ollut mitään yhteistä eikä keskustelu luistanut. Mies vei minut pelaamaan biljardia nuhjuiseen baariin, jossa myytiin taskulämmintä lonkeroa muovipulloista. Vihaan bilistä. Odotin koko deittien ajan, että pelivuoromme loppuisi. Minulle oli ihan selkeää, ettemme enää tulisi tapaamaan enkä uskonut, että kumpikaan olisi enää missään yhteydessä toiseen. Kaveri päätti kuitenkin lähettää minulle sähköpostin sanoakseen, ettei näe meillä yhteistä tulevaisuutta.

Minua loukkasi paljon enemmän se, että hän koki tarpeelliseksi sanoa, ettei näe meitä pariskuntana. Tokihan minä sen tiesin, en nähnyt itsekään. En edes kavereina. Ymmärrän, että hän yritti tehdä selkeän breikin, mutta en olisi tarvinnut sitä. Olisi ärsyttänyt paljon vähemmän, jos hän olisi jättänyt meilin lähettämättä.

Tunsin itseni typeräksi, heikoksi, altavastaajaksi. Tyyppi oli saanut viimeisen sanan, eikä siihen auttanut vastata mitenkään. Olisi ollut paljon ystävällisempää vain jättää asia siihen. Molemmat olisivat kyllä tajunneet jutun juonen.

Ghostaa deitti, älä puolisoa

Milloin suhteen sitten saa ghostata? Avoliitossa tai naimisissa olevan ihmisen on hankala päättää suhde ghostaamalla. Eikä se (onneksi) varmaan tulisi kovin monelle edes mieleen. Tinder-deitti, jota et ole koskaan tavannut, on ihan toinen juttu.

Jos ensimmäiset treffit ovat täysi katastrofi, on ihan okei ghostata deitti ilman, että tarvitsee selitellä itseään. Vielä suuremmalla syyllä niin saa tehdä silloin, jos tyyppi paljastuu kammottavaksi hiippariksi tai on muuten vaan ääliö.

Jos tapaamisia on takana harvakseltaan tai vasta muutama, ghostaus on täysin sallittua. Kun suhde ei ole vielä vakava, veto-oikeutta saa käyttää huoletta ja kertomatta miksi. Se voi olla hyväksi: kun ei vielä tunne toista kovin hyvin, ei tätä tarvitse satuttaa kertomalla yksityiskohtaiseksi, miksei tykkää hänestä.

Ehkä kaikkein hyväksyttävintä ghostaus on silloin, jos tyyppiä ei ole koskaan tavannut tosielämässä. Vilkaskaan Tinder-viestien vaihtelu ei vielä velvoita perusteluihin, ja katoaminen on ihan mukava tapa tehdä sille stoppi.

Jokainen ihmissuhde ei sovi ghostattavaksi, mutta on paljon suhteita, jotka on ihan hyväksyttävää päättää liukenemalla huomaamattomasti toisen elämästä. Kyllä aikuinen ihminen tajuaa, että jos toisesta ei enää kuulu, hänet kannattaa unohtaa.

Hellä ja lämmin ero

Paljon puhutaan siitä, miten tylyä ja kylmää ghostaus voi olla. Sanotaan, että ghostaaja uskoo, ettei deitti ole edes hänen aikansa tai selittelyjensä arvoinen.

Uskon, että ghostaus on päinvastoin lämpimin ja hellin tapa lopettaa orastava tapailu – ainakin vähemmän tyly kuin suora torjunta. Ja jos on erityisen herkkä, ghostaus antaa mahdollisuuden kehitellä miellyttäviä skenaarioita tyypin katoamiselle. Ehkä kyse ei olekaan siitä, ettei hän pitänyt minusta, vaan siitä, että hän on muuttanut Alaskaan ja ryhtynyt elämään täysin sähkötöntä elämää. Mitä tahansa, mikä saa ghostauksen tuntumaan mukavammalta. Kiusallisten jäähyväisten tai valkoisten valheiden sijaan voi ihan hyvin vain liueta toisen elämästä. Ja jos joku tekee niin sinulle? Tervemenoa. Sitten ainakin tiedät, että voit siirtyä seuraavaan, kivempaan tyyppiin.

Oli miten oli, meidän täytyy hyväksyä se, että ghostaus on yksi tapa, millä ihmiset päättävät nykyään suhteitaan. Ilmiön ymmärtämistä auttaa se, että opettelee lukemaan merkkejä: kun joku lakkaa puhumasta sinulle, hän ei halua enää tavata. Yksinkertaista. 

Kuva: Mikko Hannula

Tsaahas

Saako deitin ghostata? Kyllä, jos suhde on vasta alkuvaiheessa

Tulee pakostakin kyllä mieleen että miksi kirjoittaja yhdistää suhteen lopettamisen syiden latomiseen tai siihen että on velkaa syyn. Ihan "en halua jatkaa tapailua" käy hyvin. Pakosta tulee mieleen että kirjoittaja halusi tahallaan leipoa tämän samaan pakettiin "en tykkää sinusta koska tukkasi on punainen" ynnä muiden tarpeettomien loukkausten kanssa saadakseen pontta mielipiteeseen joka riisuttuna on yksinkertaisesti se ettei tuntemattomien takia tarvitse vaivautua, tällä kertaa vain...
Lue kommentti

Nämä naiset tietävät, että ystävän kanssa voi olla juuri sellainen kuin on.

Laura Haimila, 28: "Arvostan Saran asennetta ja päättäväisyyttä"

”Kun olin keväällä menossa tapaamaan Saraa ensimmäistä kertaa, minua jännitti. En tiennyt, mitä odottaa. Kun näin Saran ovensuussa, hermostukseni kaikkosi. Vastassa oli korkokenkäinen, energinen lady.

Tapaamme noin kerran kuussa. Yleensä Sara keittää meille kahvit, jonka jälkeen siirrymme olohuoneeseen rupattelemaan. Kuuntelen mielelläni Saran juttuja ja mietin, kuinka erilaista elämää olemme eläneet. On kiehtovaa pohtia esimerkiksi sitä, mistä saamme voimaa. Saralle usko on ollut aina suuressa roolissa.

Arvostan Saran asennetta ja päättäväisyyttä. Kun Sara sanoo, että hän lähtee ulos ja kaupoille, hän lähtee. Sara myös kuluttaa ihailtavan paljon kulttuuria. Se on meille yhteistä. Tapaamiset Saran kanssa ovat tärkeitä, koska yhdessäolomme aikana mietin muuta kuin deadlineja tai hoitamattomia tehtäviä. Joka kerta, kun lähden, minulla on hyvä mieli.

Ystävyyteemme ei liity sääntöjä tai ehtoja. Pidämme ainoastaan kiinni siitä, että tapaamme säännöllisesti. Nykyaikana arvokkainta, mitä toiselle voi antaa, on aika.

Lähdin mukaan vapaaehtoistyöhön sen jälkeen, kun tapasin toimittajan työssäni muutama vuosi sitten yksinäisiä vanhuksia. Kun kuuntelin heitä, ymmärsin, että olimme niitä harvoja, joille he pääsivät päivän aikana juttelemaan. Silloin päätin, että minulla olisi aikaa, vaikka elämäni olisi kuinka uraorientoitunutta.”

Sara Korolainen, 84: "Voin olla varamummo"

”Meillä synkkasi Lauran kanssa heti. Jopa niin, että mietin, että haluaisin adoptoida hänet. Niin paljon Laura tuo iloa. Olen onnellinen, että soitin HelsinkiMissioon ja pyysin juttukaveria.

Meitä yhdistää positiivinen elämänasenne. Jo äitini opetti, että kanssaihmisille pitää olla ystävällinen ja huolehtia, että ympärillä on seuraa. Näillä eväillä olen elänyt.

Minulla on vaikka mitä suunnitelmia, mitä haluaisin tehdä Lauran kanssa. Keskustelemme usein musiikista ja toivon, että voimme mennä joskus yhdessä oopperaan tai Musiikkitalon-konserttiin. Elokuviin haluaisin myös. Kun Laura kertoi olleensa työmatkalla Ruotsin-laivalla, ajattelin, että lähtisin seuraavalla kerralla mukaan.

Viihdyn nuorten seurassa. Heidän kanssaan elämän suurista kysymyksistä keskusteleminen on antoisaa. Nuorilla on raikkaita näkemyksiä. Toivon, että pystyn antamaan Lauralle mielen ravintoa. Voin olla varamummo, koska Lauran isovanhemmat asuvat satojen kilometrien päässä. Omasta lapsuudestani muistan, kuinka mukavalta tuntui, kun mummo letitti hiukseni ja halasi. Samaa tunnetta toivon Lauralle.

Joskus iltaisin katselen edesmenneiden läheisteni valokuvia. Minun tulee heitä ikävä ja alkaa itkettää. Surulliset ajatukset menevät kuitenkin pois, kun muistan, että pian Laura tulee taas piristämään.” 

Kuva: Juha Salminen

Riidoista ei kannata olla huolissaan, sillä ne kuuluvat jokaiseen suhteeseen. Sen sijaan riitelytapa vaikuttaa suuresti suhteen laatuun ja molempien osapuolten hyvinvointiin.

Kun kaksi erilaiset mielipiteet omaavaa ihmistä lyöttäytyy yhteen, syntyy väistämättä törmäyksiä. Riitelyä voi pitää jopa hyvänä asiana, sillä konfliktit auttavat selvittämään suhteen ongelmakohtia ja purkamaan paineita.

-Kun on väsynyt ja stressaantunut on hyvä, että kumppanille voi avautua siitä, että vessapaperirulla on asetettu väärin tai hammastahnatuubia puristettu huonosta paikasta. Tämä auttaa purkamaan pahaa oloa, psykoterapeutti, seksuaaliterapeutti Mika Lehtonen Väestöliitosta kertoo.

Riitatilanteissa on tärkeää olla avoin ja tehdä selväksi itselle sekä kumppanille, miksi on paha olo ja miksi on asiasta vihainen. Passiivisaggressiivinen ihan sama -asenne on haitallista suhteelle.

-Toiseen huoneeseen ei kannata suoraa päätä rynnätä pitämään mykkäkoulua moneksi tunniksi. Kerro kumppanille, että haluat nyt hieman rauhoittua omissa oloissasi ja palaat asiaan hetken kuluttua.

Klassinen älä mene nukkumaan vihaisena -ajatus ei toimi jokaisessa riitatilanteessa. Väsyneenä on turha yrittää ratkoa ongelmia, vaan mieluummin sopia kumppanin kanssa, että asian selvittämistä jatketaan aamulla.

Älä alista tai alistu

Rakentavassa riidassa ei ole voittajia tai häviäjiä. Oikeassa olemisen osoittaminen tai kumppanin lyttääminen eivät ratkaise ristiriitoja.

 -Jos toinen aina alistuu toisen osapuolen tahtoon, ongelmat vain kasautuvat. Tuloksena on itsetunnon heikkeneminen ja jopa eroajatuksia. Hyvässä riidassa mielipiteitä vaihdetaan molemmin puolin niin, että molemmat tulevat kuulluksi.

Välillä tämä tarkoittaa äänen korottamista, mutta se ei suinkaan ole huono juttu. Naapureita voi ajoittain viihdyttää meluvallit rikkovalla sanaharkalla, kunhan molempien fyysinen koskemattomuus ei rikkoonnu, eivätkä tavarat hajoa.

Anna anteeksi kulta

Suuttuessa ajatuksenjuoksu sumentuu ja suusta saattaa päästä sammakoita, jotka voivat aiheuttaa suhteelle jopa peruuttamatonta vahinkoa. Asiat olisikin opeteltava sanomaan niin, etteivät ne satuta. Ilkeitä kommentteja on aina pyydettävä anteeksi.

-Epäilysten hälventämiseksi on tärkeää kertoa, ettei tarkoittanut loukkaavia kommentteja. Molemmilla tulee olla riidan jälkeen hyvä mieli, eikä mitään saa jäädä hampaankoloon. Näin vältytään riidan uusiutumiselta.

Anteeksi pyytäminen ei kuitenkaan ole mikään maaliruutu, jonne hyvän riidan kuuluisi aina päättyä. Rakentavan riidan aloittamista ei tarvitse pyytää anteeksi vaan siitä voi jopa kiitää.

-Riidoista voi olla kiitollinen, sillä ne kertovat hyvästä parisuhteesta. Ilman riitoja ei voi kehittyä hyväksi riitelijäksi, Lehtonen muistuttaa.

Kuva: MVPhotos

Jennan ja Katjan ystävyys alkoi vapaaehtoistyön kautta. 

Jenna Kaskikallio, 18: "Katja on parast ystäväni"

”Kun olen nähnyt Katjan, alan jo odottaa, koska tapaamme uudestaan. Ystävyytemme on mukavaa, koska olemme aina iloisia. Haluaisin olla Katjan kanssa paljon useamminkin. Hän on paras ystäväni.

Teemme Katjan kanssa kaikkea. Käymme luistelemassa, meikki-illassa, uimassa, keilaamassa, Elämä Lapselle -konsertissa, syömässä ja Risto Räppääjän ensi-illassa. Joskus pelaamme biljardia. Se on hauskaa, koska voitan Katjan melkein joka kerta. Olen myös käynyt Katjan työpaikalla. Kun en ole Katjan kanssa, pommitan häntä WhatsAppissa viesteillä ja ääniviesteillä. Minulla ei ole vapaa-ajallani monia muita ystäviä. Siksi Katja on tärkeä. Kun minulle tapahtuu jotain jännittävää, haluaisin kertoa siitä heti Katjalle. Kuten sen, että lähden ukin ja mummon kanssa Lanzarotelle.

Katja antaa minulle iloisuutta ja nauravaisuutta. Kivaa on myös se, kun menemme yhdessä shoppailemaan. Meillä on kummallakin shoppailuinto.”

Katja Eskola, 31: "Emme yritä muuttaa toisiamme"

”Havahduin syksyllä siihen, että näen Jennaa useammin ja säännöllisemmin kuin muita ystäviäni. Treffaamme noin kerran kuussa. Ne ovat kummallekin tärkeitä hetkiä. Ystävyyttämme on helppo kuvata yhdellä sanalla. Se on mahtava. Ikä on vain numero ja se, että olemme erilaisia, pelkkää plussaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että ihmisellä pitää olla kaikenlaisia ystäviä.

Ystävyytemme alkoi kolme vuotta sitten, kun osallistuin Helsingin Kehitysvammatuki 57:n koulutukseen, jossa etsittiin ystäviä kehitysvammaisille. Koulutuksen jälkeen tapasin Jennan. Meillä synkkasi heti. Olemme kovaäänisiä ja nauravaisia.

Teen Jennan kanssa samoja asioita kuin muidenkin kavereideni kanssa. En ole enää vuosiin miettinyt, voimmeko tehdä jotain, koska Jenna on kehitysvammainen. Emme yritä kouluttaa tai muuttaa toisiamme. Olemme vain.

Jenna on avoin, joten keskustelemme kaikesta mieleen tulevasta. Viimeksi mietimme, mistä löytyisi oikeansävyinen meikkivoide. Yksi tärkeä tekijä ystävyydessämme on myös ruoka. Nautimme, kun saamme jutella aterian äärellä. Ystävyytemme aikana olen tullut entistä suvaitsevaisemmaksi. Olemme kaikki tärkeitä. Huomaan myös, että Jennan kanssa arjen turhanpäiväiset kotkotukset pyyhkiytyvät pois. Emme valita tai murehdi. Kun olemme yhdessä, elämme hetkessä. Emme riitele koskaan.

Tulen onnelliseksi, kun voin tarjota Jennalle hetkiä, jotka tekevät hänet iloiseksi. Sitähän ystävyys on. Jennalta olen oppinut, että tärkeintä on olla aina oma itsensä, ei piiloutua roolien taakse. Jenna on yksi parhaista.”

Lue joulukuun Cosmosta neljän muun naisen inspiroivat tarinat ystävyyssuhteistaan. 

Kuva: Juha Salminen