Joka kolmannella meistä on jokin fobia. Vaikka pelkojen aiheuttajat tuntuvat fobioista kärsiville todellisilta uhilta, ulkopuolisille ne saattavat kuulostaa lähinnä huvittavilta.

”Ystäväni käyttää aina pitkähihaista minut tavatessaan”

Emma, 22, verisuonifobia

”Nuorempana jotkut kavereistani kiusasivat minua pumppaamalla kättään niin, että verisuonet tulivat kunnolla pintaan. Aikuisena olen kertonut fobiastani vain muutamille ystävilleni ja he ovat suhtautuneet asiaan hyvin. Eräs ystäväni, jolla on näkyviä verisuonia käsissään, käyttää aina pitkähihaista minut tavatessaan. Omien verisuonteni kanssa tilanne on toki haastava, mutta yritän vältellä niiden tuijottelua ja koskettelua.

Sain alakoulussa haavaan ranteeseeni valtimon kohdalle ja päähäni tuli inhottava mielikuva katkenneesta verisuonesta. Ajatus jäi takaraivoon, ja vuosien myötä pelkoni kasvoi niin, että kerran luulin oikeasti kuolevani, kun jouduin sairaalaan tiputukseen. Eniten pelkään joutuvani uudestaan samankaltaisen lörppösuuhoitajan piinattavaksi, joka laittaessaan kiristyssidettä tuumasi: ’Oi, sieltä löytyi pullea suoni!’ Tunsin, kuinka väri katosi kasvoiltani ja kylmä hiki nousi pintaan. Koko kehoni tärisi, kun vihdoin pääsin odotusaulan puolelle hengittelemään.”

”Tunnen kutinaa ja vahvaa puistatusta, kun näen reikiä”

Salla, 28, reikäfobia

”Fobiani huvittaa läheisiäni, ja äitini pitää sitä mielikuvitukseni tuotteena, höpö höpönä. Olen kuitenkin lukenut kohtalotovereideni kertomuksia reikäkammosta ja tiedän, etten ole pelkoni kanssa yksin. Luulen fobiani alkaneen siitä, kun katsoin lapsena luontodokumentin kennosammakosta, joka synnyttää poikasensa selässä olevien reikien läpi. Muistan vieläkin, miten kuvottavalta näytti, kun poikaset venyttivät reikiä pulpahdellakseen ulos. Kammoni vain pahentui, kun Thaimaan matkalla kävelin rannalla ja huomasin hiekassa pieniä reikiä, joista pilkahteli jatkuvasti esiin pieniä rapuja. Menin paniikkiin ja aloin kiljua. Lopulta ranta ahdisti niin paljon, että minut jouduttiin taluttamaan pois.

Nykyään tunnen kutinaa ja vahvaa puistatusta, kun näen reikiä. Minulle riittävät laastarin huokoinen pinta, kuplarykelmä kahvikupin pinnalla ja pienen pientä reikää oleva pitsi. Kerran poltin makaronit pohjaan ja näky oli mitä hirvittävin, kun palaneet makaronit muodostivat kattilan pohjaan reikäisen ryppään. Minua puistatti, oksetti ja ihoa kutitti, mutta kattila oli pakko pestä. Raaputin makaronit pois, ja se tuntui onneksi jopa vähän puhdistavalta.”

”Pystyin syömään vain ja ainoastaan vehnäleipää, koska pelkäsin oksentavani muusta”

Satu, 22, oksennusfobia

”Nakit ällöttävät minua yli kaiken. Se johtuu siitä, että söin niitä 4-vuotiaana mummulassa ja heti perään oksensin mahataudin vuoksi. Sen jälkeen olen pelännyt oksentamista. Fobia kasvoi ajan myötä niin suureksi, että päätin hakea apua ammattilaiselta. Onneksi, sillä kerran jouduin jopa jättämään Australian matkan väliin, koska pelkäsin huonon olon yllättävän kesken lentomatkan. Kun ensimmäisen kerran uskaltauduin ulkomaille, matkustin luokkakavereideni kanssa Turkkiin. Olin niin paniikissa turistibakteerista, että loppujen lopuksi ainoa asia, jota pystyin syömään, oli vehnäleipä. Lomakuvissa näkyy kalpeakasvoinen tyttö käsidesipurkin kanssa, mutta enpähän joutunut oksentamaan.”

”Ajatus, että hylje koskettaisi minua limaisella käpälällään, on aivan järkyttävä”

Wilma, 24, hyljefobia

”Minua kuumottaa uida luonnonvesissä. Syynä eivät ole pelkästään siellä lilluvat kalat ja vesikasvit vaan erityisesti hylkeet. Ajatus siitä, että hyljemöhkäle uisi vastaan tai koskettaisi limaisella käpälällä jalkaani, on aivan järkyttävä. Kaikki ystäväni tietävät fobiastani, sillä kerron asiasta mieluummin heti, etteivät he ihmettele, kun joudun paniikkiin, jos keskustelu siirtyy hylkeisiin. Välillä kaverini kiusaavat minua lähettelemällä kännykkääni muka söpöjä norppakuvia. Silloin meinaan pudota tuolilta järkytyksestä. Välttelen myös eläintarhojen hyljeosastoja ja erityisesti museoita, sillä kammoni sai alkunsa, kun olimme alakoulussa luokkaretkellä luonnontieteellisessä museossa. Kävelin rauhassa museota ympäri, kun yhtäkkiä hylje tuijotti minua silmästä silmään. Säikähdin ja lähdin paniikissa juoksemaan pois näyttelytilasta. Luokkani poikien mielestä tilanne oli tietysti hauska, joten he veivät minut väkisin uudestaan katsomaan hirviötä. Kuin ihmeen kaupalla pääsin hengissä pois museosta.”

Kuva: MVPhotos

 

 

Hattarat ja pastellivärit tekevät comebackin Katy Perryn uusimmassa Chained to the Rhythm -musiikkivideossa.

Katy Perry julkaisi tiistaina utopistisen, pastellivärejä pursuavan musiikkivideon Chained to the Rhythm –singlelleen. Katyltä ei ole tullut uutta musiikkia sitten vuoden 2013, jolloin hänen viimeisin albuminsa, Prism, ilmestyi. Olemmekin Katy-faneina odottaneet tätä hetkeä malttamattomina.

Vaikka 50-luvulta inspiraatiota ammentavan videon värit ovat pehmeät ja pastellinsävyiset, on videon välittämä viesti aika synkkä. Musiikkivideossa nähdään viittauksia Yhdysvaltojen tämänhetkiseen poliittiseen tilanteeseen. Katy kävelee kauniilta näyttävän Oblivia-huvipuiston läpi, missä huolitellut ihmiset syövät hattaraa, mutta liikkuvat zombimaisesti ja jonottavat laitteisiin robottimainen hymy kasvoillaan. Eräs huvipuiston laitteista on nimeltään The Great American Dream Drop, jolla viitataan amerikkalaisen unelman tuhoutumiseen.

Myös itse biisi on poliittinen kannanotto. Katy kritisoi ihmisten tapaa elää omassa kuplassaan, ruusunväriset lasit silmillään. Kappaleen lyriikat kehottavat ihmisiä tekemään asioille jotain, eikä vain putsaamaan ongelmia maton alle.

Pidämme siitä, että Katy haluaa musiikillaan kiinnittää huomiota maailman epäkohtiin. Tykkäämme ehdottomasti myös siitä, että vaikka kappale käsitteleekin hieman vaikeita asioita, saa se silti meidät tanssimaan. Odotamme innolla, mitä Katyn tuleva albumi pitää sisällään! Katso video täältä.

Kuva: MVPhotos

Katso myös:

13-vuotias amerikkalaistyttö inspiroitui Hillary Clintonin puheesta ja teki siitä laulun

Lady Gagalta uusi musiikkivideo – maailmankiertue alkaa elokuussa

Justin Bieber palasi Instagramiin – tällainen on ensimmäinen postaus puoleen vuoteen

Laulaja, näyttelijä ja juontaja Kalle Lindroth, 27, keksii parhaat ideat mökillä, haluaisi tavata Ed Sheeranin ja itki viimeksi tänään iltapäivällä. Katso videolta, kun Kalle vastaa Cosmon pikakysymyksiin!

 

Lue Kallen haastattelu maaliskuun Cosmon sivuilta 44-45.
 
Video: Mona Kuoppamaa
Kuva: Päivi Ristell
 
 
 
 
 

 

Tämä vastaa käsitystämme unelmatyöstä.

Oletko koskaan haaveillut lähtemisestä reissuun viideksi kuukaudeksi? Niin mekin. Koko ajan. 

Nyt unelma pitkästä matkasta on astetta realistisempi: matkatoimisto Busabout etsii kahta henkilöä – brändilähettilästä ja videotuottajaa – koko kesän kestävälle Euroopan-kiertueelle. Tehtäviin valitut henkilöt saavat viettää huhti- ja syyskuun välisen ajan työnantajansa piikkiin muun muassa Sveitsin Alpeilla, Pariisissa, Ibizalla ja Kreikassa dokumentoiden matkaansa sosiaaliseen mediaan. Lisäksi onnistuneesta sisällöntuotannosta maksetaan erillinen palkkio, jonka suuruutta ei tosin työpaikkailmoituksessa kerrota. 

Kuulostaako hyvältä? Jos matkustelu kiinnostaa, tee kolme minuuttia pitkä video, jolla esittelet itseäsi, omaa lempipaikkaasi ja mahtavia some-taitojasi (tai editointitaitojasi, mikäli havittelet videotuottajan pestiä).

Lisäohjeet löydät täältä!

Kuvat: Gettyimages

Maaliskuun lehti on nyt myynnissä! Sen lisäksi, että lehti on täynnä herkullista kevätmuotia ja -kauneutta, mukana on myös asiaa etäsuhteista ja siitä, miten intohimo muutetaan ammatiksi. Tässä suosikkisitaattimme!

"Tuntemusten käsittely on inhottavaa mutta palkitsevaa, sillä kun asiat kohtaa, niistä pääsee nopeammin yli." -Kilpauransa päättänyt taitoluistelija Kiira Korpi

"Olen oppinut hyppäämään mukavuusalueeni ulkopuolelle. Vaikka aluksi pelottaa ja hirvittää, hetken kuluttua huomaakin, että hengissä ollaan ja kaikki on hyvin." -Hanna Riiheläinen, vaatesuunnittelija ja toinen R/H-merkin perustajista

"Ympäröin itseni asioilla ja ihmisillä, jotka tuovat esiin parhaat puoleni ja vältän asioita ja ihmisiä, jotka eivät tee niin." -Näyttelijä Ruby Rose

"Aivomme reagoivat yksinäisyyteen samalla tavalla kuin ne reagoivat fyysiseen kipuun. Yksinäisyys siis todella satuttaa." -Kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila

"Pitää oppia myös myöntämään, että jotkut jutut, jotka ovat aikaisemmin olleet kivoja, eivät anna enää mitään. Asioista pitää osata luopua." -Bloggaaja ja yrittäjä Hanne Valtari

"Parasta etäsuhteessa on se, että on aikaa reflektoida suhdetta ja sitä, mitä haluaa. Normaalissa arjessa ei ehkä tule niin paljon mietittyä, mihin suhde on menossa." -Etäsuhteessa elänyt Piritta Kaartio

"Ei palkka kerro sitä, oletko iloinen töissä vai et, mutta jollei rahaa tule yhtään, hienoinkin unelma kutistuu rusinaksi. Silloin on hirveät talousvaikeudet ja stressi siitä, saako laskut maksettua ja kaupasta ruokaa." -Bloggaaja ja yrittäjä Satu Rämö