Noelle Hancock vaihtoi New Yorkin pieneen saareen Karibianmerellä ja luopui samalla entisestä elämästään. Hän kirjoitti kokemuksistaan viraali-ilmiöksi nousseen tekstin, joka inspiroi monia.

Vuonna 2001 Noelle Hancock eli elämää, jota kuka tahansa kadehtisi. Hän oli 31-vuotias ja asui Manhattanilla New Yorkissa hyvällä alueella. Työssään toimittajana hän tienasi lähes 90 000 euroa vuodessa ja haastatteli Tom Hanksin kaltaisia megajulkkiksia punaisella matolla. Silti Noellen mielessä pyöri vain yksi asia: loma. Hän eli jatkuvasti sitä hetkeä varten, kun rahaa ja lomapäiviä olisi tarpeeksi säästössä reissua varten.

- New York on kilpailuhenkinen kaupunki. Ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan töissä, jotta pystyisivät kattamaan kalliit elinkulut. Kaikki ystäväni olivat niin kiireisiä, että tapaamiset piti sopia kuukausien päähän.

Silti Noelle epäröi. Elämä ei ehkä ollut tyydyttävää, mutta se oli mukavaa. Eräänä päivänä hän jäi ajatuksissaan tuijottamaan läppärin näyttöä, ja näytönsäästäjäksi valittu paratiisirannan kuva ilmestyi ruudulle.

- Ajatus rannasta sai minut pitkästä aikaa innostumaan. Tuntui, että elän jatkuvasti ruutua tuijottaen, kun halusin oikeasti kokea asioita ruudun toiselta puolen.

Koska Noellella ei ollut poikaystävää ja hän oli juuri viimeistellyt uusimman kirjansa, mikään ei pidätellyt häntä. Hän kirjoitti aikeistaan Facebookin ja kysyi, mille Karibian saarelle hänen kannattaisi muuttaa. Eräs tuttu ehdotti St. Johnia, joka on Neitsytsaarien pienin saari. Noelle katsoi ulos lumisateeseen, jossa kiireiset newyorkilaiset tuuppivat toisiaan kadulla. Päätös oli syntynyt.

Unelmatyö jäätelönmyyjänä

Oli yllättävän helppoa paketoida elämä, jota oli rakentanut vuosikymmenen. Noelle purki vuokrasopimuksensa, myös omaisuutensa ja osti menolennon.

- Vaikeinta oli vakuuttaa itselleni, että oli täysin ok tehdä jotain vain siksi, että haluaa elämälleen uuden suunnan.

Kuusi viikkoa myöhemmin Noelle astui lautasta St. Johnin saarelle. Hänellä ei ollut ystäviä, suunnitelmaa eikä säästöjä, joten hän jakoi aluksi parisängyn tuntemattoman kanssa. Vanhempiensa kauhistukseksi Noelle alkoi myös myydä työkseen jäätelöä.

- Tajusin, että on paljon tyydyttävämpää pyöritellä jäätelöpalloja kympin tuntipalkalla kuin tienata kuusinumeroisia summia isossa yrityksessä. Sain tehdä töitä käsilläni, tapasin jatkuvasti uusia ihmisiä kasvokkain ja kun suljin illalla kioskin luukut, vapaa-aikani alkoi.

Neljäntuhannen asukkaan saari osoittautui New Yorkin täydelliseksi vastakohdaksi. Siellä ei ollut liikennevaloja, ketjuliikkeitä, kunnollista wifiä tai katuosoitteita. Kenkiä ei tarvinnut käyttää, suihku tuli puhdistetusta sadevedestä ja liftaamalla sai aina kyydin, sillä lähes kaikki tunsivat toisensa.

- Ihmiset kokoontuvat iltaisin rannalle katsomaan auringonlaskua yhdessä. Näen ystäviäni joka päivä, ja vapaapäivinä käymme vaeltamassa, sukeltamassa tai menemme veneellä lähisaarille.

Noellen tarinasta tuli hitti

Neljä vuotta muuton jälkeen Noelle työskenteli baarimikkona, koska hän oli aina halunnut kokeilla, millaista juomien sekoittaminen on. Yhdestä asiasta Noelle oli kuitenkin varma – hän ei kirjoittaisi enää ikinä. Kymmenen vuoden kirjoittajanuran jälkeen hänestä tuntui, että järkevän tekstin muodostaminen oli mahdotonta.

Sitten tuttu toimittaja Cosmopolitanista otti Noelleen yhteyttä kesällä 2015 ja kysyi, kirjoittaisiko tämä artikkelin irtiotostaan. Hetken pohdittuaan Noelle suostui – saisihan tekstistä mukavan lisätienestin.

Artikkelista tuli viraalihitti, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa lähes 600 000 kertaa. Today-televisio-ohjelma otti Noelleen yhteyttä ja halusi haastatella tätä lähetyksessä. Sadat ihmiset lähettivät Facebook-viestejä, joissa he pyysivät neuvoja ison elämänmuutoksen tekemiseen. Jotkut jopa kysyivät, voisivatko he muuttaa Noellen luokse. 

Läheskään kaikki palaute ei  ollut hyvää. Etenkin kommenttiosiossa Noellen ulkonäköä ja elämäntyyliä ruodittiin surutta. Häntä haukuttiin hemmotelluksi kakaraksi ja vanhempiensa yksityisiä tietoja vuodettiin julkisuuteen. Kommenttien lukeminen tuntui pahalta, mutta Noelle tiesi, että niihin ei kannata puuttua.

- Haukkujat olivat päättäneet luoda minusta tietynlaisen kuvan. Olisi turha alkaa väitellä sellaisten ihmisten kanssa.

Myös saaren asukkaat suuttuivat Noellelle ja sanoivat, että hän on pelkkä turisti, jolla ei ollut oikeutta käyttää kokemuksiaan hyödyksi saadakseen huomiota itselleen.

- En todellakaan toivonut huomiota. Artikkelin pointtina oli saada edes yksi ihminen muuttamaan elämäänsä parempaan suuntaan. Millään muulla ei ollut väliä.

Elämää ei voi suunnitella

Artikkelin julkaisusta on nyt reilu vuosi. Noelle saa edelleen ihmisiltä viestejä, joissa hänen sanotaan muuttaneen heidän elämänsä. Moni on jättänyt esimerkiksi vakituisen työnsä tai ihmissuhteensa artikkelin luettuaan.

- En voi ottaa siitä kunniaa. Jos artikkeli sai heidät tekemään muutoksen, se oli heissä jo valmiina. Annoin vain pienen kimmokkeen.

Välillä entisten opiskelu- ja työkavereiden toisenlaisia tarinoita kuunnellessa Noellelle iskee epäilys – tekikö hän varmasti oikean valinnan? Hän on kuitenkin oivaltanut, että elämää ei tarvitse suunnitella liikaa eteenpäin.

- Ehkä joidenkin meistä on tarkoitus liikkus paikasta toiseen, tehdä erilaisia töitä ja kokeilla erilaisia elämäntyylejä. Viime aikoina olen pohtinut matkustavani ehkä Eurooppaan. En tiedä, mihin päädyn, ja juuri se tietämättömyys tekee kaikesta niin upeaa.

Teksti: Noelle Hancock
Toimittanut: Ida Valpas
Kuva: iStock

Muodonmuutokset eivät onnistu tälläkään kertaa kyynelittä.

Suomen Huippumalli haussa -sarjassa päästään tämän illan jaksossa siihen kaikista mehukkaimpaan osioon, kun mallikokelaille tehdään muodonmuutokset.

Kuten myös edellisten kausien muodonmuutos-jaksoissa, uudet hiustyylit aihettavat tälläkin kertaa ristiriitaisia fiiliksiä. Varsinkin Anniinalle uusi tukka on todellinen painajainen. Tyyliasiantuntijat päättävät korostaa mallikokelaan luonnollista tukkaa, vaikka Anniina itse haluaisi siitä kovasti eroon.

- Minulle tehtiin juuri se, mitä en olisi halunnut, hän pamauttaa. 

Kurkista etukäteen illan jaksoon!

 

Suomen Huippumalli haussa keskiviikkoisin klo 21 Livillä.

Katso myös:

Malli ja stylisti Maryam Razavi: "Vaaleanpunainen on kevään isoin trendi"

Suomen Huippumalli Haussa tulee taas – näistä hakijoista vain 12 pääsee mukaan ohjelmaan

It-tyttö Gigi Hadidin parhaat kevätasut – kopioi ihanat farkkutyylit

Vloggaaja Miisa Rotola-Pukkila, 22, kertoi meille viisi tämän hetken lempiasiaansa. 

1. Tekoturkikset

Olen hamstrannut tänä vuonna useita tekoturkiksia. Pukeudun aika rennosti, ja siksi asuun on kiva tuoda kontrastia tekoturkiksen avulla sen sijaan, että käyttäisin esimerkiksi bomber-takkeja. Tekoturkikset tuovat mieleen Macklemoren Thrift Shop -musavideon. Kun on kivoja turkiksia, niin kesäkin voi odottaa hetken.


Tekoturkis, nelly.com, 119,95 e ja Vero Moda, 49,95 e

2. Verkkovaatteet

Olen innostunut kaikista fishnet-jutuista, enkä tarkoita pelkästään verkkosukkiksia. Tulin juuri Australiasta, mistä ostin löysän verkkopaidan. Tykkään siitä tosi paljon! Verkkosukkahousut yhdistän esimerkiksi boyfriend-farkkuihin. Tykkään myös vajaamittaisista lahkeista.


Verkkosukat, Gina Tricot, 5,95 e

3. Too Faced -merkin meikit

Amerikkalaisesta Too Facedista on tullut suosikkini vasta aika äskettäin. Tykkään merkistä varsinkin siksi, ettei tuotteita testata eläimillä. Kaksi lempparituotettani ovat  Better Than Sex –ripsiväri ja Sweethearts-poskipuna. Ne ovat go to -tuotteeni, joita käytän päivittäin. Too Facedin tuotteita ei pysty ainakaan vielä tilaamaan Suomeen, mikä on harmi. Siksi hamstraankin niitä aina ulkomailla käydessäni.


Too Facedin Better Than Sex -ripsiväri, 21,30 e ja Sweethearts-poskipuna 27,70 e

4. Ed Sheeranin Divide -levy

Olen ollut tosi kova Ed Sheeran -fani ihan alusta lähtien. Pidän kaikista kolmesta levystä, mutta tämä uusin on ehdottomasti paras. Osaan melkein kaikki biisit ulkoa! Viime viikonloppuna ostin keikkaliput Edin keikalle Los Angelesiin ja olin todella innoissani. Suosikkibiisini levyltä on Nancy Mulligan. Ekalla kuuntelukerralla se ei sytyttänyt yhtään, mutta nyt kuuntelen sitä jatkuvasti. 

Ed Sheeran vieraana italialaisessa TV-show'ssa maaliskuussa 2017.
Ed Sheeran vieraana italialaisessa TV-show'ssa maaliskuussa 2017.

Ed Sheeran

5. Instagramin live-tila

Instan live-toiminto on todella kiva. En koskaan innostunut Periscopesta, mutta Insta on ollut minulle aina tärkeä. Olen tehnyt monia live-lähetyksiä, ja saanut niistä hyvää palautetta seuraajiltani. Se on kiva tapa olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. 

Seuraa Miisaa täällä!

Kuvat: Sanni Hirvonen, MVPhotos, valmistajat

Katso myös:

Ikoninen Ikea-kassi uudistui – uusi ilme toteutettiin yhdessä pariisilaistavaratalo Coletten kanssa

Sara Forsberg paljastaa: viisi lempiasiaa juuri nyt

Älä heitä ripsiväriharjaasi roskiin – lahjoita se hyvään tarkoitukseen

 

Ikean monikäyttöisiä ostoskasseja saa pian myös tyylikkäinä sinivalkoisina versioina.

Kukapa ei omistaisi Ikean klassikoksi muodostunutta, sinistä kassia? Frakta-kassit ovat olleet vuosikausia meidän kaikkien uskollisia apulaisia muutoissa, pyykkien kuljetuksessa ja tavaroiden säilömisessä.

Vaikka Ikea-kassit ovat käteviä (ja niiden hinta-laatu-suhde on loistava), on sini-keltainen ulkoasu kieltämättä aikansa elänyt. Nyt Ikea on yhdistänyt voimansa ranskalaistavaratalo Coletten kanssa ja muuttanut kassiensa ulkonäön täysin. 

Uudessa Frakta-kassissa siniset pallot leikittelevät valkoisella pinnalla, ihan kuten Coletten logossakin. Tällä hetkellä uutuuskassia saa ainoastaan Pariisin Rue Saint Honorélla sijaitsevan Coletten Ikea-pop-up -liikeeestä. Pop-up-myymälässä on nähtävissä myös muun muassa perinteisiä Ikea-huonekaluja, joille taiteilijat ovat loihtineet uuden ilmeen. Sinivalkoinen kassi leviää kuitenkin Ikea-myymälöihin ensi vuonna. 

Fraktan ulkonäköä on uudistettu aikemminkin. Keväällä 2016 ruotsalaisketju teki yhteistyötä tanskalaisen Hayn kanssa, joka suunnitteli Ikealle metsänvihreän ja valkoisen version Frakta-kassista. Me olemme kuitenkin erittäin fiiliksissä yhteistyöstä supercoolin Coletten kanssa!

 

Kuvat: IKEA

Katso myös:

Kevään armeijatrendi inspiroituu kasarmin huoltojoukkojen varusteista – 10 parasta löytöä

Victoria Beckham lanseerasi plus-koon vaatemalliston – katso upeat kuvat

Malli ja stylisti Maryam Razavi: "Vaaleanpunainen on kevään isoin trendi"

 

Alessandra, 30, on stripannut työkseen lähes seitsemän vuoden ajan. Sinä aikana hän on oppinut olemaan välittämättä muiden tuomitsevista katseista ja alaan liittyvästä kielteisestä leimasta.

”Olen harrastanut pienestä asti tanssia ja rakastanut esiintymistä. Ammattitanssijan työ oli pitkäaikainen haaveeni. Se on suurin syy siihen, miksi aloitin strippaamisen lähes seitsemän vuotta sitten. Toinen taustamotiivini oli unelmieni rahoittaminen. Olen aina halunnut matkustaa, nähdä maailmaa ja opiskella ulkomailla.

Tunsin yhden stripparin jo ennen kuin aloitin alalla. Oli helppo päästä alkuun, kun ympärillä oli ihmisiä, jotka neuvoivat. Aloitin pienemmältä paikkakunnalta, mutta tavoitteeni oli päästä tanssimaan ulkomaille.

Ensimmäinen kerta lavalla jännitti, koska tanssirutiini puuttui. Se on kehittynyt kokemuksen myötä: enää en joudu lavalle noustessani miettimään, mitä teen. Olen tanssinut Suomen lisäksi kymmenillä klubeilla useissa eri maissa, välillä kaupan alan työn ohessa, välillä päätyönä.

Ansaitsen illassa jopa 2 000 euroa, hiljaisina iltoina joskus vain 200 euroa. Ulkomailla tienaan yli puolet enemmän kuin Suomessa. Saatan kerätä kokoon 20 000 euroa kolmen kuukauden aikana.

Myönnän, että aluksi jäin rahaan koukkuun. Tuntui, että sitä tuli niin helpolla: joka päivä saattoi olla uusi tonni kukkarossa, ja rahan arvo hämärtyi. Käytin silloin kaikki rahani matkustamiseen, mikä harmittaa nyt. Minun olisi kannattanut sijoittaa.

Ajan myötä olen oppinut suunnittelemaan rahankäyttöä. Olen maksanut itselleni koulutuksen ja lähettänyt säännöllisesti rahaa vanhemmilleni. Yleisesti alalla olevat naiset sijoittavat kiinteistöihin, antavat suuria summia hyväntekeväisyyteen tai tekevät ohessa vapaaehtoistyötä. Aion jatkaa strippaamista niin kauan, että saan säästettyä rahat asuntoon.

Ulkonäkö on toissijaista

Lavalla esiinnyn alusvaatteet päällä. Jos asiakas ostaa yksityisshow’n, riisuudun kokonaan. Alastomuus ei ole koskaan ollut minulle ongelma, enkä näe sitä seksuaalisena. Suomalaisessa kulttuurissa se on luonnollista: saunassakin käydään alasti vieraiden kanssa.

Strippaamisessa on kyse liikkeen hallitsemisesta ja siitä, miten osaa ottaa kontaktia yleisöön. Kolme neljäsosaa työstä perustuu sosiaaliseen älyyn: miten puhut, otat asiakasta huomioon ja kuuntelet häntä. Näiden taitojen avulla tässä ammatissa menestytään, ulkonäkö ja tanssitaidot ovat toissijaisia.

Klubeilla pyrin luomaan pitkäaikaisia asiakassuhteita, ja olen solminut työni kautta jopa syvällisiä ystävyyssuhteita. Jotkut kanta-asiakkaistani ovat yksinäisiä ja kaipaavat seuraa. Toiset taas kokevat, että voivat puhua minulle asioista, joita eivät uskalla kertoa muille. Näiden asiakkaiden kanssa suurimman osan ajasta vain juttelen.

Tanssin vain hyvämaineisilla ja tasokkailla klubeilla, joilla koen oloni turvalliseksi. Asiakkaat käyttäytyvät pääosin hyvin. En todellakaan tekisi tätä työtä, jos minua kohdeltaisiin huonosti. Esitystä katsotaan parin metrin päästä, eikä minuun kosketa. Pari kertaa joku on yrittänyt lääppiä, mutta silloin portsari heittää asiakkaan ulos.

Idiootteja tulee välillä vastaan, aivan niin kuin muissakin asiakaspalveluammateissa. Parhailla klubeilla tanssijat pitävät yhtä ja varoittavat toisiaan törkeistä asiakkaista.

Vanhanaikaisia käsityksiä

Minusta ei tunnu siltä, että luopuisin kunniastani, kun tanssin. En koe tanssijoiden olevan esineitä, päinvastoin. Meillä on valta valita ammattimme, päättää itse kaikesta ja määritellä, mikä on ok. Olisi täysin eri asia, jos en saisi itse päättää, kenelle tanssin.

Pidän työtäni kunniallisena, mutta valitettavasti tähän alaan liittyy stigma. Moni nainenkin katsoo strippareita alaspäin. Ihmisten käsitys strippaamisesta perustuu vanhanaikaisiin käsityksiin ja tietämättömyyteen. Ajatellaan, että tanssijat myyvät takahuoneessa seksipalveluita, mutta se ei ole totta.

Prostituoitu on täysin eri ammatti. On kuin vertaisi putkimiestä ja maalaria. Joskus asiakas tarjoaa rahaa seksistä, mutta klubeilla sääntöjä noudatetaan tarkasti. Jos tanssija tekee jotain, mikä ei kuulu ammattiin, hän tuottaa vahinkoa klubille ja kollegoille. Näin koko järjestelmä romuttuu.

Haluan pitää henkilökohtaisen elämäni erossa työstäni. Käytän tanssiessa eri nimeä, sillä se auttaa työidentiteetin erottamisessa. Lähimmät ystävät tietävät ammatistani, mutta olen päättänyt olla kertomatta kaikille.

Uuteen mieheen tutustuminen on vaikeaa, jos hänellä on ennakkoluuloja ammatistani. Tanssijat tukevat toisiaan ja miettivät yhdessä, milloin ja miten kertoa uudelle kumppanille. Onneksi on miehiä, jotka eivät tee hätäisiä ennakko-oletuksia, vaan pystyvät näkemään asiat avoimesti. Tähän mennessä kaikki ovat hyväksyneet ammattini.

Kaiken kaikkiaan stripparin ura on ollut syvällinen tutkimusmatka itseeni. Koska ulkonäkö näyttelee työssä isoa roolia, olen huomannut, että en jaksa keskittyä siihen muussa elämässä. Kaipaan ihmissuhteilta entistä syvällisempää yhteyttä ja etsin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja kykenevät keskustelemaan älykkäästi. Arvostan enemmän henkistä puolta ja kiihotun miehen älykkyydestä – fyysinen stimulointi ei enää riitä.” 

Haastateltava esiintyy artikkelissa työnimellään.
Kuva: iStock